- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
545-546

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Holmestrand ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

545

Holmestrand

— Holmogory

546

lukuisia, enimmäkseen huumorillisia ja
satiirilli-sia ruiioja, esim. kokoelmat „Humorous poems"
(1865), „Songs of many seasons" (1874), „The
iron gate and other poems" (1880). Ehkä
parasta H. on luonut filosofisten pakinoiden alalla;
uäitä tuotteita ovat „Autocrat of the
breakfast table" (1859), „The poet at the
breakfast table" (1872), ja „Over the teacups" (1890).
H:n romaaneista mainittakoon „Elsie Venner"
(1861), „The guardian angel" (1868), ja „A
mortal antipathy" (1885). H:n kootut teokset,
10 nid. 1890. [Kennedy, „Life of O. W. Holmes"
(1883) ; J. T. Morse, „0. W. Holmes" (1896,
2 n.).] J. E-l.

Holmestrand, ihanalla paikalla sijaitseva
merikaupunki Norjassa, Jarlsberg-Larvikiu
am-tissa, Kristiaanian-vuonon ja Drammen-Skienin
radan varrella; 2,553 as. (1900).
Opettajaseminaari ja oivallinen merikylpylaitos. Harjoittaa
merenkulkua ja puutavarakauppaa.

Holmgangr („saarellakäynti"),
kaksintaistelu-tapa muinaisilla skandinaaveilla, saanut nimensä
siitä, että oli tapa kutsua vastustaja
kaksintaisteluun jollekin pikku saarelle, jossa toisen tai
toisen piti kaatua. Kuitenkin käytettiin sitä
myöskin jumalantuomiona omaisuusriidoissa,
jolloin taistelu lakkasi, kun toinen taistelijoista
haavoittui, ja voittaja sai riidanalaisen maan tai
esineen. K. G.

Holmgard (oik. „saarikaupunki"), mskand.
nimitys Novgorodin kaupungille ja valtakunnalle,
jonka kanssa ruotsalaiset olivat alituisessa niin
hyvin rauhallisessa kuin sotaisessa yhteydessä;
vrt. G a r d a r i k i. K. G.

Holmgren [-en]. 1. Hjalmar Josef H.
(1822-85), ruots. matemaatikko, tuli Upsalan
yliopistoon matematiikan dosentiksi 1847. Vv.
1847-50 H. oli Upsalan lyseossa opettajana; 1855
hän tuli Tukholman teknologisen laitoksen
matematiikan ja mekaniikan opettajaksi ja 1857
saman laitoksen professoriksi. Hänen
tieteellinen tuotantonsa on melkein kokonaan
puhdasta matematiikkaa. H. ou uudemman
matemaattisen tutkimussuunnan edustajia ja
osoittaa esityksissään tieteellistä alkuperäisyyttä ja
selvyyttä. Hän on m. m. kirjoittanut: „Om
differentialkalkylen med indices af hvad natur
som helst" (Vet. akad. handl., 1866), „Sur
Integration de 1’équation différentielle" (Vet. akad.
handl., 1869). Mainitsemista ansaitsevat myös
„Sur la convergence des séries trigonométriques
procédant suivant les multiples d’un mëme arc."
(Liouvillen „Journal des mathématiques pures",
1851) ja „Om multipla integralers
transforma-tion". (Vet. akad. handl., 1866). H:n harrastus
ja tutkimushalu ulottui kasviopinkin alalle.

2. Karl Albert Viktor H. (1824-1905),
edellisen veli, ruots. fyysikko, tuli Upsalan
yliopiston fysiikan dosentiksi 1855, oli Lundin
yliopiston v. t. fysiikan professorina 1861-67 ja
1868 syyslukukaudella, sekä saman aineen
vakinaisena professorina 1876-97. Hän kirjoitti:
„Om gamla grufvor igenvallade af mossa"
(öfversigt af vet. akad. förhandl., 1854), „Recherches
relatives à l’influence de la température sur le
magnétisme" (Nova act. reg. soc. scient., 1855),
„Ron angående magnetismens inverkau på
vär-meledningen hos fasta kroppar" (1861), „Om
värmeledningen hos magnetiskt järn" (öfversigt
18. III. Paineltu «/s U.

af vet. akad. förhandl., 1862), „Bidrag tili läran
om ljudvågsbildningen i rör" (sam. paik. 1865).

