- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
569-570

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Honter ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

569

Honter—Hooken-Iaki

570

ja ylimmistä tuomareista. Most h o n o
u-r a b 1 e, markiisin arvonimi. R i g h t h o n o
u-r a b 1 e, arvonimi, joka annetaan jaarlille,
vis-countille, paronille, kaikille herltuaiu ja
markiisien lapsille, jaarlin vanhimmalle pojalle ja
kaikille tyttärille, privy councilin jäsenille, Lontoon
lordmayorille y. m. korkeille virkamiehille.

Honter, Johannes (1498-1549),
Sieben-bürgeniläinen luteril. reformaattori. H. juurrutti
Kronstadtiin ja Hermansburgiin luterilaisen opin,
yhdisti Siebenbürgenin saksilaiset yhdeksi
kirkkokunnaksi ja antoi tälle 1547 kirkkojärjestyksen,
jonka maasynodi 1550 hyväksyi. H. toi
ensimäi-sen kirjapainon Siebenbürgeniin.

Honthorst, Gerard van (1590-1656), holl.
taidemaalari; työskenteli etup. Haagissa. Sai
Italiassa käydessään tuntuvaa vaikutusta
Cara-vaggiolta, jonka tapaan hän asetti henkilönsä
jyrkkään valoon tummaa taustaa vasten, Tämän
omituisuutensa vuoksi H. sai italialaisilta
liika-niinen Gherardo della Notte. Maalannut
uskonto- ja historiatauluja sekä runsaasti
muotokuvia varsinkin Nassau-Oranian ruhtinassuvusta,
jonka hovimaalarina H. toimi. E. R-r.

Honvéd [-td] (unk.), „maanpuolustus",
Unkarin kansallinen maanpuolustusväki, miliisi.
Nimeä ruvettiin varsinaisesti käyttämään 1848,
alkuansa vapaaehtoisista, sittemmin Itävaltaa
vastaan taistelevasta Unkarin säännöllisestä
sotajoukosta. Nykyisessä merkityksessään h.
tuli käytäntöön 1867. H.-armeiaan kuuluu tätä
nykyä jalka- ja ratsuväkeä sekä tykistöä, ja sen
asioita hoitaa erityinen sotaministeriö, h o
n-véd ministeriö; komentokielenä on
unkarin ja (Kroatsiassa) kroatin kieli. J. F.

Honveedi ks. Honvéd.

Honööri (rausk. honneur, < lat. honor =
kunnianosoitus) , kunnianteko (sotaväessä).

Hooch 1. Hoogh [höh], Pieter de (n.
1630-n. 1680), holl. taidemaalari, työskenteli ensin
Delftissä ja sitten Amsterdamissa. Hänen
laatukuvissaan on henkilöillä vain sikäli merkitystä,
kuin ne tarjoavat hänelle tilaisuutta puhtaasti
maalauksellisten tehtävien suorittamiseen. Hän
tutki ennen muuta valoa, sen eri asteita ja arvoja
sisällä huoneissa. Tavallisesti hän esittää suojaa,
josta avoimen oven kautta näkee toisen ja sen
takaa usein vielä aurinkoisen pihan, kadun
t. m. s. Siten hän voi kuvailla voimaltaan mitä
erilaisimpia valaistuksia ja niiden suhteita
toisiinsa. Näinä hänen tekotavalliset probleeminsa
ovat kumminkin niin mestarillisesti suoritettuja,
että katsojan huomio ei käänny tehtävään
sellaisenaan, vaan ne tuntuvat aivan
luonnollisilta ja herättävät hänessä lämpimän
kodikkai-suudentunteen. H. voidaan syystä lukea holl.
taiteen etevimpiin edustajiin. F. L.

