Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hotchkiss ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
599
Houre—Howen-ristikko
600
lais-hollantilainen laivasto voitti täällä
Tour-villen johtaman ranskalaisen.
Houre, uuvutustilan, kuumetaudin tai muun
ruumiillisen sairauden synnyttämässä
mielenhäiriössä esiintyvä ajatusyhtymä, joka
tavallisesti perustuu vanhoihin muistikuviin tai
aistin-harhoihin. Hourailla, puhua ja toimia
houreiden mukaisesti. (E. Th-n.)
Houru ks. Mielisairas.
Houruinhoito ks. Mielisairashoito.
Houruinhoitolainsäädäntö ks.
Mielisairaslainsäädäntö.
Houruinhoitolaitos ks. Mielisairaala.
House of commons [haus komanz] (engl.,
lyh. H. C.), Englannin parlamentin alihuone.
vrt. Commons.
House of lords [haus dv lödz] (engl. lyh.
H. L.), Englannin parlamentin ylähuone, lordien
huone.
Houssaye [us?], Henri (s. 1848), ransk.
kirjailija, otti osaa 1870-71 sotaan; julkaissut
m. m. ,,Histoire d’Apellès, études sur 1’art grec"
(1867), „Histoire d’Alcibiade" (1873) ; erittäin
huomattavia ovat hänen Napoleonia koskevat
tutkimuksensa „1814. Histoire de la campagne
de France et la chute du premier empire" (1888),
„1815" (1893-1905), „Napoléon homme de guerre"
(1904).
Housut ks. Puku.
Houtskari (ruots. Houtskär). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Mynämäen khlak.,
Korpo-Houtskarin nimismiesp.; 99,2 km2, joista
viljeltyä maata 616 ha (1901); 26=7« manttaalia,
talonsavuja 189, torpansavuja 96 ja muita
savuja 341; 2,051 as. (1907), joista suomenkielisiä
4,4 %; 159 hevosta, 651 lehmää (1908). —
Kansakouluja 4. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkihiippak., Turun tuomiorovastik.;
ennen kappeli (1554 „Näsby kapell"), itsen,
khrakuunaksi 1871 (K. k. 6/10 1865) Korpoosta.
Kirkko puinen (rak. 1703). [J. Sjöros
„Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnasta" (Suom.
muin.-muistoyhd. aikak. VIII, siv. 167 j. s.).] K. 8.
Hova, madagaskarilainen heimo. ks. M a d
a-g a s k a r.
Howard [hau’ad], John (n. 1726-90), engl.
ihmisystävä ja vankeinhoidon parantaja, peri
isältään suuren omaisuuden, aikoi lähteä
Lissaboniin 1755 auttamaan maanjäristyksen tähden
hätääntyneitä, mutta joutuikin itse
ranskalaisten vangiksi. Täten hän oppi tuntemaan sen
ajan kurjia vankilaoloja. Palattuaan kotiin H.
tuli 1773 Bedfordshiren kreivikunnan sheriffiksi
eli tuomariksi; tarkasti ensin kreivikunnan,
sitten koko valtakunnan ja vihdoin useimpien
Euroopan maiden vankiloita. Puuhasi suurella
innolla niiden parantamista solmien yhteyttä
muiden maiden valtiomiesten ja ihmisystäväin kanssa.
Julkaisi useita teoksia, joissa hän esitti
uudistus-aatteensa esim. „The state of the prisons in
England and Wales" (1777) ; „An account of the
priucipal lazarettos in Europe" (1789). Hänen
nimeänsä kantaa myöhemmin perustettu „The
Howard Association" yhdistys. G. R.
