- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
525-526

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hokuspokus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

525

Hokuspokus—Holbein

526

— Mangwa — ilmestyi 1814; sitä seurasi joukko
toisia, laatukuvia ja maisemia, kuteu „36 Fudzin
näköalaa", „Vesiputoukset", „Sillat" ja „100
kummitusta". Kuuluisin kaikista on 1834-36
ilmestynyt kokoelma „Sata näköalaa", joissa liän
kaikissa käsittelee samaa aihetta, Japanin
pyhää vuorta Fudzijamaa. Vielä 70-vuotiaana hän
loi 5-lehtisen teoksen „Kummitusjuttuja", joka
ajatuksen syvyyteen ja värien kauneuteen
nähden on hänen parhaitaan. — Taiteilijana H. on
täysverinen realisti, joka yhtä suurella taidolla
käsittelee sekä maisemia että henkilöitä ja
tapahtumia. Hänen tekotapansa on milloin
rohkean leveätä, milloin hiuksen hienoa, mutta aina
tavattoman ilmehikästä. Hänen vaikutuksensa
Japanin taiteeseen on ollut arvaamattoman
suuri ja onpa se tuntunut Euroopassakin,
varsinkin Ranskassa 1870-luvulla. Sekä Manet’lla
että impressionisteilla on paljon kosketuskohtia
japanil. taiteen kanssa. — H. on esiintynyt
myöskin kirjailijana, julkaisten useita
kuvitta-miaan romaaneja sekä elämänsä viimeisenä
vuonna tutkimuksen väriopista. [E. de Gouoourt,
„Hokusai" (1896), Perzynski, „Hokusai"
(Künstler-Monographien sarjassa 1904) sekä saman
„Der japanische Farbenholzschnitt" (Die Kunst,
Bd. XIII).] F. L.

Hokuspokus, taikakaava, jota
silmänkääntäjät käyttävät kujeissaan. Sanan johto on
epävarma; otaksutaan johtuvan katolisessa kirkossa
ehtoolliseen liittyvistä sanoista hoe est corpus
(meum), „tämä on ruumiini".

Hoi, Richard (1825-1904), alankom.
säveltäjä ja musiikkikirjailija. Toimi kuoronjohtajana
Amsterdamissa v:sta 1856, ja sitten urkurina,
kapellimestarina ja musiikkiopiston johtajana
Utrechtissa; nimitettiin 1878 Ranskan
akatemian jäseneksi. Säveltänyt 4 sinfoniaa, 1
ora-torin ja 1 oopperan, lukuisia lauluja y. m. 7. K.

Holbach /ransk. äänt. muk. olba’kj, Paul
Henri Dietrich (1723 89), ransk. kirjailija,
syntyisin saks. vapaaherra von H. Pfalzista,
kotiutui jo nuorena Pariisiin. Hänen talonsa oli
siellä ensyklopedistien jyrkimmän ryhmän
seurustelupaikkana, jossa useiden
hengenheimolaisten yhteistyöllä, H. pääasiallisena tekijänä, syntyi
teos „Système de la nature" („Luonnon systeemi",
1770), joka esittää täydellisen materialismin ja
ateismin valistusajan aateliikkeiden
lopputuloksena. Sitä on sanottu „materialismin
raamatuksi". Aine ja liikunto ovat iankaikkisuudesta
ja vaikuttavat ikuisten lakiensa mukaan kaiken
sen, mikä tapahtuu luonnossa ja ihmisessä.
Ihmisen „sielunelämän" muodostavat semmoiset
ruumiin toimitukset, joiden aineelliset syyt ovat
enemmän peitossa kuin muiden. Materialismi ja
ateismi edistävät, väittää H., ihmiskunnan onnea
ja siveellisyyttä. Uskontojen, erittäinkin
kristinuskon, kierot opit kuolemanjälkeisistä
rangaistuksista ja palkinnoista, joiden mukaan me
kuoleman jälkeen joudumme säälimättömän
hirmuhallitsijan käsiin, joka kauheasti rankaisee tahi
oikullisesti palkitsee välttämättömiä tekoja, ovat
tehneet ihmiset onnettomiksi ja epäsiveellisiksi.
Välttämättömyydenoppi rauhoittaa ihmisen
mieltä, tekee häuet anteeksiantavaiseksi,
hyväntahtoiseksi. Täysin ateistisessa yhteiskunnassa
tullaan saavuttamaan yleisen onnellisuuden tila.
— H. on kirjoittanut koko joukon muitakin

samanhenkisiä teoksia, jotka ilmestyivät
nimet-töminä ja väärällä painopaikan ilmoituksella,
esim. ,,Le Christianisme dévoilé" (1767), „La
contagion sacrée"(1767), „Systöme social" (1773),
„La morale universelle ou les devoirs de Phomme
fondés sur sa nature" (3 os., 1776).
[Avezac-Lavigne, „Diderot et la société du baron
d’Ilol-bach" (1875) ; Plechauov, „Beiträge zur
Geschichte des Materialismus, I Holbach" (1896).]

