- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
531-532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Holberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

531 Holetschek— Holhous 532

esityksiä Bosnian, Hertsegovinan ja
Montenegron oloista, teoksen „Venäjä ja Länsi" (tsek.)
[Valvoja 1909, siv. 230-233; 1910, siv. 320.J

J. J. M.

Holetschek, Johann (s. 1846), itäv.
astronomi, Wienin observatorin assistentti 1872,
apulainen 1879, on julkaissut useita tutkimuksia,
etenkin pyrstötähtien radoista. Z7. R.

Holger Danske, tausk. tarusankari, joka
Etelä-Jyllannissa taisteltuaan Tanskan vihollisia
vastaan nyt nukkuu maanalaisessa holvissa,
mutta on kerran jälleen heräävä ja pelastava
Tanskan hädästä. Taru näyttää verraten
myöhään, vasta 1400-luvulla, tulleen Pohjoismaihin
ja liittyy oikeastaan Kaarle Suuren
tarusiker-mään, jossa „Ogier le danois" esiintyy yhtenä
Kaarlen urhona. [L. Pio, „Sagnet om H. D."
(1869) ; Voretzsch, „Über die Sage von Ogier
dem Dänen" (1891).] K. G.

Holhooja. 1. ks. Holhous. — 2. K<
ulun-oppilaan h:lla tarkoitetaan täysi-ikäistä
henkilöä, joka vanhempain sijasta valvoo hänen
käytöstänsä ja ottaa vastaan ilmoituksia koulusta.
Koululain mukaan tulee jokaisella oppilaalla,
jonka vanhemmat eivät asu paikkakunnalla, olla
tällainen h. O. M-e.

Holhoojahallitus, se tai ne henkilöt, jotka
hallitsijan alaikäisyyden aikana harjoittavat
hallitsijalle kuuluvaa valtaa; myöskin itse
halli-tuksenhoito mainittuna aikana. Historia
osoittaa, että monessa maassa suurmiehet ja
ylimykset tällöin ovat tilaisuutta käyttäneet
laajentaakseen valtaansa ja toteuttaakseen itsekkäitä
pyyteitä. Näin oli esim. Ruotsissa laita Kaarle
XT:n alaikäisyyden kestäessä (vv. 1660-72).
Entisaikoina usein myöskin säädettiin
erikoismääräyksiä varta vasten holhoojahallituksen
aikana noudatettaviksi, nykyaikana
valtiosäännöt sisältävät tarpeelliset säännökset tällaisen
tapauksen varalta, olkoonpa sitten että
valtiosääntö suorastansa määrää ne henkilöt, joitten
tulee hallitusta hoitaa, taikka että tämä riippuu
edelliseu hallitsijan säädöksestä tai
kansaneduskunnan päätöksestä. Toisinansa
sijaisliallituk-sen toimivalta ou rajoitetumpi kuin hallitsijan
itsensä. Tavallisesti laki määrää, milloin
alaikäinen hallitsija saavuttaa täysivaltaisuuden ja
ryhtyy hallitukseen. — Jos Venäjällä
holhooja-hallitus tulisi asetettavaksi, hoitaisi se
Suomessakin hallitsijan tehtäviä, ellei edellinen Keisari
ja Suuriruhtinas olisi määrännyt erityistä
hol-hoojahallitusta Suomea varten, ks.
Hallituksen hoito, S i j a i s h a 1 1 i t u s.

Holhous on lain määräykseen perustuva
huolenpito sitä tarvitsevista henkilöistä tai heidän
asioistansa tahi molemmista. Aikaisempina
aikoina katsottiin toisen huolenpitoa tarvitseviksi
kaikki 15 vuotta nuoremmat lapset sekä
naimattomat naiset; vanhempien ei silloin katsottu
olevan holhoojan asemassa, vaan holhous tuli
kysymykseen vasta heidän kuoltuaan ja oli silloin
koko suvun asiana. Sukulaisuussiteitten
höltyessä ruvettiin vähitellen huolenpitoa
holhouksista katsomaan koko yhteiskunnan asiaksi ja
annettiin niiden ylin valvonta alioikeuksille. —
Jo 1734 v:n lain mukaan katsottiin vanhemmat
lastensa holhoojiksi (tutorea natur ale s) ; jos he
olivat kuolleet, kuului holhous sille, jonka he
olivat holhoojaksi määränneet (t. testamentarii);

jos ketään ei oltu määrätty, oli holhous
lähimmän sukulaisen asiana (t. legitimi). Siis vielä
1734 v:n laki katsoi holhouksen etupäässä
kuuluvan suvulle; vasta silloin kun sukulaisia ei
ollut tai kun he eivät tahtoueet holhouksesta
huolta pitää, oli oikeuden asiaan ryhdyttävä ja
holhooja määrättävä (t. dativij.

