- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
503-504

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hiuspilli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

503

Hiussuonet—Hjelt

kautta. Suurempaa kestävyyttä silmällä pitäen
tehdään h. sitenkin, että ohueeseen lasilevyyn
tarkasti koverretaan hieno risti. Käytetään
myös (etenkin tähtitieteessä) h:oja, joissa on
useampia vaakasuoria ja kohtisuoria lankoja tai
viivoja. U. S:n.

Hiussuonet ks. Verisuonet.

Eivutustauti, hivuttava, vähitellen
laihduttava ja kuolemaan vievä tauti; enimmäkseen
käsitetään h:lla keuhkotautia.

Hjelm l]ehn], Petter (1670-n. 1715),
lääkäri, kotoisin Ruotsista, tuli 1705 lääketieteen
professoriksi Turkuun; koetti herättää
opiskelevassa nuorisossa harrastusta luonnontieteisiin,
varsinkin kasvitieteeseen; oli v:sta 1710
lääkärinä Suomen armeiassa; joutui 1714 ollessaan
pakomatkalla Ruotsiin venäläisten käsiin, jotka
veivät hänet vankina Moskovaan, missä hänen
sanotaan kuolleen. J. F.

Hjelmaren ks. Hjälmare n.

Hjelt-s u k u on tuntematonta alkuperää :
suvun vanhin tunnettu jäsen eli 1600-luvun lopulla
Turussa.

1. Frans Vilhelm Gustaf H. (1819-89),
koulumies, pappi, valtiopäivämies; yliopp. 1S36,
fil. kand. 1840; kreikan kielen dosentti 1844.
Turun lukion latinan kielen lehtorina ja
tuomiokapitulin jäsenenä 1845-72, rehtorina 185S-72;
tuomiorovastiksi Turkuun 1886. H:iä, jolla oli
suuri käytännöllinen kyky, käytettiin
monenlaisissa luottamustoimissa: oli m. m. pappissäädyn
jäsenenä vv. 1867-88 välisillä valtiopäivillä,
pankkivaltuusmiehenä 1872-85,
kirkolliskokouksen jäsenenä 1876 ja 1886; julkaissut etupäässä
room. klassikoiden koulupainoksia.

2. Otto Edvard August H. (s. 1823),
lääkäri, yliopistonopettaja ja luonnonhistorian

tutkija. edellisen veli,
vlioppilas 1839, fil. kand.
1844, fil. Iis. 1846 ja
tohtori 1847. Antautui sitten
lääkeopilliselle alalle, tuli
lääket. kandidaatiksi 1852,
sam. v. anatomian
dosentiksi ja 1855 lääket.
lisensiaatiksi, jonka jälkeen
1856 nimitettiin
prosekto-riksi. Vähän sen jälkeen
hän teki pitkän
ulkomaanmatkan tutkiakseen
patologista anatomiaa, minkä
tieteenhaaran kehitystä
kotimaassaan hän sitten
tarmolla edisti. Näihin
aikoihin Virchow oli
lausunut sen väitteen, että kukin solu syntyy
toisesta solusta ja 1858 hän esitti soluteoriansa
täysin kehitettynä. Tämä oppi teki lopun
lääketieteessä siihenasti vallinneesta spekulatiivisesta
luonnonfilosofisesta katsantokannasta perustaen
lääketieteen suoranaisen havainnon vankalle
pohjalle ja ottaen mikroskoopin sen palvelukseen.
Matkoillaan 1856 sekä 1857 ja 1858 H. tutki
etupäässä Virchowin luona sekä myöskin
Oppol-zerin ja Köllikerin johdolla. Kotiin palattuaan
hänet määrättiin 1858 hoitamaan
äskenperus-tettua patologisen anatomian ja yleisen
terveys-opin professorinvirkaa sekä nimitettiin seur. v.,
julkaistuaan teoksen ,,0m nervernas regeneration

Otto Hjelt.

