- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
591-592

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Horna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

591

Hörnik—Hortense

592

seen. Kierto- ja salaojitussuunnitelmien laatimi- j
neu suurtiloilla muodostui hänen
päätehtäväkseen, sillä näihin puoliin ensi sijassa
kohdistettiin parantamistoimenpiteet maanviljelyksessä
1850- ja 60-luvuilla. H. kokeili myöskin
käytännöllisenä maanviljelijänä. Erityisesti
mainittakoon että hän vuokrasi Sippolan tilan
laihdutetut kauramaat ja rupesi harjoittamaan
lampaanhoitoa isommassa määrässä. Yritys ei
kuitenkaan onnistuuut, etupäässä senvuoksi, ettei
villoille tahdottu saada menekkiä. J. E. 8.

Hornik, M. ks. V e n d i n kieli ja
kirjallisuus.

Hornung, Johannes (n. 1660-1715),
virolainen pappi, viron kielen viljelijä. Julkaisi 1693
viron Tallinnan-murteisen kieliopin
(„Gramma-tica Esthonica"), joka perustuu kansankielen
tarkkaan tuntemiseen ja muutenkin voittaa
suuresti aikaisemmat, vieraiden kielten kaavoihin
puristetut viron kieliopin kokeet. Tässä
esitettyjä kieliopillisia mietteitään ja parannettua
kirjoitustapaansa H. toteutti käytännöllisessäkin
kirjallisessa toiminnassaan. Erittäin huomattava
on hänen 1695 ilmestynyt virsikirjansa „Ma K ele
Koddo ning Kirgo Ramat" sekä hänen 1687
käsikirjoituksena valmistunut Uuden testamentin
käännöksensä, jotka ovat perustaneet uudistetun
virolaisen kirkollisen kirjakielen. Alussa
nousivat kyllä vanhan, Stahlin (ks. t.) mukaisen
kielenkäytön kanuattajat jäykkään vastarintaan.
H:n virsikirja kiellettiin ajaksi, hänen Uuden
testamentin käännöksensä ei saanut painattajaa
ja hänen itsensä oli siirryttävä Virosta
Liivin-maalle. Mutta hänen uudistuksensa voittivat
varsin pian yleisen hyväksymisen, ja 1715
toisten nimissä ilmestynyt Uuden testamentin
käännös on, kuten Ahrens on todistanut,
pääasiallisesti H:n käsialaa. Suuren Pohjan sodan aikana
H. joutui kahdesti venäläisten vankeuteen, jossa
kuolikin. A. K.

Horologium (lat.), ajannäyttäjä, kello. H o r
o-logiografia, oppi kellojen valmistamisesta.
Horologinen, kelloihin kuuluva. E. R.

Horopteri (kreik. horos - raja, ja optein =
katsoa), fysiol., kaikki ne pisteet avaruudessa, jotka
kuvautuvat vastaaviin pisteisiin kummassakin
silmässä.

Horos ks. H o r u s.

Horoskooppi (kreik. höra = aika, ja shopeina
katsoa), astrologiassa (ks. t.) se ekliptikan piste,
joka ihmisen syntymähetkenä nousee horisontin
yli ja jonka oletettiin vaikuttavan ihmisen
kohtaloon ja luonteeseen. — Asettaa h., ennustaa.

77. R.

Horribile dictu [hörri’-] (lat.), kauheata
sanoa. — Horribile visu, kauheata nähdä.

Horror vacui (lat.), „tyhjyyden kammo", oli
Aristoteleen mielestä syynä siihen, miksi ilmatou
tila täyttyy siitä nesteestä, jonka kanssa tämä
tila oli yhteydessä, vrt. Torricelli.

