Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Holhouslautakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
535
Hollannin pölkky — Hollannin rotu
536
Saint-More’n „Aeneid"in kääntäjä. „Floris ende
Blunccflore" romaanin kääntäjä on Diderik van
Assenede. Suuremmassa määrin alkuperäinen
teos esiintyy hollannin kielellä vasta 13:nnen
vuosis. keskipalkoilla, nim. „Reinaert de vos",
jonka kansainvälisen tarina-aiheen Willem van
Waesland on pukenut klassilliseen muotoon.
Aikaisemmalle ritarirunoudelle kehittyy
porvariston vaurastuessa vastapainoksi omasävyiuen
porvarillinen runous, jonka ensimäinen
tyypillinen edustaja on uskonnollisten ja
opettavaisten runojen sepittäjä Jakob van Maerlant.
Keskiajan loppupuolella kirjoitetaan Hollannissa
runsaasti opettavaisia runoelmia sekä historiallisia
kronikoita. Mystikko Jan van Ruijsbroekissa
esiintyy hollantilaisen suorasanaisen kielen
ensimäinen voimakas käyttäjä, jonka „Limburgsche
Sermoenen" voimassaan ja hartaudessaan ovat
vaikuttavia. Myöskin humanismi sai loistavan
edustajan Hollannissa Erasmus
Rotterdamilaisesta. Erikoisen vaikutuksen Hollannin
kirjallisessa elämässä saavuttivat lukuisat
„Rederijka-mers", jonkinmoiset runolliset ammattikunnat,
joita ennen pitkää perustettiin melkein joka
kaupunkiin ja joissa pidettiin esitelmiä ja
kirjoitettiin runoja, erityisesti harrastaen näytelmien
esittämistä. — Vapaustaistelu Espanjaa vastaan
ja uskonpuhdistus-ajan uskonnollinen
mieltenkuohu synnytti vilkkaan poliittisen ja
uskonnollisen runouden. Huomattava on m. m.
katolisen kirkon innokas puolustaja Anna Bijns. Se
valtaava henkinen nousukausi, joka Hollannin
historiassa oli seurauksena onnellisesta
vapaustaistelusta ja joka erikoisesti maalaustaiteen
alalla kantoi niin jalot hedelmät, aiheutti
kirjallisellakin alalla Hollannin kirjallishistorian
tähänastisen kultakauden. 15- ja 16-sataluvun
vaihteessa elivät ja toimivat Hollannissa
kirjailijat sellaiset kuin hieno, italialaista vaikutusta
osoittava renesanssirunoilija Peter
Cornelis z o o n Hooft, joka sepitteli murhe- ja
huvinäytelmiä sekä paimenrunon „Granida",
Hollannin kuuluisin kirjailija Joost van
Vondel (1587-1679), jonka tuotantoon kuuluu
laaja sarja yleväaiheisia, mutta draamallisesti
kylmiä näytelmiä sekä jaloja lyyrillisiä runoja.
Jacob Cats (1577-1660) on raittiin
porvarillisuuden edustaja Hollannin kirjallisuudessa,
joka kirjallaan „Sinne-en-Minne-Beelden" sekä
opettavaisilla runoelmillaan „Maedchenpliclit" ja
„nouwelick" saavutti aikalaistensa laajojen
piirien suosion. Hollantilaisen kansallisen
huvinäytelmän loi Gerbrand Adriaensen
Bredero (1585-1618), joka myöskin oli
miellyttävä lyyrikko. Vielä mainittakoon ajan
kirjailijoista lyyrikko ja „euphuisti" Constantin
H u y g e n s, Dirk Rafaelszoon
Camp-huysen y. m. Kuuluisina oppineina ja
ajattelijoina mainittakoon tältä nousu- ja
voimakau-delta Grotius, Scaliger, Lipsius,
Cartesius sekä vähää myöhemmin Spinoza. —
1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuolella
alkoi Hollannin kansallinen kirjallisuus heiketä,
ja ranskalainen makusuunta sai ylivallan.
