- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
539-540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hollannin valkoinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

539

Hollendari—Holm

540

kyjä, kuten kansanelämänkuvaajat Gerard
Ter-borch, Dirck Hals, Jan Steen, Jan Vermeer,
Adriaen van Ostade, Gerard Dou, Frans van
Mieris, Gabriel Metsu ja Pieter de Hooeh.
Ensi-mäinen maisemamaalaaja, joka esitti kotimaansa
luontoa, oli Jan van Goijen, mutta etevimmät
mestarit tällä alalla olivat Jakob Buisdael,
Mein-dert Hobbema ja Albert Cuyp. Merta
käsittelivät tauluissaan Jan van de Capelles ja Wilhelm
van de Velde. Eläinten kuvaajista ovat
tunnetuimmat Filip Wouwerman, Paul Potter ja
Melchior d’ Hondecoeter. Hiljaiselo- ja
kukka-maalaajista ansaitsevat Jan Weenix ja Jan van
Huysum mainitsemista. — 1700-luvulla oli holl.
taiteen kukoistusaika jo ohitse, ja se eli
eteenpäin vain entisillä aiheilla ja suurten
traditsio-niensa turvissa. Mutta mitään uutta ja
omintakeista se ei kyennyt enää tuottamaan, muut
Euroopan maat olivat anastaneet johtaja-aseman.
— Nykyaikaisista holl. taiteilijoista ovat
tunnetuimpia merimaalaaja H. W. Mesdag, symbolisti
Jan Toorop ja monipuolinen, sielukas realisti
Josef Israels sekä ranskalaistuneet Vincent van
Gogh ja J. L. Jongkind sekä belgialaisista Léon
Frédéric, Frans Courteus, Jef Leempoels,
symbolisti Fernand Khnopff sekä etsaustaidon mestari
Félicien Rops.

Kuvanveisto. Holl, kuvanveistotaiteen
vanhin huomattava muistomerkki on Klaus
Slu-terin vapaasti ja varmasti muovailema n. s.
Mooseskaivo Dijonissa, 14:nnen vuosis.
loppupuolelta. Mutta vasta n. sata vuotta sen jälkeen
kuvanveisto nousee joltiseenkin kukoistukseen,
vaikka se ei milloinkaan saanut sellaista
merkitystä ja asemaa kuin maalaus. Enimmäkseen se
oli virallista hauta- ja muistopatsastaidetta tai
palveli rakennustaiteellisia ja koristeellisia
tarkoitusperiä sekä noudatti uskollisesti muun
Euroopan samanaikuisia virtauksia ja esikuvia.
Kuvanveiston syrjäänjäämistä maalaustaiteen
rinnalla osoittaa sekin, että 16:nnella vuosis.
useat holl. kuvanveistäjät työskentelivät muualla,
varsinkin Saksassa. Vasta viime vuosisadalla
on etenkin Belgia synnyttänyt joukon eteviä
kuvanveistäjiä, jopa luonut aivan uuden
suunnankin, realistisen työläiselämää kuvaavan
veistotaiteen. Sen tunnetuimmat edustajat ovat
Wilhelm de Groot, Constantin Meunier, Jules
Lagae, Lambeaux ja Ch. van der Stappen.

[K. van Mander, „Het schilder-boeck" (1604) ;
Houbraken, „De groote Sclu uburg der N»
d"r-landsche kunstschilders" (1718) ; Immerzeel, „De
levens en werkens der Hoi ia n tische en Vlaamsche
kunstschilders" (1842-43): Micliiels, „Histoire de
la peinture flamande" (1865-74) ; Blanc, „Histoire
des peintres hollandais et flamands" (1852-67) ;
Crowe ja Cavaleaselle, „Ge-cliichte der
altniederländischen Malerei" (1875) ; Fromentin, „Les
maitres d’ autrefois. Belgique. Hollande" (1876,
myös saks. 1907) ; Roose, „Geschichte der
Ma-lerschule Antwerpens" (1880) ; Bede, „Studien
zur Geselliclite der holländischen Malerei" (1883)
ja „Rembrandt und seine Zeil genossen" (1907) ;
van Wurzbach, „Geschichte der holländischen
Malerei" (1885) ; Philippi, „Die Blüte der
Malerei in Belgien und Holland" (1900-01); Voll,
„Die altniederländische Malerei" (1906) ; Marius,
„Die holländische Malerei im 19. Jahrhundert"
(1906) ; Muther, „Die belgische Malerei im 19.

