- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
597-598

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hotchkiss ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

597

Hotchkiss—Hougue

598

(1852), jossa hän ruoskii kelvotonta
sanomalehdistöä, romanttinen näytelmä „Dröm og daad"
(1854). Käytännölliset papintoimet (H. oli
suosittu saarnamies) ja innostus grundtwigilaiseen
kansanvalistustyöhön veivät pitkäksi aikaa hänen
harrastuksensa toisaalle. Uudelleen ryhdyttyään
kirjoittamaan näyttämöä varten hän julkaisi
Ibsenin ,,Nora"n vaikutuksen alaisena syntyneen
näytelmän „Eva" (1880; suom.), sekä näytelmät
„Karen’s garde" (1886), „Under snefog" (1890).
Kansanvalistustyön palveluksessa syntyi
esitelmäsarja „Folkelige foredrag" (1882). H. oli
innokas skandinaavisen asian mies ja kuului
politik-kona vasemmistoon. V:sta 1878 hän nautti
runoilijaeläkettä ja 1884 häntä juhlittiin
kansallisrunoilijana. II:n „Poetiske skrifter"
ilmestyivät 1852-56. Sitäpaitsi on julkaistu „Sange
og digte fra de senere aar" (1884) ja „Efterladte
digte" (1893). [Klint, „J. C. H." (1893).]

Hotchkiss /hots-/, Benjamin Berkeley
(1828-85), amer. tykistötarpeiden valmistaja.
Perusti keveiden tykistötarpeiden ja
kuula-ruiskutehtaan Pariisiin 1875. Tehdas, nykyisin
yhtiön hallussa, on tullut kuuluisimmaksi
itsetoimivasta kuularuiskustaan, jota m. m.
japanilaiset käyttivät jap.-venäläisessä sodassa.

Hotel [ote’1] (ransk.), hotelli (ks. t.).

Hotelli (ransk. liotel), suurehko majapaikka,
jossa on kalustettuja huoneita matkustavaisille
sekä tavallisesti myös ravintola.

Hottentotit 1. kuten itse nimittävät itseänsä
Koi-koin s. o. „ihmis-ihmiset", kansa
Etelä-Afrikassa, muodostaa busmannien kanssa
erikoisen, muista afrikkalaisista eroavan, ihoväriltään
vaalean rodun, jota monet tutkijat olettavat
mus-tain maanosan alkukansaksi. Sen
aikaisemmat asuinsijat käsittivät koko eteläisimmän
Afrikan. Pohjoisesta päin tulleet bantu-neekerit
(kafferit) ja etelästä käsin saapuneet
hollantilaiset tunkivat heidät parhailta asuma-aloilta
pois, hävittivät ja itseensä sulattivat suurimman
osan. H:n kolmesta pääheimosta g r i q u a,
nama ia korana on ainoastaan nama-heimo
säilynyt miten kuten eheänä; he asuvat
Oranje-joen suun pohjois- ja eteläpuolella Suuressa ja
Pienessä Namalandissa. Suuri osa heitäkin,
melkein kaikki griqualaiset, joiden pääosa asustaa
Griqualandin (ks. t.) ja myös pääasiassa
korana-heimo Oranje-siirtomaan länsiosassa, on nykyään
sekarotua, bastardeja, jotka henkisesti ja
ruumiillisesti monessa kohden muistuttavat
valkoisia isiään. Puhdasverisiä h:eja ei liene nykyään
täyttä 60,000. — II:u ulkonaisia
tuntomerkkejä: varsi alle keskiko’on, 145-160 cm,
jäsenet sirot ja laihat, liliaksettomat, vartalo
hintelä, sopusuhdaton, steatopygia
(peräpaka-roitten ihroittuminen kyttyröiksi) tekee
varsinkin h.-naiset usein muodottomiksi, kasvot
kapenevat ulkonevista poskipäistä ylös- ja alaspäin,
nenä leveä, latuskainen, huulet paksut, tukka
karkea, papumaisesti takkuinen, parrankasvu ei
vallan huono; päänmuoto pitkäkalloineu. H:n
kellahkoa ihoa on usein verrattu kuihtuneeseen
lehteeu. L u o n t e e n-o minaisuuksista on
erilaisia arvosteluja. Varhaisimmat matkailijat
kiittävät heidän avuliasta, uskollista ja
lauhkeata luonnettaan; mutta kaikinpuolin kurjat
olosuhteet, joissa he nykyään elävät, lienevät
hävittäneet heistä enimmät kiitettävät piirteet.

