Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - hl ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
511
Hoboken—Hodegetiikka
512
pelosta ja vastenmielisyydestä Englannissa
puhkeavaa vallankumousta vastaan, Pariisiin, oli
siellä perintöprinssiu, sittemmin Kaarle II:n
opettajana: eli v:sta 1651 alk. taas Englannissa,
enimmäkseen Lontoossa. Hän julkaisi vasta
vanhanpuolisena huomattavat valtio-oikeudelliset
ja vleisfilosofiset teoksensa: „De cive" (1642),
„Leviathan" (enghksi 1651, lat. 1668), —kuvaus
valtion rakenteesta, jota H. vertaa Raamatussa
mainittuun sennimiseen tarueläimeen —,
„Elementa Philosophiae I De corpore" (1655), „II
De homiue" (1658, 3:ntena osana on ennen
julkaistu „De cive"). H. kirjoitti vielä
historiallisen teoksen „Behemoth eli Englannin
kansalaissotien syiden historia" (pain. 1681, myöskin
nimellä „B. eli pitkä parlamentti"), matemaattisia
tutkisteluja y. m., sekä käänsi enghksi
nuoruudessaan koko Thukydideen, vanhuudessaan koko
Homeroksen loppusoinnulliseen runomuotoon. —
H:n filosofian perusaate on mekanistinen
maailmankäsitys, joka useimmissa kohdin
näyttää jyrkältä materialismilta, kuitenkin sen
rinnalla sisältäen fenomenalistisia piirteitä, joiden
takia voidaan katsoa hänet positivismin
edelläkävijäksi. Kaikki, mikä on ja tapahtuu
maailmassa, on ymmärrettävä ja selitettävä vain
aineellisten kappaleiden mekaanisena liikuntona.
Sielutieteessään H. on sensualisti ja lausuu usein
väitteensä aivan materialistisesti: mielikuvat
johtuvat aistimuksista, aistimukset eivät voi olla
mitään muuta kuin liikuntoa aistinelimissä,
ajatukset ovat liikuntoa aivoissa; kun hermoston
sisällinen liikunto jatkuu sydämeen asti, niin
syntyy tunteita, j. n. e. Mutta muutamissa
teostensa kohdissa H. opettaa, että myöskin aine
eli kappaleiden ulottuvaisuus ja muoto on vain
olevaisen näennäinen ominaisuus ; tunnemme
ainoastaan ilmiöitä, tosiolevainen jää
tuntemattomaksi. — Kuuluisin on H:n oikeus- ja
valtio-oppi. Ihmisen toiminta johtuu
itsensäsäilytys-pyrinnöstä, siis itsekkyydestä. „Luonnontila"
ihmisten kesken olisi kaikkien sota kaikkia
vastaan. Siinä tilassa ei kukaan olisi turvassa, ei
vahvinkaan. Sentähden keskinäinen pelko on
ajanut ihmiset perustamaan yhteiskunnan ja
laillisen järjestyksen. Valtiossa pitää olla vahva
keskusvalta, joka rajattomalla oikeudella säätää
lait ja hillitsee yksilöiden intohimoja. Se ylin
valta saattaa olla jätettynä yhdelle ihmiselle, tai
yhdelle kansanluokalle, tai yleiselle
kansankokoukselle; mutta edullisimpana H. pitää
ensinmainittua järjestystä, yksinvaltaa. Uskontokin
on ehdottomasti alistettu valtiovallan alle;
valtion hyväksymä uskonto on ainoa oikea, kaikki
muu pelko näkymättömistä olennoista on
taikauskoa. — H:n kootut teokset julkaisi Molesworth
1839-45 (latinaiset 5, englanninkieliset 11 nid.).
[Croom Robertson, „Hobbes" (1886) ; G. Lyon,
„La philosophie de H." (1893) ; F. Tönnies.
„Hobbes’ Leben u. Lehre" (1896) ; L. Stephen,
„H." (1904).] A. Gr.
Hoboken [houboukin]. 1. Kaupunki New
Jerseyn valtiossa Yhdysvalloissa, Hudson-joen
varrella ja vastapäätä New Yorkin kaupunkia; n.
60,000 as., joista paljon saksalaisia.
Polyteknil-lineu koulu. Harjoittaa vilkasta kauppaa ja
teollisuutta. — 2. Kunta Belgiassa, Antwerpeniu
eteläpuolella, Scheiden varrella; 12,472 as.(1903).
