Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Holm ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
543
Holmboe
—Holmes
544
telmat, jotka nyt ovat Taideyhdrn hallussa ja
joista useita nykyaikaisen käsityksen mukaan
voisi pitää valmiina tauluina. Suomen sisämaan
luonto on niissä esitetty niin sattuvan
todellisesti ja sellaisella käsityksen hienoudella ja
runollisuudella, että niiden vertaisia ei meillä
oltu ennen nähty. Tällä ajalta on myöskin
muutamia eteviä öljymaalauksia, esim. „Tlatanpään
kartano" (1858). Sen jälkeen H. alkoi käsitellä
yksinomaan suomalaisia aiheita, poikkeuksia
ovat vain suuret taulut „Syysaamu Ringerikessä"
(ensin Gudella, nyt yksityisen hallussa
Helsingissä) ja „Metsä sadeilmalla" (Keis.
palatsissa), edellinen kokonaan ja jälkimäinen osaksi
maalattu norjalaisten aiheitten mukaan.
Viimemainittua teosta piti eräs saks. arvostelija
silloisen maisemamaalauksen ehkä etevimpänä
tuotteena, ja sen johdosta H. m. m. kutsuttiin
Pietarin taideakatemian jäseneksi. Viimeinen
talvikausi 1859-60 kului tavattoman ahkerassa ja
tuotteliaassa työssä; silloin hänellä oli tekeillä
noin parikymmentä taulua, joista useimmat
joutuivat valmiiksi ennen hänen kuolemaansa.
Nämäkin teokset — „Talo Kurussa", „Näköala
erään torpan tienoilta Kurussa", „Ihanteellinen
maisema" (kaikki Taideyhd:n kokoelmissa),
„Helteinen kesäpäivä" (Yliopistossa) y. m. osoittavat
yhä jatkuvaa edistystä. — H:n kuolema oli kova
isku nuorelle suom. taiteelle, sillä hän oli
ensi-mäinen, joka tositaiteellisella näkemyksellä ja
etevällä omaperäisellä tavalla osasi kuvata
sisämaamme luontoa. Vaikka hän ei voinutkaan
kokonaan vapautua aikansa romanttisesta,
ihannoivasta tyylittelystä, on hänen taulujensa pää-
Werner Holmberg, Ihanteellinen maisema.
ansiona sittenkin niiden selvä todellisuudentaju
ja aitosuomalainen tunnelma. Hän oli liian
paljon poissa kotimaasta ja kuoli liian nuorena
voidakseen muodostaa mitään varsinaista koulua,
mutta hän oli kumminkin alallaan uranaukaisija,
ei yksin meillä, vaan Saksassakin, ja hän antoi
voimakkaan sysäyksen taide-elämämme ja
erityisesti maisemamaalauksen ripeälle kehitykselle.
— V. 1890 pani Taideyhdistys Helsingissä
toimeen H:n teosten näyttelyn, jossa oli 36
alkuperäistä kotimaassa säilytettyä taulua, 66
luonnosta sekä joukko valokuvia monista ulkomaille
myydyistä teoksista. — Taideylid:n kokoelmissa
on paitsi vesiväriharjoitelmia, jotka valtio osti
1890, kymmenkunta H:n taulua, joista
„Ihanteellinen maisema" on lahja hänen leskeltään.
[Z. Topelius, „Werner Holmbergs minne den 24
sept. 1S61"; Eliel Aspelin, „W. H., elämä ja
teokset" (1890, myös ruots.) ; J. J. Tikkanen,
„Finska konstföreningen 1846-96" ja saman
kirjoittama elämäkerta teoksessa „Finsk biografisk
haudbok" I; E. Aspelin-Haapkylä, ,,W. n. ja
maisemamaalaus Suomessa" („Oma maa" V).]
f. l.
Holmboe [-bü], Jens (s. 1880), norj.
kasvitieteilijä, v:sta 1902 Kristiaaniau kasvit,
puutarhan assistentti, 1906 Bergenin museon
konservaattori ja seur. v. sen johtaja. H:n
useimmat tutkimukset kohdistuvat
kasvimaantieteeseen ja Norjan nj’kyisen kasviston synnyn
selittämiseen. Julkaissut: „Nogle ugræsplanters
ind-vandring i Norge" (Nyt mag. f. naturv., 1900),
„Planterester i norske torvmvrer" (Vid. selsk.
skr., 1903), „Studier over nornke planters
historie" I-III (Nyt mag. f. naturv., 1905-06). Teki
1905 yliopiston stipendiaattina Kypros-saareen
kasvit, matkan, jonka tulokset esitetään
paraikaa (1910) ilmestyvässä laajassa teoksessa.
(j. a. w.)
Holmboe
büj, Th o rol f (s. 1866), norj.
maalari, opiskeli Berliinissä Guden johdolla,
myöhemmin Cormon’in oppilaana Pariisissa. Asuu
nykyään Kristiaaniassa. H. saavutti nopeasti
yleistä suosiota hienoilla, hiukan tyylitellyillä
maisematauluillaan, joiden aiheet ovat saadut
mereltä ja Polijois-Norjasta. Kiriainkuvittajana
ja koristeellisilla luonnoksillaan H. on tuntuvasti
vaikuttanut kotimaansa taiteeseen. Viime [-vuosina saanut voimakkaita vaikutteita
impressionismista. Erikoisnäyttely Helsingissä 1910.
Holmenkollen, metsän peittämä, 371 m yi.
merenp. kohoava harju Kristiaanian kaupungin
pohjoispuolella, tunnettu parantolastaan y. m.
laitoksistaan. Suurilla kustannuksilla
rakennettu viertotie ja myös 6,s km pitkä, 242 m yi.
merenp. asti kohoava, sähköraitiotie vievät
harjulle. Parantola, perust. 1888, on 323 m yi.
merenp. suurten havumetsien ympäröimä ja läpi
vuoden paljon käytetty parannus- ja
virkistyspaikka (hermostuneita, taudeista toipuvia y. m.).
— H. on myös talviurheilujen keskuspaikka
(maailmankuulu H:n mäki korkeine
hyppyreilleen, urheilurakennus y. m. — Sinne on
rakennettu lukuisia yksityisten huviloita ja hotelleja.
H:n huipulla on torni, josta on viehättävä
näköala Kristiaanian-vuonon ja sen ympäristön yli.
w. s-m.
Holmes [hoiimzj, Oliver Wendeil
(1809-94), ameriik. kirjailija, on sepittänyt moni-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
