Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Holmestrand ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
547
Holmqvist—H oistein ilain en puolue
Holmqvist, Per Johan (s. 1866), geologi,
v:sta 1901 lehtori Tukholman teknillisessä
korkeakoulussa. H. on tunnettu alkuvuorentutkija.
Hänen tärkein teoksensa on „Die Granite von
Schweden" (1906). Mainittavia ovat myös H:n
tutkimukset tuuturimuodostuksista
Tornionjär-ven tienoilla: „En geologisk profil över den
skan-dinaviska fjällkedjan vid Torneträsk" (1903).
(P. E.)
Holocephali ks. Haikalat.
Holoedriset kiteet ks. Kid e.
Holofernes (= Orofernes, Persian ja
Kappa-dokian historiassa esiintyvä nimi), assyrialainen
sotapäällikkö, jonka Juudit surmasi; ks.
Juu-ditin kirja. Ar. H.
Holoptychius, eräs devonikauden kalasuku,
kuuluva kiillesuomuisteu (ks. t.) luokkaan.
Holoseeni (kreik. liolos = kokonaan, ja kaino’s
= uusi), geol., kvartäärisysteemin nuorempi
osasto, ks. Geologiset muodostumat.
Holotricha, ripsilikoeläin lahko, jossa koko
ruumiin pinta on tasaisesti väryskarvojen
peittämä ilman huomattavaa suunpuoleista
ripsi-riviä. Ainoastaan eläimen molemmissa päissä
ovat muutamat ripset vähän vahvempia. Tähän
kuuluvat esim. mätänevässä vedessä runsaasti
esiintyvät Paramcecium-\a.y\t ja sammakon
suolistossa elävä Opalina ranarum, molemmat
paljaalla silmälläkin huomattavia pikkueläimiä.
E. W. S.
Holothuria ks. M e r i m a k k a r a t.
Holovackij ks. Golovatskij.
Holovtsin, kaupunki Länsi-Venäjällä.
Mohi-levin kuvernementissa, Mohilevista 32 km
luoteeseen. H:n luona 4 p. heinäk. 1708
tapahtuneessa taistelussa Kaarle XII 12,000 miehellä
loistavasti voitti venäläisen, Seremetjevin ja
Mensikovin johtaman armeian, 20,000 miestä.
E. E. K.
Holst, Hermann Eduard von
(1841-1901), venäl.-saks. historioitsija, julkaisi 1867
Aleksanteri II:ta vastaan huhtik. 1866 tehdyn
murhayrityksen merkitystä käsittelevän
lentokirjasen ja oli sen johdosta pakotettu siirtymään
Yhdysvaltoihin; toimi sanomalehtimiehenä ja
yliopiston opettajana Strassburgissa,
Freiburgissa ja Chicagossa. H:n tärkein teos on:
„Verfassung und Demokratie der Vereinigten Staaten
von Nordamerika" (1873-91).
Holstein, v:een 1S64 herttuakunta ja
yhdistetty Tanskaan, muodostaa nyt etolä-osan
Preussin provinssia Schleswig-H., rajoittuu etelässä
Elbeen, pohjoisessa Eideriin ja Pohjan-Itämeren
kanavaan, lännessä Pohjan-, idässä Itämereen,
kaakossa Lauenbtirgiin; 8,453 km2, n. 900,000 as.
Siihen kuului neljä maakuntaa: Holstein
(keskellä maata), Stormarn (etelässä), Wagrien
(idässä) ja Ditmarschen (lännessä).
Pääkaupunkina oli Glückstadt (vrt. Slesvig-H.).
Historia. H:n alkuperäinen nimi oli
Nord-albingia. Sen vanhimmat asukkaat olivat
saksilaisia, joihin lännessä oli sekaantunut friisejä ja
idässä (Kaarle Suuren ajoista asti) slaavilaisia
obotriitteja. Kaarle Suuri valloitti maan
suureksi osaksi (804) ja aloitti sen käännyttämistä
kristinuskoon. Stormarn ja varsinainen H.
kuuluivat seuraavina aikoina Saksin herttuakuutaan.
