- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
577-578

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Horatius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

577

Horatius—Horisontaaliheiluri

578

harjoittaakseen etupäässä filosofisia opintoja.
Mutta Cæsarin murhan jälkeen H. Marcus
Bru-tuksen (ks. t.) kehoituksesta syksyllä 44 liittyi
tasavallan puolustajien riveihin, otti
sotatribuu-nina osaa Philippoin onnettomaan taisteluun
v. 42, joutui pakolaiseksi ja palasi armahduksen
saatuaan „leikatuin siivin" Italiaan. Koska II:n
isä-vainajan maatila Venusian luona voittajien
toimeenpanemassa maanjaossa oli joutunut
toisten haltuun, siirtyi H. jälleen Roomaan, missä
hän sai vähäpätöisen kirjirrinviran valtiovarain
hallituskunnan palveluksessa. Hänen omien
sanojensa mukaan varattomuus pakotti hänet
koettamaan runoilua. Runoelmillaan H. ennen
pitkää pääsi Rooman silloisen runoili japiiriu
tuttavuuteen ja kiinnitti myös Mæcenaan
huomion itseensä. Tehdäkseen H: n
riippumattomaksi taloudellisista huolista ja valmistaakseen
hänelle mahdollisuuden kokonaan antautua
runoilemiseen Mæcenas lahjoitti v. 33 H:lle
pienehkön maatilan, Sabinumin, Sabinilaisvuorilla
Tibu-rin (nyk. Tivoli’n) läheisyydessä. Täällä
maaelä-män rauhallisissa oloissa H. siitä lähtien
enimmäkseen eleli, häiriintymättä kirjallisia opintoja
ja runoilua harjoittaen. Mæcenaan välityksellä H.
pian saavutti Augustuksen suosion, mutta
keisarin houkuttelevista tarjouksista huolimatta H.
kaiken aikaa pysyttäytyi etäämpänä liovipiireistä,
vaikkakin hän vilpittömästi tunnusti
Augustuksen suuret ansiot ja innokkaasti harrasti hänen
uudistuspyrintöjään. Vähän jälkeen Mæcenaan
H. kuoli ja hänen tuhkansa kätkettiin
Esquilinus-kukkulalle Mæcenaan haudan viereen.

H:n teokset ovat seuraavat: ,,0dæ" 1.
„Car-mina" (Oodit 1. Lyyrilliset runoelmat), 4 kirjaa,
1-3 v:lta 23 ja 4:s v:lta 13, ynnä „Carmen
sæcu-lare" (Vuosisataislaulu) v:lta 17, „Iambi" 1.
„Epodi" (Epcodit), 1 kirja vv:lta 41-31,
„Sati-ræ" 1. „Sermones" (Satiirit), 2 kirjaa, l:nen
kirja v:lta 35 ja 2:nen v:lta 30, sekä „Epistulæ"
(Runokirjeet), 2 kirjaa, l:nen kirja v:lta 20 ja
2:nen v:lta 13. Lyyrillisillä runoelmillaan H.
on roomal. kirjallisuuteen perehdyttänyt kreik.
lyriikan taidemuotoja. Vaikka H. ei saata kohota
esikuviensa, Alkaioksen, Sapphon ja Anakreonin,
vertaiseksi, viehättävät hänen sepitelmänsä
esityksen selvyydellä, joustavuudella ja
kuvarikkau-della, kielenkäytön puhtaudella ja suloudella sekä
runomuodon taituruudella. Itsenäisenä H: n
runolahja esiintyy Satiireissa ja Runokirjeissä,
joissa hän luontevalla, miellyttävällä
leikillisyydellä jokapäiväiseen kielenkäyttöön vivahtavalla
sävyllä Luciliuksen (ks. t.) tapaan käsittelee
mitä vaihtelevimpia aineita: omia
elämänkoke-muksiaan, yhteiskunnallisen elämän piirteitä ja
oloja, esikuvallisia tyyppejä inhimillisistä
heikkouksista, yleisiä mietiskelyjä,
kauuotaiteellis-kirjallisia mielipiteitä y. m. ja useasti terävällä
ivailulla ruoskii (varsink. „Satiireissa")epäkohtia
ja vajavaisuuksia. Runokirjeistä on erityisesti
mainittava Pisoille omistettu 2:sen kirjan 3:s
kirje, n. s. „Ars poetica" 1. „De arte poetica
liber", jossa runoilija pohtii erinäisiä kirjallisia
kysymyksiä, varsinkin näytelmärunouden,
tyyliopin ja yleensä runouden tekniikan alalta.
Vergiliuksen rinnalla H. on kaikista roomal.
taiderunoilijoista laajimmin ja syvimmin
vaikuttanut myöhempiin runoilijoihin aina
nykyaikaan saakka. Kaikkina aikoina hänen
teok-19. III. Painettu 3/, 11.

siaan on mielenkiinnolla luettu, selitetty ja
tulkittu sekä kaikissa sivistysmaissa käytetty
koulukirjoina.