och dermed sammanhängande förändringar af
nervrören", vakinaisesti tähän virkaan, johon
silloisen kenraalikuvernöörin mielestä jokin
pätevä saksalainen professori olisi ollut
kutsuttava. H. ryhtyi innolla toteuttamaan uusia
lääkeopillisia käsityksiä ja menetelmiä. Jo
vuoden 1858 alussa alettiin
mikroskooppiharjoi-tukset patologisen histologian alalla; mutta
opetusaineiston puute osoittautui hyvin
haitalliseksi, jolloin H. ryhtyi hankkimaan
patologis-anatomisia preparaatteja. Hänen
aikaansaamansa kokoelma sisälsi 1884 1,350
enimmäkseen kotimaasta saatua preparaattia. Sekä
näiden kokoelmien säilyttämistä varten että
opetuksen edistämiseksi ja patologis-anatomisten
tieteellisten töiden helpottamiseksi H. ryhtyi
aikaansaamaan erikoista tieteellistä laitosta, ja
seurauksena hänen ponnistuksistaan oli
yliopiston uuden patologis-auatomisen laitoksen
valmistuminen 1878. H:n patologista anatomiaa
koskevista teoksista mainittakoon: ,,Den
pato-logisk-auatomiska inrättningen vid det finska
universitetet 1859-1871", „Det finska
universite-tets patologisk-anatomiska institution 1871-1883",
„öfversikt af 1,000 liköppningar vid
universi-tetets patologisk-anatomiska inrättning" (1872),
„Om de senaste tyfusepidemierna ocli de dervid
vunua patologisk-anatomiska resultaten" (1870),
„Om leukämin med särskildt afseende å de i
norden hittills iakttagna fallen" (1880).
Myöskin yleisen terveydenhoidon alalla H. on paljon
työskennellyt. V. 1870 hän julkaisi kirjoituksen
„Om handein med gifter jemte förslag tili dess
ordnande i Finland", sitä seurasivat „Den
vene-riska sjukdomens utbredning i Finland jemte
förslag att hämma dess spridning", „Finlands
helsovårdsfråga", „Finlands
medicinalförvalt-ning", „Das Vorkommen von Wechselfieber in
Finnland" (Virchows Archiv). H. valmisti
sittemmin 1879 vielä voimassaolevan
terveyden-hoitoasetukseu, joka järjesti maan yleiset
terveydelliset olot uudelle kannalle. Otettuaan 1884
täysinpalvelleena eron professorinvirasta H.
ryhtyi historiallisiin tutkimuksiin lääkeopin ja
luonnonhistorian alalla. Jo ylioppilaana hän
1843 oli julkaissut kirjoituksen „Naturhistoriens
Studium i Finland före Linnés tid" I, joka 1868
sai täydennyksekseen teoksen „Naturhistoriens
Studium i Finland under sjuttonde och adertonde
seklet". Näihin liittyy „Naturalhistorien
Studium vid Abo universitet" (1896). Teos „Carl
von Linne som läkare och haus betvdelse för den
medicinska vetenskapen i Sverige" ilmestyi
400-vuotisjuhlan johdosta LTpsalassa 1877 ja sitä
seurasi „Carl von Linnés betydelse såsom
natur-forskare och läkare" (Skildringar utgifna af
kungl, svenska vetenskapsakademien i anledning
af tvåhundraårsdagen af Linnés födelse, 1907),
Linnén kuolinpäivän 100-vuotismuistoksi
ilmestyi „Carl von Linné i hans förhållande tili
Albrecht von Haller" (1878). Paitsi näitä H.
on julkaissut muistokirjoituksia Olof af Acrelista
(virkaanasettajaiskutsu 1884), Alexander von
Nordmannista (suom. tiedes., 1867), Frans Josef
von Beckeristä (1891), Evert Julius Bonsdorffista
(1899), jonka lisäksi H. saksalaiseen
„Biografisches Lexicon der hervorragenden Arzte aller
Zeiten und Völker" on kirjoittanut kaikki siinä
olevat suomalaisten ja useiden ruotsalaisten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0284.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free