- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
603-604

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hovi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

603

Hovinainen—Hovioikeus

604

j ä 11 ä h. perustettiin 1826. Sen hallinnon alaisina
on hovivirasto, keisarillisen huoneen kiinteä
omaisuus (apanaasi), ritarikunnat, joiden
kanslerina hovimiuisteri on, keisarilliset kirjastot,
keisarillinen taideakatemia, keisarilliset
teatterit, keisarillinen muinaistieteellinen komissioni
y. m. Italiassa kuninkaallisen huoneen
ministeri hoitaa hovin taloutta. Myöskin
Preussissa on v:sta 1819 erityinen kuninkaallisen
huoneen ministeri. Itävallassa ja
Baie-rissa ulkoasiainministeri on samalla
hovi-ministerinä.

Hovinainen, hovissa palvelusta toimittava
vallasnainen.

Hovinarri, ennen vanhaan jonkun ruhtinaan
tai ylimyksen palveluksessa oleva henkilö, jonka
tehtävänä oli huvittaa isäntäväkeänsä joko
sukkeluudellaan tai tyhmyydellään ja
muodottomuudellaan. Narreja esiintyi jo vanhalla ajalla
Itämaissa, Kreikassa ja Roomassa, mutta
varsinaisia hovinarreja mainitaan vasta ristiretkien
jälkeiseltä ajalta. Keskiajan lopulta hovinarri
kuuluu täydelliseen hovikuntaan. Usein otettiin
hovinarreiksi ruumiinrakennukseltaan
muodottomia henkilöitä tai kääpiöitä, joita
viimemainitulta esim. Ruotsin hovinarrit tavallisesti olivat.
Hovinarrilla oli erityinen ulkoasunsa ja
pukunsa, johon kuului: paljaaksi ajettu pää,
pallonmuotoinen lakki, johon kiinnitettiin
aasin-korvat tai kukonharja (punainen, hetaleiksi
leikattu vaatekaistale), leveä kaulus, joukko
kulkusia eri paikoissa ja narrinvaltikka. Tällaisessa
asussa esiintyvien hulluttelijoiden ohessa oli
myöskin korkeammalla kannalla oleva laji
hovinarreja, esim. n. s. liuvineuvokset (lustige Riite).
Nämä olivat usein älykkäitä miehiä, jotka
käyttivät täydellistä puhevapauttaan ivataksensa
ympäristönsä heikkouksia ja lausuaksensa
hallitsijallekin sellaista, mitä muut eivät
uskaltaneet esiin tuoda. Ranskalaisten hovitapojen
vaikutuksesta hovinarrit hävisivät 1700-luvulla;
Venäjän ja Napolin hoveissa hovinarrilaitos
kuitenkin edelleen oli suosittu. [Nick, „Die
Hof-und Volksnarren", Gazeau „Les bouffons".]

Hovineuvos (saks. llofrat, ruots. hofrdd),
16:unelta vuosis. alkaen Wienin keisarillisessa
hovissa ja sitten muissakin Saksan hoveissa
olevan korkeimman kollegiaalisen keskusviraston,
liovincuvoston jäsenten arvonimi. Ruotsiin tämä
virka ja arvonimi tuli Konrad von Pyhyn
mukana 1538, mutta poistettiin jo muutaman
vuoden päästä. Sen jälkeen hovineuvoksen nimi
Ruotsissa esiintyi silloin tällöin arvonimenä,
mutta on jo aikoja sitten hävinnyt. Tätä nykyä
hovineuvosvirkoja on olemassa ainoastaan
Itävallassa. Hovineuvoksia ovat siellä muutamat
korkeat virkamiehet, esim. ylimmän oikeuden
neuvokset ja ulkoasiainministeriön esittelijät
(hovi- ja ministeriaalineuvokset). Sitäpaitsi
hovineuvoksen arvonimi annetaau muillekin
ylhäisille virkamiehille, oppineille y. m. Saksassa
se on pelkkä arvonimi, jonka saavat lähetystöissä
tai keskusvirastojen kanslioissa palvelevat
alemmat virkamiehet. Venäjällä ja Suomessa
seitsemännen arvoluokan arvonimi.

