- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
507-508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hjelt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

507

Hjo—Hjärnen laastari

508

Hjo [jü], kaupunki Ruotsissa, Skaraborgin
läänissä Vetterin rannalla, Hjo-Stenstorpin
radan päätekohta, 2,126 as. (1908). Lähellä
vesi-parantola kauneudestaan kuuluisille puistoineen.

Hjort [jürt], Daniel (k. 1615), J. J.
Wcck-sellin samannimisen näytelmän sankari, oli
kotoisin Ruotsista, mutta oleskeli ylioppilaana
Klaus Flemingin perheessä, luultavasti joko
kotiopettajana tai sihteerinä. Kun marskin
kuoleman jälkeen Kaarle herttua syksyllä 1597
piiritti Turun linnaa, jota leski Ebba Stenbock
muutamien suomalaisten päällikköjen kanssa
koki puolustaa, houkutteli H. linnan varusväkeä
luopumaan herttuan puolelle ja vaikutti siten
ratkaisevasti linnan antaumiseen. Tällä tavalla
voitettuaan herttuan suosion H. sai tilaisuutta
opintojensa jatkamiseen ulkomailla, tullen —
ehkä Leipzigissä — maisteriksi, ja käytettiin
kotiin palattuaan, etupäässä herttuan kansliassa,
mutta toisinaan myöskin muissa toimissa, esim.
Lapinmaan raja- ja verotusseikkojen selvittäjänä
(1601, 1603-06), sanansaattajana Venäjälle (1606),
herttua Kaarle Filipin sihteerinä Viipurissa
(1613) j. n. e. Aateloittiin 1607 nimellä Hjortvipa.
H. on sepittänyt — paitsi kertomuksen Lapinmaan
matkoistaan — latinankielisiä tilapäärunoja, josta
syystä ulkomailla ollessaan saavutti arvonimen
„poëta laureatus cæsareus". — J. J. Wecksellin
näytelmän sankari D. H. on runoilijan
mielikuvituksen tuote, vailla todellisuuden vastinetta.

J. W. R.

Hjortsberg [jurts-J, Lars (1772-1843),
Ruotsin kuuluisin näyttelijä. Esiintyi jo lapsena
oopperassa ja teatterissa, sai nauttia Kustaa
TTT:ii erityistä huolenpitoa ja suosiota ja
nimitettiin, teatterista erottuaan, hovi-intendentiksi.
Hän esiintyi suurella menestyksellä
kaikenlaatuisissa osissa paitsi varsinaisesti traagillisissa,
jotka eivät kuuluneet hänen alaansa, ja lumosi
sekä katsojat että muut näyttelijät aivan
täydellisesti. Hyljäten kaiken teennäisen hän pani
pääpainon äänen, katseen ja kasvojen
ilmeeseen, täten luoden hämmästyttävän luontevan
esittämistavan, samalla täydelleen halliten
liikkeitään ja eleitään ja käyttäen niitä hyväkseen
säästeliäästi, mutta vaikuttavasti. E. 77.

Hjälmaren, Ruotsin suuruudeltaan neljäs
järvi, rajoittuu Södermanlandiin, Närkeen ja
Västmanlandiin, n. 61 km pitkä, 21 km leveä,
pinta-ala 480 km’, keskisyvyys 12-15 m.
Saarista mainittakoon Engelbrektsholmen, tunnettu
Engelbrektiu murhasta. Järvi saa vettä
pääasiallisesti Svartån kautta ja laskee Mälareniin
Hyndevadsströmmenin kautta. Sitäpaitsi se 011
IT:n kanavan kautta Mälareniin laskevan
Arboga-joen yhteydessä. Koko järven vesialue
on 4,210 km2, josta suurin osa alavaa maata.
Aikaisemmin yhä uusiutuvat tulvat tuottivat
suurta tuhoa rantojen viljelyksille. Tämä
aiheutti järven laskemisen 1882-85, jonka kautta
voitettiin n. 18,720 ha maata. V. v. F.

Hjärne [jtIme], Thomas (1638-80), synt.
Nevanlinnassa, jossa isä oli kirkkoherrana,
harjoitti opintojaan Tartossa ja oli sitten ritariston
sihteerinä Saarenmaalla. H. runoili ruotsin
kielellä ja kirjoitti saksaksi laajan ja tärkeän
lähdeteoksen „Ehst Lyf- und Lettlændische
Geschichte", joka vasta viime vuosisadalla on tullut
painetuksi (Monumenta Livoniæ antiqua, 1835).