Cockerill-toiminimen suuret laivanveistämöt.
Hobrecht, Jacob (1450-1505), alank.
kuoro-säveltäjä; toimi kapellimestarina Antwerpenissä
1492-98 ja 1501-04, kuoli ruttoon Ferrarassa.
Hänen sävellyksistään toimitetaan paraikaa
kokonaisjulkaisua. 7. K.
Hobson [liobsdn ], JohnAtkinson (s. 1858),
engl. taloustieteilijä; julkaissut: „The evolution
of modern capitalism" (1894), jossa hän
erityisesti esittää yhtymien ja trustien kehitystä,
luonnetta ja vhteiskunnallis-taloudellisia
seurauk–ia; „The problem of the unemployed" (1896),
„Economics of distribution" (1900), „The social
problem" (1901) ja „International trade" (1904).
«7. F.
Hoe est (lat.), „tämä on", se on.
Hoch [höh] (saks.), oik. korkeasti; eläköön!
hurraa!
Hoche [os], Louis Lazare (1768-97),
rausk. kenraali. Ollen kunnianhimoinen, rohkea
ja lahjakas hän Ranskan vallankumouksen
aikana kohosi alimmasta arvoasteesta
divisioona-kenraaliksi ja Moselin armeian johtajaksi. Löi
itävaltalaiset Wörthin ja Weissenburgin luona
(jouluk. 1793) ja sai 1794 toimekseen tukahuttaa
kapinalliset hankkeet Bretagnessa. Turhaan
koe-tettuaan rakentaa sovintoa kuningasmielisten
ja tasavaltalaisten kesken, H. voitti rojalistit ja
heidän engl. apujoukkonsa Quiberonin ottelussa
1795, jonka jälkeen hän yhdessä vuodessa kukisti
kaikki Länsi-Ranskassa raivonneet kapinat. Sai
1797 johtoonsa Sambren-Maasiu armeian ja löi
itävaltalaiset Heddesdorfin ottelussa (huhtik.
1797). H. oli silloin Ranskan
vaikutusvaltaisimpia miehiä ja Bonaparten ainoa tasaväkinen
kilpailija: hänen loistava uransa katkesi kuitenkin
odottamatta syysk. 18 p. 1797. [Desprez’u,
Chu-quet’n ja Cunéo d’Ornanon elämäkerr. [-kuvaukset.]-] {+kuvauk-
set.]+} -Iskin-.
Hochheim [höhhäim], kaupunki Preussissa
Wiesbadenin hallintoalueessa lähellä Main-jokea
ja Frankfurt-Niederlahnsteinin radan varrella.
Kuohuviinitehtaita; kuuluisa viininviljelvs
(H o c h h e i m e r), viinikauppaa.
Hochkirch [liöhkirh], Saksissa, Bautzenista
9 km kaakkoon oleva kaupunki, jossa 14 p. lokak.
1758 sotamarsalkka Dauuin johtamat
itävaltalaiset (65,000) voittivat Fredrik Suuren
komentamat preussilaiset (42,000). Voittajain
mies-hukka 11,9 %, voitettujen 24,o % (heiltä kuoli
m. m. sotamarsalkka v. Keith) ; taktillinen arvo
0,72. -Iskm-.
Hockey [hoki] (engl., < hook = koukku),
käyräpäisellä kepillä pelattava leikki, jossa kaksi
puoluetta koettaa saada pallon kumpikin
vastustajiensa portista läpi. Alkuperäisessä muodossaan
sitä pelataan ruohokentällä, mutta pohjoismaissa
ymmärretään hockevllä j ä ä-h o c k e y t a, jonka
nimi ammattikielessä on bandy. Hockey kysyy
harjoittajiltaan nopeutta, kestävyyttä,
tarkkuutta, älyä ja ennen kaikkea yhteispeliä kuten
esim. jalkapallopeli, (vrt. Luistelu.) L. P.
Hoe volo, sic jubeo; sit pro ratione
volun-tas, tavall. siteerattuna muodossa: Sic volo,
sic jubeo (lat.), näin tahdon, niin käsken;
syiden sijasta olkoon minun tahtoni
(Juvenalik-sen 6:nnessa satiirissa esiintyvä kuusmittasäe).
Hodegetiikka (kreik. hodcge’in = näyttää tietä),
ohjaus jonkun tieteellisen tutkimuksen
suorittamiseen. Adj. Hodegeettinen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