Saksan kuningas Henrik I perusti H:u suojaksi
tanskalaisia vastaan Slesvigin rajamaan (934),
mutta keisari Konrad II luovutti tämän 1026
Tanskan Knut Suurelle, joten H:n
pohjoisrajana oli siiiä lähtien Eider-joki. Keisari
Lothar Saksilainen jätti H:n ja Stormarnin
kreivikunnat lääniksi Aadolf I Schauenburgilaiselle
1110. Hänen seuraajansa laajensivat valtaansa
yli koko nykyisen H:n, mutta 1203 täytyi kreivi
Aadolf III:n tunnustaa Tanskan Valdemar
Scie-rin yliherruus. Valdemarin jouduttua
vankeuteen Aadolf IV:n onnistui valloittaa H. takaisin
(1225), joka valloitus vahvistettiin Valdemarin
jouduttua tappiolle Bornhöveden luona 1227.
Myöhemmin 1200-luvulla H. jaettiin useiden
sukuhaarojen kesken, mutta pysyi suhteessaan
Saksan valtakuntaan kokonaisuutena. V. 1326
kreivi Gerhard III Suuri (Rendsburgin haaraa)
yhdisti Slesvigin alueeseensa; hän anasti
lopulta melkein koko Tanskan, mutta murhattiin
1340. Hänen sukunsa jatkoi taistelua Tanskaa
vastaan; hänen pojanpoikansa Gerhard VI sai
1386 kuningatar Margareetan suostumuksen
Slesvigin omistukseen. (Seuraavaan historiaan
nähden ks. Slesvig-H., historia.) G. r.
Holstein-Gottorp suku, Tanskan Oldenburgin
kuningassuvun sivuhaara, polveutuu herttua
Aadolfista (k. 1586), kuningas Fredrik I:n
kolmannesta pojasta, joka jaoissa veljiensä kanssa
1544 ja 1580 sai n. s. Gottorpin alueet Slesvigiä
ja Holsteinin. H. G:n herttuat olivat samalla
Saksan valtakunnan ja (slesvigiläisten
alueittensa puolesta) Tanskan vasalleja. Tämä suku
on tunnettu vihollisuudestaan Tanskaa vastaan,
ollen sen sijaan liitossa Ruotsin kanssa.
Eräs-haara siitä hallitsi Ruotsissa vv. 1751-1818;
siihen kuuluivat kuninkaat Aadolf Fredrik,
Kustaa III, Kustaa IV Aadolf ja Kaarle XIII.
Toinen saman suvun haara hallitsee vieläkin
Venäjällä; siihen ovat kuuluneet keisarit Pietari III.
Paavali I, Aleksanteri I, Nikolai I, Aleksanteri II.
Aleksanteri III ja Nikolai II. Kolmas haara
hallitsee Oldenburgin suurherttuakunnassa v:sta
1773. (vrt. S 1 e s v i g-H o 1 s t e i n, historia, ja
Gottorp.) g. r.
Holsteinilainen koppeliviljelys,
koppelivilje-lystapa, joka oli jo verrattain varhain
kolmijakoisen viljanviljelystavan ohella tunnettu
Slesvig-Holsteinissa, ja joka siellä suurtiloilla jo
1700-luvun alussa oli enimmin levinnyt
viljelys-järjestelmä. Peltolohkot ympäröitiin ojilla ja
pengermillä sekä istutettiin viimemainituille
pensasaidat. Lohkoluku oli alkuaan 11-15,
sittemmin tavallisesti 10. Kierron alussa olevat
lohkot kasvavat viljaa, loppulohkot taas ovat
heinänkasvussa (laitumena). Järjestelmä on
vaikuttanut suuresti karjanhoito-olojen kehitykseen
Slesvig-Holsteinissa, josta se on levinnyt useihin
muihin maihin, muodostuen aina paikallisten
olosuhteitten mukaan. Varsinkin on koetettu
muuttaa sitä kasvivuorotteluu periaatteiden
mukaan, s. o. ottaa viljakasvien ohella viljeltäväksi
juuri- ja palkokasveja sekä tehdä heinänurmet
lyhvempiaikaisiksi. j. e. s.
Holsteinilainen puolue Ruotsissa syutyi
Kaarle XII:n kuoltua. Sen tarkoituksena oli
saada perintöoikeus Ruotsin kruunuun
tunnustetuksi Kaarle XII:n vanhemman sisaren Hedvig
Sofian pojalle, Holsteinin herttualle Kaarle
Fred-rikille. Puolue kasvoi suuresti v:n 1720
jälkeen. kun pelättiin että kuningas Fredrik aikoi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
