- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
571-572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Honter ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

571

hooker—Hopea

572

vetävä voima (F), pitenee sauva (palasen s)
ja lyheuee, jos voima on puristava. Suhde

y = t oa sauvan venymä taikka kutistuma ja
~ = g sauvassa vallitseva veto- taikka
puristusjännitys. H:n lain mukaan on venymä
taikka kutistuma muuttumattomasti
verrannollinen jännitykseen O; e = a o, jossa o on
vakinainen luku, eri suuri eri aineille, ja
voidaan ainoastaan kokeilla määrätä, (o = y =

—t–-Tr ). Tämä laki on kuitenkin voimassa

kimmoisuus mitta ’

vain muutamiin aineisiin nähden, joista
tärkeimmät ovat takomarauta ja teräs, mutta niillekin
vain sillä ehdolla, että jännitys ei ole vissiä
määrää suurempi. Useimmille aineille
(valuraudalle, kiville, betonille y. m.)
kimmoisuus-mitta vaihtelee jännityksen mukaan. — Jos
vaakasuoralle viivalle 1. akselille merkitsee
jossakin mittakaavassa sauvan venymät ja
pystysuorille venymiä vastaavat jännitykset, kuvaa
pystysuorien päätepisteiden muodostama viiva
sauvan aineen kimmoisuuden vaihtelua. Kuva
esittää takomaraudan kimmoisuuspiirrosta.
Jännitykseen c,g saakka ovat venymät samassa
suhteessa jännityksiin — piirros suora viiva — ja
H:n laki voimassa, mutta sen jälkeen suhde
vaihtelee ja viiva muuttuu käyräksi. Takomaraudalle
on vakinainen kimmoisuusmitta E = 2,150,000
kg/cm2 ja jännitys suhteellisuusrajassa = 1,800
kg/cm2 (suurempia rasituksia ei rakenteissa
koskaan saa edellyttää). H:n lailla on suuri
merkitys lujuusopissa ja onpa siitä johdettu
likimääräisiä laskutapoja sellaistenkin aineiden
varalta, jotka sitä eivät noudatakkaan. [Tallqvist,
„Teknillinen mekaniikka (Lujuusoppi)".]

J. C-én.

Hooker [links]. 1. Sir William
Jackson H. (1785-1865), kuuluisa engl.
kasvitieteilijä, 1820 Glasgow’n yliopiston kasvitieteen
professori, 1841 Kew’n kasvit, puutarhan johtaja.
Teoksia: „British Jungermauniæ" (1816),
„Museologia britannica" (1818, 2:nen pain. 1827,
yhdessä Taylorin kanssa), „Exotic flora" (1822-27),
„The british flora" (1830, 8 pain. 1861), „Flora
borealiamericana" (1833, 1840), „Species filicum"
(1846-64, 5 nid.), „The british ferns" (1861-62),
julkaisi sitäpaitsi muutamia kasvit,
aikakauskirjoja ja kuvateoksia. — 2. Sir Joseph
Dalton H. (s. 1817), edellisen poika,
kasvitieteilijä, 1865-85 Kew’n kasvit, puutarhan
johtaja, missä toimessa ollessaan hän sen laajensi
aikanaan maailman suurenmoisimmaksi kasvit,
puutarhaksi. Suoritettuaan lääket. tohtorin
tutkinnon Glasgow’ssa hän kasvitieteilijänä ja
lääkärinä oli mukana kapt. Rossin
Eteläisen-Jäämeren matkalla (1839-43), tutki 1847-51
kasvistoa Intiassa, teki 1871 retkeilyn Marokkoon
käyden Atlas-vuorten huipulla. Kirjoitti: „Flora
antarctica" (1844-47), „Flora Novæ-Zelandiæ"
(1853-55), „Flora Tasmauiæ" (1855-60), „The
students’ flora of the British islands" (1870, 3:s
pain. 1884), „Flora of British India" (1875-97,
7 nid.), julkaisi yhdessä G. Benthamin kanssa
kuulua system. teosta „Genera plautarum"
(1862-83). (J. A. W.)

