- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
505-506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hjelt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

505

Hjelt

506

elämäkerrat. V. 1885 ilmestyi „Finska
läkare-sällskapet 1835-84, en återblick på dess
femtio-åriga verksamhet" ja vv. 1901-03 julkaistiin suuri.
Suomen tiedeseuran palkitsema teos „Svenska och
finska medicinalväsendets historia 1663-1812".
Lisäksi vielä mainittakoon II:n julkaisuista
seuraavat: „Finlands medicinska bibliografi 1640-1900",
„Det finska universitetets disputatious- och
pro-gramlitteratur under ären 1828-1908" ja
„Sveri-ges biologiska disputations- och
programlittera-tur" (1910). V. 1885 H. sai arkkiaatterin
arvonimen, vihittiin lääketieteen ja kirurgian
riemu-tohtoriksi 1907 ja sam. v. filosofian
riemutohto-riksi Upsalassa. Ollut osallisena useassa
uskonnollisessa pyrinnössä, on m. m. Helsingin
Diakonissalaitoksen perustajia ja johtomiehiä; kuuluu
suomalaisuuden harrastajiin.

3. Albert Hjalmar H. (s. 1851),
kasvitieteilijä ja koulumies, edellisen veljenpoika,
yliopp. 1868, fil. maist. 1873, fil. Iis. 1891 ja toht.
1892, yliopiston kasvit, museon v. t. amanuenssi
1877-78, Vaasan ruots. lyseon matematiikan ja
fysiikan lehtori v:sta 1879. H. on kotimaisten
kasviemme levenemissuhteiden ja kotimaisen
kasvit, kirjallisuuden ensimäisiä tuntijoita. Otti
usaa Suomen floristiikalle tärkeän teoksen
„Herbarium musei fennici" I (1889, 2 pain.)
julkaisemiseen ; hänen pääteoksensa on „Conspectus
floræ fennicæ" (Acta soc. faun. et. fl. fenn. V,
XXI 1, XXX ; ei ole vielä täydellisesti
ilmestyit), johon on koottu kaikki saatavissa olleet
tiedonannot korkeampien kasvien levenemisestä
Suomessa. Johdatus viimemainittuun teokseen
on H:n väitöskirja „Kännedomen om växternas
utbredning i Finland" (Acta V 2).

4. Alma Evelina H. (1851-1907), edellisen
serkku, naisasianharrastaja ja lahjoittaja.
Läpikäytyään voimistelu-keskuslaitoksen
Tukholmassa (1899) H. oli ensimäisiä Suomen naisia,
jotka antautuivat sairasvoimistelun
harjoittamiseen. Kuului Suomen naisyhdistyksen
johtohenkilöihin sen alkuaikoina ja on toiminut
useimpina vuosina sen sihteerinä. H. testamentteerasi
yliopistolle suurimman osan omaisuudestaan,
noin 45,000 mk., stipendirahastoiksi
naisylioppi-laita varten, jotka aikovat antautua
koulun-opettajan alalle.

5. Edvard Immanuel H. (s. 1855),
kemisti ja valtiomies, H. 2:n poika, tuli fil.
kandidaatiksi 1875, fil. lisensiaatiksi 1879,
nimitettiin kemian dosentiksi 1880, professoriksi 1882,
ollut useina vuosina yliopiston rehtorin sijaisena
sekä yliopiston rehtorina 1899-1907, nimitettiin
senaattoriksi ja kirkollistoimituskunnan
apulaispäälliköksi 1907 sekä senaatin talousosaston
varapuheenjohtajaksi 1908. Erosi tästä toimesta
„kokoomussenaatin" hajaantuessa keväällä 1909.
H. on monina vuosina ollut Suomen
kemistiseuran puheenjohtajana. Hänen tieteelliset
tutkimuksensa käsittelevät melkein yksinomaan
orgaanisen kemian alaa ja ovat näistä epäilemättä
tärkeimmät hänen tutkimuksensa „laktoneista".
Mutta paitsi kokeihin perustuvia tutkimuksia,
on H. julkaissut moniaita tärkeitä kemian
historian alaa käsitteleviä tutkielmia, kirjoittanut sekä
tieteellisiä että yleistajuisia, varsin selväpiirteisiä
oppikirjoja. Näistä mainittakoon hänen yhdessä
Ossian Aschanin kanssa toimittamansa „Lärobok
i organisk kemi" (2 painosta), edellämainitun ja