Horros, kasvit., epäedullisten ulkonaisten
olosuhteiden, liian korkean t. liian alhaisen
lämpötilan, pitkäaikaisen pimeyden, kosteuden- t.
hapen puutteen j. n. e. aikaansaama ärtvväisyyden
ja liikkuvaisuuden joksikin ajaksi tapahtuva
katoaminen kasvista, jossa tavallisissa oloissa
ärsykkeet vaikuttavat elollisia liikkeitä.
Vaikutteen mukaan nimitetään h:ta kylmä-, lämpö-,
pimeä-h:ksi j. n. e. ./. A. TT.

Horrostila, unentapainen tila, jossa tietoisuus
on vaillinainen ja ulkoa, esim. kuulon avulla,
saadut aistimukset eivät johda selviin
havaintoihin, eivätkä aiheuta täysin tietoisia mielteitä.
Tällainen tila saattaa esiintyä ankaran taudin,
esim. jonkin äkillisen tarttnmataudin
aiheuttamana kuumeen kohotessa kovin korkealle,
varsinkin hermoheikoissa henkilöissä, sekä ilmankin
tällaista äkillistä tautia erityisenä
keskushermoston häiriön tunuustimena. (M. O-B.)

Hors [ö-r] (ransk.), ulkopuolella. Hors de
e o m b a t [ör da köbä’J, kykenemätön
taisteluun, ulkopuolella taistelun. — Hors (de)
con-e o u r s [ör kökü’r], ulkopuolella kilpailun.

Horsa ks. H e n g i s t.

Hors d’ceuvre [ör dovr] (ransk.),
ylimääräinen työ; väliruoka, voileipäpöytä.

Horse-guards [hös-gädz] (engl.), oik.
hevos-kaarti; armeian korkeimmat sotilaalliset
hallintoviranomaiset.

Horsens, kaupunki Tanskassa, Itä-Jyllannissa,
Horseus-vuonon pohjukassa, 22,327 as. (1906).
Tärkeä rautateiden risteys. Hyvä satama, vilkas
kauppa ja teollisuus. Yleisistä rakennuksista
mainittakoon luostarin kirkko ja raatihuone.
H. oli olemassa jo 1100-luvulla. V. v. F.

Horsma (Epilobium),
kasvisuku
(Enotheracece-heimossa; tärkeimpänä
tuntomerkkinä ovat
pitkät, 4-särmäiset
kodat, joissa lukuisia,
runsashaivenisia
siemeniä. Suomessa
kymmenkunta lajia, joista
yleisimpiä on korkea,
punakukkainen, ahoilla,
paloilla, kiviröykkiöillä
kasvava
maitohors-m a (Epilobium
angusii-folium). (J. A. W.)

Horsinalahti,
laivalaituri Leppävirroilla :
osuusmeijeri ja
parkki-mylly.

Horsti, kaikin puolin
siirrosten ympäröimä kohonnut maankuoren osa.
ks. Siirros.

Hortana, laivalaituri Viipurinlahden
itärannalla; maatila.

Horten, kaupunki Norjassa,
Kristiaanian-vuo-non länsirannalla, 8,840 as. (1907). Norjan
sotalaivaston pääasema, linnoitus Karl Johans
v æ r n, telakoita, laivanveistämöitä, konepaja,
merisotakoulu, mariinimuseo v. m.

Hortense [ortä’vs], Eugénie de
Beau-harnais (1783-1837), Hollannin kuningatar,
S:t Leu’n herttuatar; hänen vanhempansa olivat
kenraali Alexandre de Beauharnais (ks. t.) ja
Josephine Tascher de la Pagerie, joka
myöhemmin oli naimisissa Napoleon Bonaparten kanssa.
H. joutui 1802 vasten tahtoaan naimisiin
Napoleonin veljen Louis Bonaparten kanssa, joka
1806-10 oli Hollannin kuninkaana. Tästä
avioliitosta, joka oli onneton, syntyi kolme poikaa,
joista nuorin oli Charles Louis Napoléon,
Ranskan keisarina Napoleon III. Sitäpaitsi H:lla oli
avioton poika, Napoleon III:n historiasta
tunnettu Mornyn herttua. V. 1834 ilmestvi hänen

Maitohorsma.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0328.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free