- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
523-524

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hohenstaufit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

523

Hohkatylppy—Hokusai

524

esim. Norjan rannikolla. — H:eä käytetään
kiillotusaineena. P. E.

Hohkatylppy, lehden alapinnan päällysketon
sisäpuolella oleva solukko. Solut muodoltaan
säännöttömiä, soluvälit laajat,
lehtivihreähiuk-kasia niissä on verrattain vähän. H:ssä
tapahtuu vilkas kaasuvaihdos kasvin sisäosien ja
ympäröivän ilman välillä. (J. A. W.)

Hohlflöte [liölflöte] (saks.), „onttohuilu",
urkuäänikerta, jonka ääni on
tummahkon pehmeä. I. K.

Hohoi [-o’l] (ven.; oik. = hiustupsu)
venäläisten käyttämä pilkkanimitys
ukrainalaisista eli vähävenäläisistä.

Hohtimet, pihdit, joita käytetään
enimmäkseen puuhun lyötyjen naulojen
irti vetämiseen sekä myöskin
rautalangan katkomiseen, jolloin h:n
leukojen tulee olla terävät. E. S-a.

Hoijan kreivi, Juhana (k. 1535),
valtiollinen seikkailija, saksalaista ruhtinassukua,
naimisissa Kustaa Vaasan sisaren Margareetan
kanssa, jonka kautta hän tuli saavuttamaan
tärkeän sijan Ruotsin valtakunnassa, erityisestikiu
Suomessa. Hän sai näet läänityksekseen
Viipurin linnan (1525) sekä Kokemäen kartanon
(1529), kumpaisenkin silloisille lääneineen. Hän
piti nyt jonkun aikaa loistavaa hovia Viipurissa,
mutta antautui pian salavelikeisiin Hansa-liiton
kanssa, joka siihen aikaan ryhtyi sotaan Ruotsia
vastaan puolustaaksensa etuoikeuksiaan Kustaa
Vaasan anastuksia vastaan. Kuu kuningas tästä
tiedon saatuaan rupesi lankoansa kovuuttamaan,
pakeni tämä 1534 kolmella laivalla Viipurista ja
palasi, jätettyään puolisonsa Tallinnaan, jälleen
Saksaan. Lyypekissä H. liittyi n. s.
„kreivi-sotaan", toivoen pääsevänsä Ruotsin
valtaistuimelle, mutta sai pian sodassa surmansa
yksityisen vihamiehen kädestä 1535. Sillä välin olivat
Kustaa Vaasan päälliköt Eerik Fleming ja Niilo
Grabbe helposti valloittaneet Viipurin ja
Savonlinnan sekä hänen muut läänityksensä.

J. TF. R.

Hoito 1. hoitotapa (lat. cura),
lääketieteellisessä merkityksessä jokainen menettely, joka
tarkoittaa terveyden voittamista ja
vahvistamista sekä tautien kukistamista; asianhaarain
mukaan puhutaan, dieetti- 1.
ruokajärjestelmä-hoidosta, kylpyhoidosta, fysikaalisesta t.
mediko-mekaanisesta hoidosta,
kivennäisvedenjuontihoi-dosta, rypäle-, maito- y. m. hoidosta,
voitelu-hoidosta, j. n. e. (M. O-B.J

Hoitoalue (saks. Revier), sellainen valtion tai
harvemmin yksityisen omistama metsäalue, joka
on yhden metsänhoitajan hallittavana. Suomen
kruunun metsänhoitolaitosta alkuaan
suunniteltaessa oli ajateltu 25,000 ha suuruisia hoitoalueita,
joita yksi metsänhoitaja välttävästi olisi
voinut hoitaa. Sanomattomaksi vahingoksi kruunun
metsätaloudelle tehtiin hoitoalueet kuitenkin
paljoa suuremmiksi ja 1870-luvulla vielä useita
hoitoalueita yhdistettiin, niin että niiden
keskisuuruus 1880- ja 1890-luvuilla oli n. 270,000 ba;
1904 jaettiin Oulun läänin hoitoalueita, mutta
vielä senkin jälkeen on hoitoalueiden keskikoko
n. 165,000 ha. Vertailun vuoksi mainittakoon
että Preussin hoitoalueet ovat keskimäärin 4,482
ja Saksin 1,616 ha. Suomalaisten hoitoalueiden
suunnaton koko tekee kaiken todellisen metsän-

hoidon, vieläpä kaiken järkiperäisen
metsänkäytönkin mahdottomaksi ja on kaikkein
pääasialli-simpia syitä siihen, että tulot kruunun metsistä
yhä vieläkin ovat suhteellisesti alhaiset
(nettotulo 1910 9,8 milj. mk.). A. C.