J. W. Brühlin kanssa toimittamansa 3 nidosta
Iloscoe-Schorlemmerin teoksesta „Ausführliches
Lehrbuch der Chemie" (1899-1901) sekä
Kansanvalistusseuran kustannuksella ilmestynyt
„Kemia" (2 suom. paiuosta). Paitsi puhtaasti
tieteellisellä ja hallinnollisella alalla H. on varsin
tehokkaalla tavalla työskennellyt monilla
yhteiskuntaelämän eri aloilla. Hän on ollut jäsenenä
useissa komiteoissa, yhdistysten ja yhtiöitten
johtokunnissa sekä kuulunut erinäisten
sanomalehtien kuten Finlandin ja Valvojan
toimituksiin. — Yliopiston monivuotisena rehtorina H.
hyvin perehtyi sen oloihin ja taitavasti edisti
sen kehitystä. Hän toimitti 1894 painosta
kirjan Yliopiston stipendirahastoista (lisäys 1904)
ja 1907 hän julkaisi arvokkaita, säätykiertoa
valaisevia tilastollisia tutkimuksia yliopistossa
vuosina 1867-1905 opiskelleista. Toimittanut
kahdesti laajat kolmivuotiskertomukset yliopiston
toiminnasta. Nimit. jouluk. 1910 yliopiston
sijaiskansleriksi.

6. V e r a A u g u s t a H. (s. 1857),
ammatin-tarkastaja, edellisen pikkuserkku, toimi ensin
opettajattarena ja 1885-97 Helsinkiin
perustamansa „pedagogisen veistolaitoksen"
johtajattarena; hänen aloitteestaan syntyi yhdistys
raaja-rikkoisten avustamiseksi; ensimäinen
naispuolinen ammatintarkastaja (v:sta 1903) ;
valtiopäiväin jäsenenä v:sta 1908; julk. m. m. tutkim.
ompelijattarien ammattioloista Suomessa.

7,. August Johannes H. (s. 1862),
tiedemies ja sosiaalipolitikko, H. 5:n veli, yliopp. 1880,
fil. t:ri 1887, lakitieteen kand. 1898; palveltuaan
tilastollisessa päätoimistossa ja senaatissa tuli
tilastollisen päätoimiston johtajaksi 1902; oli
senaatin kamaritoimituskunnan päällikkönä
1908-09; postisäästöpankin hallituksen jäsen v:sta
1909; jäsenenä useimmilla valtiopäivillä v:sta
1897; jäsenenä ja puheenjohtajana useissa
komiteoissa, m. m. maan virallisen tilaston
uudestaan järjestämiskomiteassa ja työväen
invalidi-teettivakuutuskomiteassa; v:sta 1906 sen
pysyväisen komissionin jäsen, joka johtaa
kansainvälisten sosiaalivakuutuskongressien tointa; oli
„Finland" lehden toimittajia 1887 ja 1891-92;
julkaissut m. m. „Sveriges ställning tili utlandet
närmast efter 1772 års revolution" (1887),
„Yleisen valtiotiedon opas" (1889, 2 pain. 1906),
„De första officiela relationerna om svenska
tabellverket" ja „Det svenska tabellverkets
upp-komst, Organisation och tidigare verksamhet"
(1900), „Kunnallinen tuloverotus ja tulosuhteet
Suomessa" (yhdessä O. A. Bromsin kanssa
1904-05), „Die Arbeiterversicherung in Finnland"
(1899 ja 1905) ; aloittanut joukon uusia
tilastollisia julkaisusarjoja (alkoholi-, siirtolaisuus-, vaali-,
verotustilastot).

8. Arthur Ludvig Mikael H. (s. 1868),
professori, edellisen veli, yliop. 1886, fil. maist.
1890, fil. Iis. 1892, teol. kand. 1896, teol. Iis. 1901,
V:n T:u eksegetiikan professori 1904, yliopiston
rahakabinetin esimies v:sta 1904, Skandinaavisen
kristillisen ylioppilasliiton hallinnon
puheenjohtaja 1899-1901, Suomen N. M. K. yhdistysten
liiton puheenjohtaja v:sta 1905. Julkaisuista
mainittakoon „Études sur 1’Hexaémeron de
Jaques d’Édesse" (1892), „De johanneiska
små-brefvens ursprung" (1901), „Die altsyrische
Evangelienübers. und Tatians Diatessaron" (1901).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0285.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free