A. Gr.

Holbein. 1. Hans H., vanhempi (n.
1460-1524), saks. taidemaalari, eli enimmän aikansa
syutymäkaupungissaan Augsburgissa. nänen
varhaisimmat teoksensa, pienet madonnankuvat,
olivat luonteeltaan hentomielisen ihanteellisia ja
tekotavaltaan hillittyjä, arvatenkin
flanderilai-sen taiteen vaikutuksesta. Mutta sittemmin
pääsi hänessä ajan naturalistinen käsitys ja
varsinkin Martin Schongauerin raju, kaikesta
ulkonaisesta kauneudesta välittämätön tyyli
vallalle. Tämän kiihkokauden tuotteita ovat monet
alttaritaulut, etenkin n. s. kärsimyskuvat, joissa
pääpaino on pantu esityksen draamalliseen
todenmukaisuuteen ja henkilöiden realistiseen
luon-teenomaisuuteen. V:n 1510 vaiheilla tapahtui
H:n taiteessa taas jyrkkä käänne: sekä
taiteellinen käsitys- ja ilmaisutapa että myöskin runsas
koristeellinen ornamentiikka osoittavat
italialaisen renesanssin hillitsevää ja hienostavaa
vaikutusta. Tältä ajalta ovat hänen pääteoksensa:
„P. .Anna" (Die hl. Anna selbdritt, 1512) ja
Münchenin Sebastian-alttari, jonka keskikuva
tosin vielä hiukan muistuttaa aikaisempia
kärsimystauluja, mutta jonka siivissä —
ulkopuolella Marian ilmestys, sisäpuolella P.Elisabet
ja P. Barbara — hänen uuden kantansa
tunnuspiirteet ovat ilmeiset. Muodot, viivat ja värit
ovat kehittyneet sopusuhtaisemmiksi,
renesanssin kauneusvaatimusten mukaisiksi. V. 1516
II. toimeentulo-vaikeuksien takia muutti
Augs-burgista Elsassiin, jossa eli loppu ikänsä. Täällä
hän maalasi kauniin, nyt Lissabonin linnassa
olevan „Elämän kaivon" (1519), jota ansiokkaan
sommittelunsa, hienojen yksityiskohtiensa ja
lämpimän värityksensä vuoksi on kauan
tahdottu pitää hänen suuren poikansa, näns H.
nuoremman mestariteoksena. Paitsi maalauksia
on H:lta säilyssä joukko luonteenomaisia
piirustuksia, varsinkin muotokuvia.

2. Hans H., nuorempi (1497-1543),
edellisen poika, Saksan maalaustaiteen etevimpiä
edustajia. Aikaisimmat oppivtiotensa hän vietti
Augsburgissa, kehittyen isänsä ja Hans
Burck-mairin vaikutuksen alaisena, mutta jo 1515 hän
muutti Baseliin, jossa vuoden verran työskenteli
Hans Herbstin apulaisena. Mutta jo v:lta 1516
tavataan hänen omissa nimissään maalaamiaan
tauluja. Toimeentullaksoen hän näinä vuosina
myöskin valmisteli kaikenlaisia pikkutöitä:
luonnoksia lasimaalauksiin sekä alkukirjaimia,
nimi-ja reunakoristeita ja kuvasarjoja kaupungin
kirjanpainajille. Näiden välityksellä, jotka
enimmäkseen olivat arvokasta ja oppinutta
väkeä, hän pääsi humanistien, varsinkin Erasmus
Rotterdamilaisen, tuttavaksi. Näiltä alkuajoilta
ovat hänen keveät kynäpiirustuksensa
Erasmuk-sen teokseen „Encomium moriæ"
(Narrimaisuu-den ylistys). Varsinaisen maalauksen alalta on
hänen varhaisimpien tuotteittensa joukossa jo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0295.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free