- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
513-514

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hodie mihi, cras tibi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

518

Hodie mihi, cras tibi (lat.), tänään minulle,
huomenna sin,ulle.

Hodler, Ferdinand (s. 1853), sveits.
taidemaalari. Maalannut laatukuvia ja maisemia ja
on isoissa, fresko- tai lasimaalausten tapaan
tekemissään lienkilökuvasommitteluissa
koettanut luoda uuden, koristeellisen
monumentaali-tyylin, jossa pääasiana on piirustuksen
viiva-rytmiikka järeän yksinkertaisine, usein
omituisen kiemurtelevine muotoineen. H:n
kuuluisimpia seinämaalauksia on „Sveitsiläisten paluu
Marignanon taistelusta" (1900, Züricliin
Landes-museumissa). Sveitsin nuoriin maalareihin H.
on suuresti vaikuttanut, niin kiistanalaista kuin
hänen taiteensa muuten onkin ollut.

E. R-r.

Hodmezö-Våsårhely [hödmäzö-väsärliäi],
kaupunki Unkarin tasangolla Tiszasta itään,
Sze-gedistä koilliseen, rautatienristeyksessä; 64,702
as. (1908). Vahvat padot suojelevat sitä Tiszan
tulvilta. Harjoittaa maanviljelystä,
karjanhoitoa, sekä niihin perustuvaa mylly-, sokeri-,
öljy-y. m. teollisuutta. Suuret karjamarkkinat.

E. E. K.

Hodometri (kreik. hodo’s = tie, ja metron =
mitta) ks. Askelenlukija.

Hodr ks. Balder.

Hodzent (Chodshent), kaupunki Venäjän
Turkestanissa, Samarkandiu provinssissa,
Syr-Darjan ja Keski-Aasian radan varrella. Kaunis,
puutarhojen melkein kätkemä ja
kaksinkertaisten muurien ympäröimä kaupunki; 30,109 as.
(1897), jotka harjoittavat vilkasta kauppaa ja
teollisuutta (silkin ja puuvillan kehruu- ja
kutomatehtaita). — H:iä pidetään Keski-Aasian
vanhimpana kaupunkina. Venäläiset miehittivät
sen 1866. (W. S-m.)

Hoek van Holland [hük van], satamapaikka
Etelä-Hollannissa, Rotterdamiin vievän uuden
vesitien ja Schiedam-H:n radan päätepaikka.
Paljon käytetty ylimenopaikka Ilarwichiin
(Englannissa). (W. S-m.)

Hoensbroech [hünsbruh], Paul, kreivi
(s. 1852), alankomaalainen kirjailija, joka 1S93
luopui katolisuudesta ja jesuiittain veljeskunnasta
sekä 1895 kääntyi evankeliseen uskoon.
Sittemmin hän on esiintynyt kiivaana taistelijana
katolisuutta vastaan. Tärkeimmät teokset: „Mein
Austritt aus dem Jesuitorden" (1893) ja „Der
Ultramontanismus" (1897). E. K-a.

Hoernes [hör-], Moritz (s. 1852), itäv.
arkeologi ja antropologi, toiminut Wienin
antro-pologis-etnografisen museon hoitajana ja
yli-opistomiehenä. Hänen tieteellinen toimintansa
on laaja ja monipuolinen sekä todistaa tavatonta
lukeneisuutta. Paitsi hänen toimittamaansa
„Wissenschaftliche Mitteilung aus Bosnien und
der Herzegowina" (XI nid. 1910) ovat hänen
tärkeimmät omatkin julkaisunsa hyvin
tunnettuja: „Die Urgeschichte des Menschen" (1892),
josta 1909 tuli kokonaan uudistettu laitos nimeltä
„Natur- und Urgeschichte des Menschen", minkä
muinaistieteellinen osa on yksistään yleisiä
kult-tuurinäkökohtia silmällä pitäen kirjoitettu, „Die
Urgeschichte der bildenden Kunst in Europa"
(1S98), „Der diluviale Mensch in Europa" (1903),
„Die Hallstattperiode" (1908). A. M. T.