Jahrhundert"; Hymans, „Belgische Kunst des
19. Jahrhunderts" (1906) ; Marchai, „La
sculp-ture et les chefs-d’oeuvre de 1’orfèvrerie beiges"
(1895).! F. L.

Hollendari ks. Hollanteri.

Holli ks. Kyyditys.

Hollikyyti ks. Kyyditys.

Hollitupa ks. Kyyditys.

Hollo, höyrysaha Lempäälässä, per. 1890,
omistaa Ahlström o.-y. Porissa, vuotuinen
tuotanto 540,000 mk. Haararata erkanee lähellä
Lempäälän asemaa. K. 8.

Hollola. 1. Kunta, Hämeen 1., Hollolan
khlak., Kärkölä-Hollolau niniismiesp.; kirkolle
n. 21 km Lahdesta maantietä, kesäisin
laiva-liike; 518.» km2, joista viljeltyä maata 11,859 ha
(1901) ; talonsavuja 453, torpansavuja 138 ja
muita savuja 796; 11,527 as. (1907), joista
ruotsinkielisiä n. 1%; 1,343 hevo-ta, 4,920 lehmää
(1908). — Kansakouluja 14. Kunnanlääkäri.
Säästöpankki. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Porvoon hiippak., Hollolan rovastik.;
nä-meen vanhimpia; seurakuntaan kuuluu vielä
Lahden kaupunki. Kirkko harmaasta kivestä,
keskiaikuinen. [J. F. Boucht, „Afhandl. om
Hollola" (1792). — Väinö Wallin, „Kertomus
Hollolan kihlakunnan muinaisjäännöksistä,
Hollola" (Suom. muin.-muistoyhd. aikak. XIV, 9iv.
200, seur.).] " K. 8.

Hollolan kihlakunta käsittää Kärkölän ja
Hollolan, Nastolan ja osan Hollolaa, Asikkalan,
Padasjoen, Lammin ja Kosken nimismiespiirit
(Hämeen lääniä). K. 8.

Hollolan rovastikunta käsittää Hollolan,
Kärkölän, Nastolan, Hauhon, Luopioisten,
Tuu-loksen, Lammin, Kosken ja Asikkalan
seurakunnat (Porvoon hiippakuntaa). K. 8.

Hollolan tuomiokunta käsittää Hollolan,
Nastolan ja Kärkölän sekä Asikkalan
käräjä-kunnat. Turun hovioikeuden alainen. K. 8.

Holm, Elis Alexander Wilhelm
(1828-81), lahjoittaja. Paitsi muita lahjoituksia
n. määräsi kuollessaan 100,000 mk
häläapurahas-toksi ja 60,000 mk vastedes perustettavaan
kansa-kouluopettajain ja opettajatarten eläkerahastoon.

Holm, Kaarle Juhana (1781-1867).
pappi. Savon jääkärien pataljoonansaarnaajana
H. seurasi sotajoukkoa sotaretkillä 1808-09 v:n
sodassa, ollen läsnä useimmissa taisteluissa.
Siirtyi rauhan jälkeen Ruotsiin, tuli 1824 Själevadin
kirkkoherraksi; kaksi kertaa
valtiopäivämie-lienä. — Julkaisi Suomen sotaa valaisevat,
luotettavat muistiinpanonsa „Anteckningar öfver
fälttftgen emot Ryssland ären 1808 och 1809"
(1836) ; julkaissut lisäksi maataloutta,
uskonnonopetusta ja valtiopäiväuudistusta käsitteleviä
kirjoituksia. (E. E. K.)

Holm, Konrad Emil (s. 1843),
kirjankustantaja. Suoritettuansa kauppaopistokurssin
Tukholmassa H. sai 1863 paikan Helsingissä
Waseniuksen kirjakaupassa, johon oli yhdistettv
kustannusliike ja jonka 1823 oli perustanut
konsuli G. O. Wasenius. Liike siirtyi 1867 H:lle.
joka jatkoi sitä kokonaisuudessaan v:een 1890.
jolloin myi kirjakaupan, jatkaen itse
kustannusliikettään. Kustantanut sekä suomen- että
ruotsinkielistä kirjallisuutta ollen aikoinaan G. W.
Edlundin ohella maamme tärkeimpiä kustantajia
H:n suomenkielisistä kustannustuotteista mainit-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0302.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free