ü. S:n.

3. August Emil Algot H. (1829-88),
ruots. eläintieteiljä, edellisen veli, etenkin
hyönteistutkija, 1871 metsätiet, laitoksen lehtori, 1880
maanviljelysakatemian entomologi, missä
toimessa hänellä ou suuria ansioita tieteensä
sovel-luttajana maatalouteen. Teoksia: „Ichneumologia
suecica" (1864), „Om åkerns vanligaste
skade-insekter" (1873), ,,0m skadeinsekter inomhus"
(1879), „Haudbok i zoologi" (1865-71,
imettäväiset ja linnut). (J. A. W.)

4. A 1 a r i k F r i t i o f H. (1831-97), edellisten
veli, ruots. lääkäri ja fysiologi; toimittuaan
ensin käytännöllisenä lääkärinä tuli H.
teoreettisen ja käytännöllisen lääketieteen apulaiseksi
Upsalaan 1861 ja antautui kokonaan
fysiologian alalle. Perusti Ruotsin ensimäisen
fysiologisen laitoksen ja nimitettiin 1864 fysiologian
professoriksi. H:u suurimmat tieteelliset ansiot
perustuvat hänen värisokeutta koskeviin
tutkimuksiinsa, jotka ovat johtaneet moniin
käytännöllisiinkin tuloksiin. Näistä teoksista
mainittakoon: „Om den medfödda färgblindlietens
dia-gnostik och teori" (1874), ,,0m färgbliudheten
i dess förhållaude tili järnvägstrafiken och
sjö-väsendet" (1877), „Om de färgade skuggorna och
färgbliudheten" (1878), ,,Om pupillarafståudet
hos färgblinda" (1879), „Huru de färgblinda se
färgepiia" (1880) y. m. silmän fysiologiaa
koskevia julkaisuja. V. 1889 H. perusti
„Skandinavisches Archiv für Physiologie" nimisen
aikakauskirjan, jota hän sitten eliuajallaan ehti toi-1
mittaa 7 nidosta. Ollen ahkera urheilunharras-i
taja hän julkaisi myöskin tältä alalta ansiok-*
kaita teoksia sekä perusti yhdistyksiä
ruumiin-harjoitusten edistämiseksi. H. oli myöskin
tunnettu runoilijana ja kaunopuhujana. M. O-B.

Holmia, Tukholman latinainen uimi.

Holmiumi, alkuaine, joka kuuluu harvinaist
ten maametallien ryhmään ja luonnossa seuraa
erbiumia. H:ia ei vielä ole saatu puhtaaseen
muotoon. Edv. TTj.

Holmogory
gö’-J, piirikaupunki Arkangelin
kuvernementissa Viena-joen varrella, on edullisén
asemansa takia leveän purjehdittavan joen [-rannalla sekä meren ja Pinega-joen läheisyydessä
jo varhain ollut kauppapaikkana. Mainitaan
ensi kerran 1355. Novgorodin arkkipiispalla oli
siellä erityinen käskynhaltia kymmenysten
kokoomista varten. Moskovan hallitsijat pitivät
niinikään siellä v:sta 1471 käskynhaltioita ja
tiuueja. 15:nnellä ja 16:nnella vuosis. H. nousi
kukoistukseen, kun englantilaiset kauppiaat,
jotka purjehtivat sinne Vienan-lahden kautta,
tekivät H:n varastopaikakseen. Sitten kuin
Viena-joen suulle 1585 perustettiin Arkangelin
kaupunki, josta H:iin on 70 virstaa, väheni
viimemainitun kauppa vähenemistään ja 1700
siirrettiin myöskin vojevodan (maaherran)
virasto Arkangeliin. Nyt on H:ssa vain toista
tuhatta asukasta. Nimi ou suomalaista
alkuperää: sen vanhemmat muodot ovat Kalmorjary
ja Kolmofjory, joiden edellinen o*a on
nähtävästi = suom. „kalma". H:n vastapäätä
Viena-joessa olevalla Kur-ostrov-saarella on ehkä ollut
„bjarmien" jumalankuva ja kalmisto (ks. B j a
r-m a 1 a n t i). J. J. M.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0305.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free