Hof, muinaisskandinaavinen temppelin
nimitys. Temppelit olivat puisia, ja niissä oli kiviset
17. III. Painettu "/s 11.

514

alttarit. Hof esiintyy usein skandinaavisessa
sadustossa. (A. M. T.)

Hofberg [hüvbärj], Johan Herman
(1823-83), ruots. kansanelämän kuvaaja ja
muinaistutkija, toimi ensin lääkärinä, v:sta 1874
kansallismuseon virkamiehenä; julkaissut m. m.
„Kurze Übersicht von den Alterthümern der
åländischen Inselgruppen" (1877), „Förteckning
öfver Nerikes fasta fornlemningar" (1871),
„Svenskt biografiskt handlexikon" (1 pain.,
1873-76), „Skildringar ur svenska folklifvet"
(1879), „Sveriges folksägner" (1882). J. F.

Hofburg [hüfburhj], Wienissä oleva
keisarillinen residenssilinna.

Hofer [ho-], Andreas (1767-1810), tyrolil.
vapaussankari, oli ammatiltaan ravintoloitsija ja
nautti
kansanmielisyy-tensä, rohkeutensa ja
uskonintoilunsa vuoksi
kotimaassaan
jakamatonta luottamusta. Kun
tyrolilaiset 1809,
Itävallan julistettua Ranskalle
sodan, asestautuivat
kukistaakseen vihattujen
baierilaisten sortovallan,
tuli II:sta rahvaan
vapausliikkeen mainehikkain johtaja. Viidessä
päivässä tyrolilaiset
kar-koittivat baierilais-rans-kalafset joukot maastaan,
vangitsivat heistä 6,000 ja
valloittivat Innsbruckin
(liuhtik. 1809). Ilävaltal. joukkojen
peräydyttyä Polijois-Tyrolista ja Innsbruckin
ympäristöineen jouduttua vihollisten verisen koston
uhriksi, H. miehitti Iseliu vuoren, torjui
baierilaisten hyökkäyksen ja anasti toistamiseen
Innsbruckin, joka kuitenkin pian uudelleen oli
vihollisille luovutettava, kun keisari, vastoin
vakuutuksiaan, Znaimin aselevossa oli jättänyt
tyrolilaiset pulaan. Baierilaisten hirmuvalta sai
sissisodan kolmannen kerran leimahtamaan; H:n,
Speckbaclierin, Mäyrin ja Haspingerin johtama
rahvas tuhosi elokuussa Oberaun ottelussa
vihollisosaston sekä voitti Iselin vuorella
marsalkka Lefebvren joukot, joten II. saattoi
„Tyrolin ylikomentajana" ryliiyä Innsbruckista käsin
hallitsemaan kotimaatansa. — Wienin
rauhanteon jälkeen, tyrolilaisten vastarinnan vihdoin
murruttua, II:kin, yleiseen armonantoou
luottaen, heitti aseensa. Yltiöiden houkuteltua
hänet neljännen kerran nostamaan sissisodan, II.
petoksen kautta joutui vihollisten käsiin ja
ammuttiin kelmik. 20 p. 1810 Mantovassa. Tyrolia
kansan ihaileman sankarin luut siirrettiin 1823
Innsbruckiin, jossa hänelle pystytettiin
marmorinen patsas. [Egger, „Geschichte Tirols" III;
Hormayrin, Schmölzerin, Sturmin elämäkerr.
kuvaukset.] -Iskm-,

Hoff, J a c o b u s II e n r i c u s v a n’t
(1852-1911), alankoni, kemisti ja fyysikko, tuli 1878
kemian prof.:ksi Amsterdamin yliopistoon,
kutsuttiin 1896 Berliiniin akatemian jäseneksi ja
yliopiston professoriksi. Jo 1874 julkaisi silloin
22 vuotias tutkija kirjasen „La chimie dans
1’espace", joka 1877 ilmestyi saksan kielellä
nimellä „Ueber die Lagerung der Atome im

Hodie mihi, cras tibi—Hoff

A. Höfer.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0289.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free