H:n teosten julkaisijoista, tutkijoista ja
selittäjistä mainittakoon Aero, Porphyrio, R. Bentley,
J. C. Orelli, P. Hofman-Peerlkamp, A. Kiessling,
G. Krliger, L. Müller, C. W. Nauck, J. Vähien,
M. Haupt, M. Hertz, A. Holder, O,. Keller,
R. Heinze sekä Suomessa H. G. Porthan, C.
Syn-nerberg. F. Gustafsson y. m.

Suomennoksina on ilmestynyt: Q. Horatius
Flaccon valittuja lauluja. Suom. R. Mellin (1866) ;
Kvintus Horatius Flakkuksen Teokset. I. Suom.
A. Leino (1891); Q. Horatius Flaccus, Carmen
sæculare. Suom. ja selitt. K. Blomstedt (1875) ;
Horatius, „Runoudesta". Suorasanaisesti suom. K.
J. Hidén (1904) ; sitäpaitsi yksityisiä runoelmia
(esim. pieni sikermä Eino Leinon „Maailman
kannel" nimisessä kokoelmassa runokäännöksiä).
[L. Müller, „Horaz, eine literarhistorische
Biographie" (1880) ; W. A. Detto, „Horaz und seine
Zeit" (2:n paiu., 1892) ; Fr. Aly, „Horaz, sein
Leben und seine Werke" (1893) ; Cartault,
„Études sur les satireg d’Horace" (1899) ;
G. Kettner, „Die Episteln des Horaz" (1900) ;
G. Boissier, „Horace et Virgile" (1886) ; E.
Stem-plinger, „Das Fortleben der Horazischen Lyrik
seit der Renaissance" (1906) ; E. Janzon, „Q.
Horatius Flaccus, ett skaldeporträtt" (1899) ;
C. Synnerberg, „Horatii Oder och den nyare
kritiken" (1877) ; F. Gustafsson, „Horatii bref
om skaldekonsten" (1901) ; C. Synnerberg,
„Selityksiä Q. Horatius Flaccuksen valittuihin
lauluihin sekä De arte poetica kirjaan" (suomeksi
toimittanut H. F. Soveri 1908).] k. j. n.

Horatius ikivauhan muinaisroomal. yli-

myssuvun nimi. vrt. C u r i a t i i. Sen jäseniä
oli myös Publius H. Cocles „silmäpuoli",
joka tarinan mukaan kahden toverin avustamana
urhokkaasti puolusti Tiberin poikki vievää
siltaa kuningas Porsenan joukkoja vastaan 507
e. Kr., kuunes silta hänen takanaan oli revitty,
jonka jälkeen hän pelastautui uimalla.

k. j. n.

Hordeum ks. Ohr a.

Horeb ks. Sinai.

Horinsarae (=Horinsaari),
tanskalaisessa 1200-luvulla laaditussa matkaoppaassa
mainittu satamapaikka Jussarön ja Porkkalan
välillä. Silminnähtävästi se vasiaa Inkoon
nykyistä Orslandet (hors = hevoueu). H:u onkin
sanotussa oppaassa selitetty merkitsevän
tanskaksi samaa kuin Hestö. k. S.

Horisontaaliheiluri, painon kantava,
vaakasuorassa tasossa heilahtava tanko tai varsi, jolla
voi tutkia ja mitata pieniä muutoksia
luotivii-van suunnassa.
Uudenaikaisemmilla li:illa,
kuten esim. v. Rebeurin
keksimällä h:lla, voi
mitata muutaman
tu-hannesosasekuunin suuruisia poikkeuksia
luoti-viivasta. H:ia voi myös
käyttää
maanjäristyksien tutkimiseen (ks.

Seismografi).
Koska yksinkertainen
h., jolla on vain yksi

Ehlertin (Rebeurin)
horisontaaliheiluri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0321.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free