Hooperin 1. Hooprikin äijä, satujättiläinen,
joka kutsutaan kummiksi köyhän miehen
lapselle ja saadaan antamaan runsaat kumminlahjat

ja samalla jäämään pois ristiäisistä muiden
muka kummeiksi kutsuttujen (Herran, Neitsyt
Maarian y. m. ja eritoten taivaan rumpalin)
pelosta. Tarina on aiheutunut Gotlannin saaren
eteläkulmassa kohoavalla Hoberget (Hoborgen,
Hoburg) nimisellä vuorella olevasta ihmisen pään
näköisestä kalliosta. [C. J. Bergman,
„Got-ländska skildringar och rninnen" (1882),
Kotiseutu, 17-18, 1910.]

Hoorn, Kap, Etelä-Ameriikan eteläisin kärki
samannimisen, 424 m korkean kalliosaaren
päässä, 55° 58’ 50" etel. lev. Le Maire ja
Schouten purjehtivat 1616 ensimäisinä sen
sivuitse. Saanut nimensä Schoutenin
kotikaupungin mukaan (Hollannissa).

Hoorn (H orne s), Filip II,
Montmo-r e n c y-N i v e 11 e n kreivi (1518-68),
alanko-maal. ylimys; tuli Filip II:n aikana m. m.
Alankomaiden neuvoston jäseneksi ja amiraaliksi
sekä otti kunniakkaasti osaa sotaan Ranskaa
vastaan. Liittyi, samoin kuin ystävänsä kreivi
Egmont, vapauspuolueeseen ja osoitti
suvaitsevaisuutta protestantteja kohtaan; jäi Egmontin
esimerkkiä seuraten maahan Alban saapuessa,
syytettiin n. s. verioikeuden edessä ja tuomittiin
kuolemaan sekä mestattiin yhdessä Egmontin
kanssa Brysselissä 1568. — Hänen veljensä Floris
de Moutiguy, Alankomaiden lähettiläs,
murhattiin 1570 Espanjassa Filip II:n käskystä.

G. R.

Hopea, kem. alkuaine, kem. merkki Ag (lat.
argentum), at.-p. 107,9; jalo metalli, jota on
luonnossa joko pelkkänä tai muihin metalleihin
(etenkin kultaan) sekoittuneena, mutta
tavallisimmin kuitenkin kemiallisina yhdistyksinä
rikin, antimouin, arsenikin, kuparin, kloorin y. m.
kanssa. Tällaisia yhdistyksiä ovat
hopea-hohde (hopean ja rikin kem. yhd. AgsS),
tumma punahopeamalmi (hopean,
antimonin ja rikin yhd.), vaalea
punahopeamalmi (hopeaa, arsenikkia ja rikkiä),
kuparihopeahohde (hopean, kuparin ja
rikin yhd.), sarvihopea, sarvimalmi
(hopean ja kloorin kem. yhd.) y. m. Usein
saadaan lyijyhohteesta sekä monista sinkki- ja
kuparimalmeista (esim. sinkkivälkkeestä ja n. s.
f a 1 e r t s i-lajeista) hopeaa.

Luonnossa vuorilajien sisässä pikku kuutioina
tai pensaantapaisesti haaraantuneina nauhoina
esiintyvä pelkkä hopea erotetaan nykyään
vuori-lajista tavallisesti
amalgamoimismenet-t e 1 y 11 ä. Ennen erotettiin hopea malmeistaan
sulattamalla lyijyn kanssa ja kuumentamalla
ilmavirrassa, jolloin lyijy hapettui ja pelkkä
hopea voitiin helposti erottaa lyijyn
hapettumis-tuloksista y. m. epäpuhtauksista. — Nykyään
on suuri merkitys hopean erottamisella
sähkökemiallisin keinoin hopeanpitoisista
kuparimalmeista sekä
pattinsonoimi-sella (v. 1833 keksitty menettely hopean
saamiseksi lyijyn avulla hyvin hopeaköyhistä
lyij.v-malmeista jähdyttämällä lyijymalmeisia saatua
hopeapitoista, sulaa lyijyä, jolloin saadaan eri
kerroksiksi kiteytymään puhdasta lyijyä ja
menettelyä uusien yhä hopearikkaampaa lyijyä).
Hopean saamiseksi myös hvviu vähän hopeaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:24 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0318.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free