Nykyään voimassa olevan holhouslain mukaan
19 p:Itä elok. 1S98 kuuluu holhouksien ylin
vaarinpito alioikeuksille, ollen niillä siinä apuna
kunnittain valittu oikeuden valvonnan alainen
holhouslautakunta; siihen määrää
puheenjohtajan alioikeus, jäsenet kunnan tai kaupungin
valtuusmiehet tahi, jos niitä ei ole, kunta- tai
raastuvankokous. Holhottavia ovat nykyisen lain
mukaan kaikki, jotka eivät vielä ole täyttäneet
21 vuotta ja ovat naimattomia, saaden kuitenkin
15 vuotta täyttänyt hallita mitä hän omalla
työllään voi ansaita. Holhousaikaa voi oikeus
pidentää siksi kuin holhottava on täyttänyt 25
vuotta, jos holhooja sitä anoo ja oikeus katsoo
sen tarpeelliseksi. Holhouksen alaisiksi voi
oikeus myös julistaa mielipuolet, tuhlarit ja
juopot. Ne, jotka vanhuudenheikkouden tahi muun
heikontuneen mielentilan, ruumiinvian tahi
pitkällisen sairauden takia ovat kykenemättömät
asioitaan hoitamaan, voidaan niinikään
holhouksen alaisiksi julistaa, jos he joko itse sitä
pyytävät tahi jos on pelättävä, että heidän
omaisuutensa muuten häviää. Täysikäisen asettamisesta
holhouksen alaiseksi sekä sellaisen holhutoimen
lakkauttamisesta on virallisissa lehdissä
kolmasti kuulutettava.

Ilman tuomioistuimen määräystä voi nykyisen
lain mukaan alaikäisen holhoojana olla vain
hänen isänsä taikka, jos hän on kuollut, äitinsä;
näitä kutsutaan sentähden lakimääräisiksi
holhoojiksi. Leski voi mennessään uusiin naimisiin
ainoastaan miehensä ja oikeuden suostumuksella
jäädä lapsensa holhoojaksi. Jollei lakimääräistä
holhoojaa ole tai jos hän on toimeen sopimaton,
on oikeuden joku, mieluummin holhotin
sukulainen, holhoojaksi määrättävä; tarpeen vaatiessa
voidaan myös useampia määrätä j htä aikaa
samaa holhutointa hoitamaan. Holhutoimesta saa
kieltäytyä ainoastaan holhouslaissa nimenomaan
mainittujen esteiden nojalla.

Holhous käsittää sellaisen huolenpidon, kuin
asianhaarat ja holhouksen tarkoitus kulloinkin
vaativat. Alaikäiseen nähden kuuluu siihen
erityisesti kasvatusvelvollisuus. Etusijassa ovat
lapsen vanhemmat oikeutetut ja velvolliset
lastaan kasvattamaan siinäkin tapauksessa, että
he eivät ole eivätkä voi olla sen holhoojina.
Ivasvatusoikeuden voi oikeus heiltä kieltää, jos
he ovat törkeästi väärinkäyttäneet
kasvatusvaltaansa, laiminlyöneet
vanhemmanvelvollisuuk-siaan, tahi ovat siihen ilmeisesti
kykenemättömiä. — Muutamia määrättyjä holhotin
omaisuutta koskevia oikeustoimia ei holhooja saa
yksinään päättää. Tärkeimpiä niistä ovat
holhotin kiinteän omaisuuden myyminen tai
panttaaminen, johon tarvitaan oikeuden lupa, sekä
kiinteän omaisuuden ostaminen, metsän myyminen
tahi myytäväksi hakkauttaminen sekä
lainanotto ja sitoutuminen vastuuseen toisen velasta,
joihin kaikkiin tarvitaan holhouslautakunnan
lupa; jos holhous ou lakimääräinen, tarvitaan
holhouslautakunnan lupa vain kahteen viimeksi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0298.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free