Huomattavia kirjailijoita ovat näiltä ajoilta
kuitenkin veijariromaanin „De wonderlijke levensloop
van Mirandor"in kirjoittaja Nicolaas
Hein-sius sekä näytelmäkirjailijat Thomas A
s-selijn (1620-1701) ja Pieter Lange n-
dijk (1683-1756). — 18:nnen vuosis.
loppupuolella alkaa ranskalainen vaikutus väistyä
saksalaisen ja englantilaisen tieltä, ja nyt esiintyvät
runoilijat sellaiset kuin Klopstockin
hengenheimolainen Jaeobus Bell am ij, Pieter
N i e u w 1 a n d, J. F. Heimers sekä
Richardsonin esimerkin mukaan kirjailevat
Elisabeth Bekker ja Agathe Deken, jotka
yhteistyössä julkaisivat sarjan laajoja
romaaneja. Oikullinen, omituinen runoilija oli
Willem Bilderdijk, joka hämmästytti aikaansa
omituisilla vanhoillisilla valtiollisilla
mielipiteillään ja joka runoili näytelmiä ja kertovia
runoelmia, saavuttaen kuitenkin parhaat voittonsa
lyhyemmissä, puhtaasti subjektiivisissa
runoelmissa. — Alkavan romantiikan edelläkävijänä
pidetään Hollannin kansallislaulun „Wien
Neer-iandsch bloed in de adern vloeit" sepittäjää,
Hendrik Tollensia (1780-1856), joka
myöskin sepitti kertovan runoelman „De
over-vintering of Nova Zembla". Varsinaisen
romantiikan alkaa Hollannissa Scottin ja Byronin
oppilas, runokertomusten ja historiallisten
romaanien sepittäjä Jacob van Lennep
(1802-68). Historiallisia romaaneja kirjoitti myöskin
A. L. G. B o s b o o m-T oussaint sekä
J. F. Oltmans salanimellä van den Hage.
Tärkeä Hollanniu kirjallisuushistoriassa on 1837
perustettu aikakauskirja „De Gids", jonka
perustaja on novellinkir joittaja Johannes
Potgieter, sekä vaikuttavimmat avustajavoimat
lahjakas Baekhuisen van den Brink
ja etevä kirjallishistoriallinen essayisti
Coen-raad Buske n-II u e t (1826-86), ,,Gids"in
piiriin kuuluvat myöskin „Camera obscura"n
kirjoittaja leikkisän raikas Nicolaas Beets
srkä ketterän terävä kirjailija Peter
Augustus de Genestet. Tulinen
tendenssi-kirjailija oli Edvard Douwes Dekker
(Multatuli) (1820-87), jonka „Max Havrlaar"oli
kiivas hyökkäys Hollanniu siirtomaahallitusta
vastaan Javassa. — Mainittava on myöskin
talonpoikaisidyllien kuvaaja J. J. Cremer;
hän perusti aikakauskirjan „De nieuwe Gids",
jonka ympärille edellistä nuorempi
kirjailijapolvi on ryhmittynyt. Tämän polven
edusta-vimpina niminä mainittakoon lyyrikko ja
lyyrillisten romaanien kirjoittaja Frederik van
Eeden (s. 1860), joka on kirjoittanut monelle
kielelle käännetyn „De kleine Johannes" („Pikku
Johannes I"), sekä sen jatkon „Johannes Viator".
Lahjakkaita lyyrikkoja ovat Willem Kloos
ja Albert V e r \v e y. Hehkuva erotikko on
Helene S \v a r t h. Ihailtu, reheväkykyinen
romaanikirjailija on Louis
Couperus-Dramaatikkoina ovat Albert Nouhujs ja
Heijermans saavuttaneet huomiota.
V. K-i.
Hollannin pölkky, ks. Puutavaralajit.
Hollannin rotu 1. hollantilainen
karja, joka kuuluu n. s. alankomaan rotuihin,
on isokasvuista mustankirjavaa (joskus
ruskean-tai harmaankirjavaa), runsaslypsyistä, mutta
laihamaitoista. Sitä on tuotu myös Suomeen,
mutta lauhkeaan ilmanalaan ja reheväkasvuisiin
laitumiin sekä ylen hyvään talvihoitoon ja
ruokintaan tottuneena se ei ole ottanut Suomessa
menestyäkseen. Hollantilaiset lehmät voivat
olla erinomaisen ruusaslypsyisiä. Kokonaisten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