Hoitolohko (saks. Block), sellainen
yhtäjaksoinen hoitoalueen osa, joka muodostaa
puulajisuh-teittensa, hakkuutapansa t. m. s. puolesta
taloudellisen kokonaisuuden ja jolle siitä syystä
laaditaan oma hoitosuunnitelmansa. A. C.

Hoitoluokka (saks. Bctricbsklasse) tarkoittaa
kaikkia niitä hoitoalueen metsiköitä, joille
laaditaan yhteinen hoitosuunnitelma, riippumatta siitä
esiintyvätkö ne yhdessä jaksossa (ks.
Hoito-lohko) vai hajallaan. A. C.

Hoitosuunnitelma. Hilla tarkoitetaan
suunnitelmaa, jossa määrätään jonkun metsän tai
metsänosan koko talous: kiertoaika,
hakkaustapa, hakkausjärjestys, hakkausmäärä,
metsän-harvennukset ja perkaukset, kylvöt ja
istutukset, rakennettavat tiet, puhdistettavat
uittoväylät y. m. Tarkimmin määrätään ensimmäisten
10 (t. 20) vuoden kuluessa tehtävät
toimenpiteet, joka 10:s (t. 20:s) vuosi hoitosuunnitelma
uusitaan n. s. metsänhoidontarkastuksessa
(revi-sionissa). A. C.

Hokkaido ks. J e s s o.

Hokkipahka, eläinlääket., tulee hevoselle
kyynärpään takapinnalle, missä useimmilla
hevosilla on nahan alla limapussi, joka
loukkaantumisesta helposti tulehtuu ja turpoaa.
Loukkaantumisen saa tavallisesti aikaan kengän hokki, joka
muutamilla hevosilla, niiden maatessa etujalat
koukistettuina alleen, likistää juuri tätä paikkaa.
Hoidon puute ja uudistuvat loukkaantumiset
tekevät tulehduksen pitkälliseksi muuttaen
pahkan lopulta kovaksi, joskus sangen suureksi
side-kudosmuodostumaksi. Vamma ilmestyy
tavallisesti äkisti. Eläin tuskin koskaan ontuu sen
takia. Mikäli se ei haittaa hevosen liikuntoa,
pidetäänkin sitä vain kauneusvikana. Alussa voi
pahkan saada kylmillä kääreillä tai hauteilla ja
salvoilla takaantumaan, uusiutuu kuitenkin
helposti. Vanhat ja suuret pahkat paranevat
ainoastaan perinpohjaisella leikkauksella. Kp.

Hokkolinnut (Crax) ovat omituisia,
kyyhkysen tapaisia kanalintuja, joita tavataan
Keski-ja Etelä-Ameriikassa. Pitkä takavarvas on
sangen alhaalla, joten linnut voivat helposti elää
puissa, joihin ne pesivätkin. Tunnetuimpia
lajeja on Meksikossa elävä kalkkunan kokoinen
kyhmyhokko (C. glnbicera). Se on musta,
alaperä vain valkea, päälaella pitempiä leveitä
höyheniä, jotka muodostavat leveän harjan, ja
nokan tyvi on paljaan, turpean nahan peittämä.
Tämä laji, samoin kuin Guayanassa ja
Paraguayssa elävä 1 m pituinen hokko (C. alector)
ovat hvvälihaisia lintuja. E. TF. S.

Hokusai fhoksaij, Katsusika (1760-1849),
jap. maalari ja puunpiirtäjä, särki taiteessaan
kaikki perinnäiset ilmaisumuodot ja perusti
uudenaikaisen, realistisen suunnan varsinkin niin
suositun värillisen puupiirroksen alalla.
Löydettyään 40 vuoden ikäisenä oman persoonallisen
tyylinsä, hän jätti varsinaisen maalauksen ja
rupesi kokonaan piirusta jaksi. Hänen
tuotteliaisuutensa oli suunnaton: hänen piirustuksiaan
lasketaan olevan noin 30,000 ja niistä hän yhdisti
parhaat 500 eri kuvasarjaksi. Ensimäinen niistä

Hohtimet.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0294.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free