Hänen nuorempi veljensä oli kuuluisa Urban H.
(ks. t.). K. G.

Hjärne [järne], ruots.-suom. aatelissuku,
jonka kanta-isä oli kuuluisa ruots. lääkäri U
r-ban H. (1641-1724), aateloitu 1689.

1. Urban H. (1641-1724), ruots. lääkäri ja
luoiinoutulkija, synt. Nevanlinnassa, oli
ylioppilaana Tartossa, mutta pakeni 1656 Ruotsiin,
jossa antautui lääkärin uralle. H. alkoi tutkia
Ruotsin terveyslähteitä ja keksi m. m. sittemmiu
kuuluisan Medevilähteen terveydelliset
ominaisuudet. Hänen lääkärimaineensa oli erittäin
suuri; hän tuli Kaarle XI:u ensimmäiseksi
henkilääkäriksi ja nimitettiin 1696
arkiaatte-riksi ja „Collegium medicum"in presidentiksi. Jo
1676 H. oli määrätty jäseneksi siihen komi
teaan, jonka tuli tutkia silloin vireillä olevia
uoi tajuttuja. H. näytti selvästi toteen, että
kaikki tällä alalla riippui mielenhairahduksista
ja hän sai aikaan, että kaikki tällaiset jutut
lakkautettiin. — H. kuului myös aikansa
etevimpiin kemiantutkijoihin. Hänen toimestaan
perustettiin Tukholmassa kem. laboratori, jonka
johtajana hän oli ja jossa hän suoritti useita
tärkeitä kem. tutkimuksia. H., jonka kem. kat
santotapa läheisesti liittyi Paracelsuksen oppiin,
on katsottava kem. harrastusten perustajaksi
Ruotsissa. Yhteydessä näiden tutkimusten kanssa
oli hänen harrastuksensa vuoritieteen alalla.
TI. toimi myöskin vuorikollegin asessorina
edistäen suuresti Ruotsin vuoriteollisuutta. Maan
muidenkin elinkeinojen edistämistä
vapaamieliseen suuntaan hän lämpimästi harrasti, eikä
suoranaiset valtiollisetkaan toimet jääneet
hänelle vieraiksi. Etevyytensä, monipuolisten
harrastustensa, kirjall. tuotantonsa, tieteellisen
maineensa ja asemansa vuoksi H. kuului aikansa
merkkihenkilöihin Ruotsissa. Edv. Hj.

2. Gustaf H. vapaaherra (1768-1845),
sotilas ja virkamies, otti osaa vv. 1788-90 sotaan ja
oli 180S-09 sodan alkaessa majurina Viaporissa:
oli niitä, jotka antoivat suostumuksensa
onnettomaan huhtik. 4 p:n (1S08) sopimukseen, mutta
koetti sittemmin saada Cronstedtin purkamaan
sen; kirjoitti 1S10 kertomuksen, jossa koetti
lykätä kaiken syyn Viaporin antaumuksesta
Cronstedtin niskoille. (Hänen vaimoansa Gustava Sofia
Rosenborgia, joka Viaporin piirityksen aikana
asui Helsingissä, syytettiin siitä, että hän oli
auttanut venäläisiä, kun nämä koettivat
lamauttaa Viaporin puolustajani rohkeutta.) Erosi 1811
Ruotsin palveluksesta ja tuli sam. v. Suomen
tullilaitoksen ylitirehtööriksi; oli Uudenmaan ja
Hämeenläänin maaherrana 1816-28, tuli 1831
senaatin kirkollisasiain päälliköksi ja oli 1833-41
talousosaston varapuheenjohtajana; korotettiin
1841 vapaaherraksi.

3. Harald Gabriel H. (s. 1848), ruots.
historiantutkija, v:sta 1885 professorina
Upsalassa, toisen kamarin jäsenenä 1902-08; hänen
lukuisista tutkimuksistaan mainittakoon: „Om
den fornsvenska nämnden enligt Götalagarne’’
(1872), „Helsingelif uuder Helsingelag"
(1893)-,,Gustaf Adolf, protestantismens förkämpe’’
(1901), „Karl XII. Omstörtningen i Öst-Europa
1697-1703" (1902).

Hjärnen laastari [järnen] (Emplastrum
Tljærneri 1. Saponaceoplumbicum) valmistetaan
7 osasta saippuaa, 30 osasta oliiviöljyä, 6 osasta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0286.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free