Hoving f-ü-J, Carl Isak V i c t o r (1846-76),
ruotsalais-syntyinen viipurilainen liikemies ja
lahjoittaja. Liiketoimillaan ansaitsemansa
suuren omaisuuden n. jälkisäädöksellään määräsi,

vähempiä eriä lukuunottamatta, Suomen
taideyhdistykselle; summa nousi tällöin 230,000
mk:aan. Tämä pääoma on ollut tärkeimpiä
Suomen taide-elämän edistämis-rahastoja: osa
koroista käytetään taidetuotteiden ostamiseksi
yhdistyksen kokoelmiin, osa matkarahoiksi
taiteilijoille ja avustukseksi nuoremmille
taiteenharjoittajille. (E. E. K.)

Hovinmaa. 1. Rautatienasema, Viipurista 12
km luoteeseen. — 2. H:n paperitehdas per.
1888, nykyisin omistaa o.-y. E. Klaile (1904),
pääoma 275,000 mk, vararahasto 110,000 mk:
vuotuisen tuotannon arvo 962,153 mk 20 p.

K. S.

Hovinsaari, Kotkan kaupungin lähellä oleva
saari, jolla on H:n liitutehdas, perust. 1901,
omistaa Hj. Lindén; pääoma 130,000 mk. Tuotanto
kappale- y. m. liitua vuotuisesti n. 1,300,000 kg.
Työväkeä 25. K. S.

Hovioikeus on toisen asteen tuomioistuin
Suomessa ja Ruotsissa. — Uuden ajan
alkupuolella tehtiin useita eri yrityksiä kuninkaan
korkeimman tuomiovallan järjestämiseksi; lopulta
ne veivät siihen, että Tukholmaan perustettiin
1614 erityinen kuninkaan korkein tuomioistuin,
joka sai nimekseen Svean hovioikeus. Se oli
alkuaan tarkoitettu viimeiseksi oikeusasteeksi;
kuitenkin myönnettiin jo 1615 hovioikeuden
tuomioon tyytymättömille oikeus nöyrällä
anomus-kirjalla ilmoittaa tyytymättömyytensä suoraan
kuninkaalle ja saada n. s. beneficium revisionis.
Tämä määräys, joka perustettiin kuninkaalle
vanhastaan kuuluneeseen armahdusoikeuteen sekä
valtaan oikaista vääriä tuomioita, teki
hovioikeuden vain välioikeusasteeksi. Sittemmin
perustettiin uusia hovioikeuksia Turkuun 1623
(perustamiskirja 15 p:ltä kesäk., ensimäinen istunto
31 p. lokak.), Tarttoon 1629, Jönköpingiin n. s.
Götan hovioikeus 1634 ja Vaasaan 1775
(perustamiskirja 20 p:ltä kesäk. 1775, toimeen
vihkiminen 28 p. kesäk. 1776). Suomen erottua
Ruotsista perustettiin Viipurin hovioikeus 1839
(perustamiskirja 19 p:ltii kesäk., vihittiin
marraskuussa s. v.).

Nykyään kuuluvat Turun hovioikeuden piiriin
Turun ja Porin, Hämeen sekä Uudenmaan
läänit, Vaasan hovioikeuden piiriin Vaasan ja
Oulun läänit, sekä Viipurin hovioikeuden piiriin
Viipurin, Mikkelin ja Kuopion läänit. Turun ja
Viipurin hovioikeudessa oti kummassakin
presidentti, varapresidentti, 7 hovioikeudenneuvosta
ja 11 asessoria; Vaasan hovioikeudessa on
presidentti, 5 hovioikeudenneuvosta ja 9 asessoria.
Sitäpaitsi on jokaisessa hovioikeudessa sihteeri,
kanneviskaali, reistraattori ja aktuaari sekä
useampia viskaaleja, notaareja ja kanslisteja. —
Hovioikeudet toimivat osaksi täysistunnoissa,
osaksi osastoittain, toimien kukin osasto
itsenäisesti koko hovioikeuden nimessä. Vakinaisia
osastoja on Turun ja Viipurin hovioikeuksissa
kummassakin 4 sekä Vaasan hovioikeudessa 3;
sitäpaitsi on usein toimessa väliaikaisia
osastoja. Täysistunnoissa ja ensimäisessä osastossa
on presidentti puheenjohtajana, toisessa
osastossa Turun ja Viipurin hovioikeuksissa
varapresidentti, sekä muissa osastoissa vanhin
virantoimituksessa oleva jäsen. Hovioikeudessa on 5
jäsentä tuomionvoipa luku, sekä 4 asioissa, jotka
eivät henkeä koske, kolmen heistä ollessa pää-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0334.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free