Hooft, Pieter Corneliszoon
(1581-1647), etevä alankoni, runoilija ja historioitsija.
H:n aisti oli kouliintunut suurten ital.
runoili-jain lukemisesta. Eroottisuus oli H:n pääalana;
mainittavia hänen tämänluonteisista
runokokoelmistaan ovat „Af beeldinglien van Minne"
ja „Minueliedereu". H:n näytelmistä ovat
parhaat paimennäytelmä „Granida" (1605) ja
murhenäytelmät „Geeraerdt van Velzen" (1613)
ja „Beato" (1616). H:n historiankirjoittajan
esikuvana oli Tacitus, jonka teokset hän käänsi
hollannin kielelle. H:n omista historiallisista

teoksista on mainittavin „Nederlandsche
histo-riën" (1642), joka käsittelee aikaa 1555-87.
Asuinlinnaansa Muideniin H. kokosi ympärilleen
eteviä naisia ja miehiä. Tällä piirillä oli nimenä
„Muidenkring". [Elämäkerta: G. Brandt; vrt.
Jacobus Köning, „Geschiedenis van het slot te
Muiden, en Hoofts leven op hetzelve" (1827).]

J. E-l.

Hooke [huk], Robert (1635-1703), engl.
fyysikko ja tähtitieteilijä. H. harjoitti opintoja
Oxfordin yliopistossa, ollen samalla useampia
vuosia Boylen apulaisena. Hän tuli 1663 „Royal
Society"n jäseneksi ja 1664 geometrian
professoriksi Lontoon Gresham collegeen. Vv. 1677-82
hän oli „Royal society"n sihteerinä. H. oli
tavattoman uuttera tiedemies ja teki tutkimuksia
miltei kaikilla fysiikan aloilla, mutta häneltä
puuttui tarpeellista perusteellisuutta, niin että
hänen nerokkaimmat havaintonsa ja keksintönsä
jäivät keskeneräisiksi. Vaikka häu esim. oivalsi
valon leviämisen tapahtuvan aalloilla, jotka ovat
edentymissuuntaa vastaan kohtisuorat, niin hän
ei kuitenkaan kehittänyt syvemmälti tätä
hedelmällistä ajatusta. H:n suuret lahjat
käytännöllisessä mekaniikassa johtivat hänet parantamaan
monen tärkeän koneen rakennetta ja
suunnittelemaan uusia. Hänen ensimäisiä ja tärkeimpiä
mekaanillisia keksintöjään on spiraalivieterin
yhdistäminen taskukellon heilariin. Hän keksi
väkiviina-pintavaa’an sekä teleskooppiin
eräänlaisen himmennyslasin, jonka rakenne perustui
siikeh, että valo himmenee heijastuksen kautta.
Muutenkin hän kiinnitti huomionsa niin hyvin
kaukoputken kuin mikroskoopin
täydellisentämi-seeu; eikä hän tyytynyt ainoastaan niiden
suunnittelemiseen, vaan käytti niitä myös ahkerasti
havaintojen tekoon. Siten hän esim. huomasi,
että Jupiter ja Mars pyörivät akselin ympäri.
Lukuisat mikroskooppiset havaintonsa (H. m. m.
ensimäisenä näki kasvin solurakenteen, vaikka
hänellä siitä vielä oli sangen virheellinen
käsitys) hän keräsi teokseen „Micrograpliia or some
philosophical description of minute bodies"
(1665), joka on hänen kuuluisimpia julkaisujaan.
H. keksi myös jonkinlaisen
minimilämpömittarin, lämpömittarin meren syvyyksien lämpötilan
tutkimiseksi (batometrin), pyöräilmapuntarin
y. m. H:n lukuisista havainnoista on vielä
mainittava, että hän teki putoamiskokeita,
todistaakseen niitten avulla maan pyörimisen, ja
huomasi ohuissa kidelevyissä syntyvät
inter-ferenssivärit. Hänen kuolemansa jälkeen
julkaistiin hänen tutkimuksiaan nimellä „Posthumous
works" (toim. R. Waller 1705) ja „Philosophical
experiments and observations" (toim. W.
Der-ham, 1726). U. S:n & J. A. W.

[-Hooken-laki [hukin-].-]

{+Hooken-
laki [hu-
kin-].+} Kun
suoraan [-sylinteri-mäiseen-]
{+sylinteri-
mäiseen+}
sauvaan
(jonka
pituus = l
ja
poikki-leikkaus-ala f)
vaikuttaa

v

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0317.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free