Velttoudesta, juoppoudesta ja laiskuudesta heitä
nykyään moititaan. Henkisiä kykyjä ei
h:lta puutu: mainittakoon vain sangen runsaat
ja älykkäät eläinsadut. Uskonnolliset
käsitteet ovat hämärät ja yhteiskunnalliset siteet
höllät. Kukin kylä muodostaa oman, muista
riippumattoman alueen. Silloin tällöin saattaa
joku tarmokkaampi johtaja koota suurempia
joukkoja alleen, kuten tekivät useat
Afrikaaner-suvun jäsenet sekä hererojen ja valkoisten
pelkäämä Witbooi. — H:n p ä ä-e 1 i n k e i n o n a,
niissä vielä ovat riippumattomia valkoisista, on
karjanhoito ja metsästys. Kulkuri-elämän takia
ovat asunnot helposti muutettavia:
puun-oksista kyhätyn rungon päälle levitetään mattoja
ja vuotia. Koko rakennus, huonekalut, vieläpä
vaimo ja lapsetkin kuljetetaan yhden härjän
selässä. Kylän majat ovat tavallisesti kehässä
sulkien siten sisäänsä alueen, jonne karja
ajetaan. Tämä on h.-k raali. — Vaatetus
nykyään eurooppalaismaiuen, samoinkuin
enimmäkseen metsästysaseet. E. E. K.

„Hottentottien kieli on n. s.
„agglutineeraa-via" kieliä. Toistaiseksi se on yksinään-oleva, s. o.
sille ei ole löydetty sukulaisia. Päämurteita on
kolme. Äänteellisesti luonteenomaisia ovat n. s.
maiskuäänteet, joita ääunettäissä ilmaa
hengitetään sisään eikä ulos; vielä on huomattava,
että sana voi saada (samaan tapaan kuin
kiinan-kielessä) kolme eri merkitystä riippuen siitä
missä äänenkorkeudessa (perusääni, kvintti,
oktaavi) se äännetään. Kieliopilliset suvut (mask.,
fem., neutr.) tavataan. Numeruksia on 3,
kaasuksia samoin 3.

Houdard [tidä’r], Georges (s. 1860), ransk.
musikologi ja kirkkosäveltäjä, Massenet’n
oppilas, julkaissut huomattavia tutkielmia
neumi-kirjoituksen rytmiikasta sekä rytmin alalta
yleensä. Tv.

Houdon [udö’J, Jean Autoin e(1741-lS28),
ransk. kuvanveistäjä. Hän opiskeli ensin
Pariisissa Lemoinen ja Pigallen johdolla ja matkusti
sitten 19-vuotiaana, saatuaan taideakatemian
suuren palkinnon, Italiaan, jossa viipyi 10 vuotta.
Siellä hän valmisti Pyh. Brunon marmoripatsaan
ja palattuaan Pariisiin Dianan ja Ciceron
pystykuvat sekä tunnetuimman teoksensa, istuvan
Voltairen marmorista „Théåtre Frangais"n
lämpiöön. Philadelphiassa, jonne hän lähti Franklinin
kehoituksesta, hän muovaili Washingtonin
kuvapatsaan. Hänen useimmat muut teoksensa —
noin 200 — ovat Ranskan kuuluisien henkilöiden
rintakuvia, jotka ovat hajallaan maan eri
museoissa. H. oli sangen itsenäinen taiteilija, joka,
jäljittelemättä enemmän antiikkia kuin
sen-aikuista italialaista uusklassillisuuttakaan, osasi
yhdistää teoksissaan sekä 18:nnen että 19:nnen
vuosisadan taiteen peruspiirteet: edellisen
siron henkevyyden ja eloisuuden ja jälkimäisen
totuudenrakkauden ja voimakkaan
luonteistamis-kyvyn. Hän on siten sellaisten realististen
kuvanveistäjien kuin Rüden, Carpeaux’n ja Falguiören
edeltäjä. Joukko hänen teostensa
kipsijäljennöksiä on Kööpenhaminan Glyptoteekissä. [Dierks,
„Houdons Leben u. Werke" (1887).]

F. L.

Hougue, La [ug] 1. L a II o g u e, väärin
La Hague, niemeke Cotentin-niemen itäpuolella
Ranskassa. V. 1692 Russellin johtama englanti-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0331.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free