Howard [hau’ad], vanha engl. aatelissuku,
jonka päämiehellä on Norfolkin herttuan arvo;
väitetään polveutuvan anglosaksilaisista; siihen
kuului:
1. Thomas H. (1473-1554), Surreyn earli,
Norfolkin herttua, oli ylhäisissä sota- ja
hovi-viroissa ; pyrki kauan vaikka turhaan
päästäkseen Henrik VIII:n aikana johtavan ministerin
asemaan; vastusti innokkaana katolilaisena
protestanttisuutta. Hänen vihollisuutensa
Seymour-sukua vastaan johti siihen, että H. ynnä hänen
poikansa 1546 suljettiin Toweriin ja tuomittiin,
vaikka syyttömästi, kuolemaan
valtionkavalluk-sesta; poika, etevä runoilija (ks. Surrey)
mestattiin, mutta isä pelastui Henrik VIII:n
kuoleman johdosta. Hänellä oli vielä vaikutusta
kuningatar Marian hallituksen aikana. — H:n
pojanpoika, Thomas H. Norfolkin herttua,
mestattiin 1572 Elisabetin hallitessa vehkeilyistään
Maria Stuartin hyväksi.
2. Katarina H., edellisen veljentytär,
Henrik VIII:n viides puoliso, ks. Katariina,
Englannin kuningattaria. G. R.
Howe [hau], Elias (1819-67), amer.
insinööri, ompelukoneen keksijä. Oltuaan 1835-37
puuvillatehtaan työmiehenä H. rupesi v:sta 1841
alkaen ompelukonetta suunnittelemaan. V. 1846
hän sai valmiiksi sukkulakoneen, jolle sai
patentin Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa. H. sanoo
pääasiana keksinnössään olleen sen, että hän teki
käyttämäänsä neulaan silmän lähelle kärkeä —
sovitus, jota kaikki ompelukoneet ovat
sittemmin käyttäneet. Kun Ameriikka ei antanut
Ho-wen keksinnölle tunnustusta, muutti hän
Englantiin, mutta ei saanut konettaan siellä
enemmän kuin Ameriikassakaan kaupaksi. V. 1850
H. palasi takaisin Ameriikkaan, jossa Singer
sillä välin oli ottanut patentin H:n koneen
hieman muutetulle rakenteelle ja voittanut
koneitten käytäntöä kohdanneet ennakkoluulot. Monia
vuosia oikeutta käytyään H. viimeinkin pääsi
keksijäoikeuksiinsa sekä perusti Bridgeportiin
„Howe machine company"n. Tämän yhtiön
suurenmoisista pajoista levisivät sitten Howen
ompelukoneet ympäri maailman. V. V-la.
Howells [hauilz], William Dean (s.
1837), amer. kirjailija, julkaisi Lincolnin
elämäkerran, tuli konsuliksi Venetsiaan ja kuvasi
täällä saamiaan vaikutelmia teoksissa
„Vene-tian life" (1866), „Italian journeys" (1867),
„Tuscan cities" (1886) ja „Modern Italian poets"
(1887). H. on uudenaikaisen suunnan edustajia
Ameriikassa. H. alkoi kertomuksella „Their
wedding journey" (1871) romaaniensa ja
novel-liensa sarjan. Näistä mainittakoon „A foregone
conclusion" (1874), „Out of the question" (1877),
„A boy’s town" (1890), „The traveler from
Altru-ria" (1894). Runokokoelmia H. on julkaissut
m. m. 1867 ja 1886. Kirjailijana H, on realisti,
ja hän kuvaa elämää sympaattisesti, mutta
osaksi kuivan järkevästi. J. H-l.
Howen-ristikko [haun-], puinen
kaideansas-ristikko, jossa paarteina on tavallisesti kolme
rinnakkaista pelkkaa, näihin osaksi upotettuina
poikittaiset nurkkapölkyt, joita vastaan
ristikko-puut sysäävät. Ristikkopuista ovat oikeallepäin
nousevat kaksinkertaiset ja niiden välistä
menee vasemmallepäin nouseva ristikkopuu.
Nurkka-pölkkyjen välitse menevillä rautakangilla, joiden
pää on ruuvikierteillä ja mutterilla varustettu,
kiristetään paarteet niin kokoon, että
vasemmalle nousevissa ristikkopuissa syntyy
samansuuruinen puristusjännitys kuin suurimman
kuorman aiheuttama vetojännitys niissä olisi;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
