- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
609-610

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hudsonin-lahden maat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Hudsonin-lahden

maat—Hugenotit

610

jen alueiden yhteisnimitys, jotka ympäröivät
Hudsonin-lahtea ja v:sta 1670 olivat
Iludsoniu-lahdeu kauppaseuran (IIudson-Bay-komppaniaa,
ks. t.) hallussa (silloinen nimi
Rupertsland). Kuuluu v:sta 1870 Dominion of
Cana-daan ja on jaettu provinsseihin ja territoreihin.

Hudsonin-lahden maat ks. Hudson Bay
Territory.

Hudsonin-lahti [hadsan-J (engl. Hudson
Bay), suuri merenlahti (sisämeri)
Pohjois-Ame-riikau mantereen pohjoisrannikolla, ulottuu
51°-64° pohj. lev.,. Labradoriu ja Keexvatinin
välillä. Se on n. 800 km pitkän H u d s o u i
u-salmen kautta Davisin-salmen ja Atlantin
valtameren yhteydessä. n.-l:n eteläisimmän osan
nimenä on J a m e s i n-1 a h t i. II.-l:een laskevat
Noddaway-, Moose-, Albany-, Churchill-,
Nelson-y. m. joet, jotka osaksi ovat liikekelpoisia. Lah’i
on talvisin (lokak.-kcsäk.) jääesteiden takia
luoksepääsemätöu. Sen suulla ou useita suuria
saaria ja pitkin itärannikkoa runsaslukuisia
pieniä saaristoja. (W. S-m.)

Hudson-joki [hadson-J, Yhdysvalloissa, New
Yorkin valtion pääjoki, alkaa
Adirondack-vuo-rilta ja laskee 521 km pitkänä New
Yorkin-lähteen samannimisen kaupungiu luona.
Liikekel-poinen Troyn luota (245 km New Yorkin
yläpuolella) pienille ja New Baltimoresta (210 km)
suurillekin aluksille. Colmesin luona siilien
laskee sen tärkein lisäjoki Mohawk.
Erinomaisen tärkeä liikeväylänä. Kanavat yhdistävät seu
Kanadan järviin ja Delaware-jokeen. TV. S-m.

Hudson Strait [hud&n streit/ 1. IT u d s o n i
n-salmi. ks. Hudsonin-lahti.

Hudö [hiido], saari Loviisan väylän varrella;
Suuren H:n itäisellä rannalla on n. s. II:n
alempi, valkoinen kahdeksankulmainen
jolito-loisto, laitettu 4 m:n korkuiselle, kulmaraudoista
tehdylle telineelle; saman saaren luoteisessa
osassa on n. s. IT:n ylempi, 6 m:n korkuiselle
valkoiselle rautateliueelle pystytetty johtoloisto.

K. S.

Huë, Ranskan Indokiinassa, Annamin
suojelus-Taltion pääkaupunki, jonkun matkaa merestä
joen rannalla; 50,353 as. (1900). Kuninkaallinen
palatsi. Liunoitettu. Rautatie etelään ja
pohjoiseen. II:n satamakaupunki on T h u a n a n, jossa
pysyvä ransk. varusväki ja telakka sota-alusten
rakentamista varten. E. E. K.

Huelsen [hylzonj, Christian (s. 1858),
saks. muinaistieteilijä, Roomassa Saksan
arkeologisen laitoksen 2:ti sihteeri (varajohtaja) v:sta
1887. H. on lukuisissa tutkielmissa käsitellyt
etup. Rooman topografiaa ja muinaishistoriaa,
on toimittanut käsikirjoja v. m. Ilänen
julkaisuistaan ovat tärkeimmät: „Das Septi/.ouiuin des
Septimius Severus" (18S6), „Die Ausgrabungen
auf dem Forum Romanum 1898-1902 ja
1902-1904" (1903, 1905), „La piauta di Roma dell’
anonimo Einsidlense" (1908), „Topographie der
Stadt Rom im Alterthum" von IT. Jordan, T,3
(1907), „Das Forum Romanum"(2:n pain , 1905).

K. J. II.

Huelva [ue’-J. 1. Esp. rannikkomaakunta
Länsi-Andalusiassa, 10,138 km», 270,997 as.
(1907). Espanjan rikkaimpia vuorikaivosalueita.
— 2. Edellisen pääkaupunki, Odiel-jnen
rannalla, jonkun matkaa siitä, niissä tiimä laskee
Rio Tintoon; satamaan voivat nousta 7 m:n
sy-20. III. Painettu 11.

vässä kulkevat alukset. H. on kahden pääradan
sekä usean vuorikaivoksille vievän rautatien
päätepiste. 21,359 as. (1900). Rauta- ja
esparto-teollisuutta; kalastusta. Ulkomaille viedään
suuret määrät malmia: 1901 988,476 tonnia
kupari-kiisua, 409,411 tonnia rautapvriittiä, 27,145
tonnia semeuttikuparia y. m. Lisäksi 77,987 hl
viiniä. Kaikkiaan 64,5 milj. mk:n arvosta. Tuonti
oli 11 milj. mk. — H:aa käytetään paljon
kylpyjä virkistyspaikkana. — lluelvaa, jonka
foinikialaiset lienevät perustaneet, nimittivät
roomalaiset O n u b a ksi; heidän ajoiltaan ou säilynyt
vielä osaksi käyttökelpoinen vesijohto.

E. E. K.

Huerta [ue’rtaj (esp., = puutarha), niin
nimitetään etenkin Etelä-Espanjan kaupunkien
puutarhamaisesti viljeltyjä ja kanavien avulla
hyvin kasteltuja ympäristöjä.

Huesca [ue’slcaj. 1. Espanjassa, Aragonian
koillisosassa sijaitseva provinssi, harvasti asuttu
vuorimaa; 15,149 km’, 245,647 as. (1907) 1. 16
knr:llä. — 2. H:n provinssin samanniminen
pääkaupunki (room. Oscu), sijaitsee Isuela-joeu ja
Tardienta-Jacau radau varrella, n. 13,000 as.
Muurien ympäröimällä kaupuugilla ou kaunis
goottilaistj’ylinen tuomiokirkko ja vanha
Aragonian kuninkaitten linua. Piispan ja
kuvernöörin sija. Vv. 1354-1845 yliopistokaupunki.

W. S-m.

Huet fliy-J, C’oenraad Busken (1820-86),
alankoni, kirjailija ja kriitikko. Hänen
„Littera-risehe Fantasien" ovat tyylikkäitä, henkeviä
kirjallisia tutkielmia Saiute-Beuven tapaan, johonka
häntä on verrattu nerokkaana
kirjallishistoriallisena essayistina. ITäu on siinä käsitellyt
kirjallisia ilmiöitä Homeroksesta, Vcrgiliuksesta ja
Dantesta lähtien Victor Hugohon, vieläpä
Bour-get’hen asti. Vielä mainittakoon hänen ihana
kirjansa „Het la ml van Rembrandt",
hengeu-elämän historia, jonka kuvaus ryhmittyy
Alankomaiden suurteu persoonallisuuksien ympärille.
Myöskin kaunokirjallisia teoksia H. on
julkaissut, kuten romaanin „Lidewijde". V. K-i.

Hufvudstadsbladet [UüvudstCidsblü-],
Helsingissä ilmestyvä ruotsinkielinen jokapäiväinen
sanomalehti. Sen perusti 1864 maisteri A
u-g u st Schauman. V. 18S5 sen omistaiak«i ja
päätoimittajaksi tuli maisteri Arthur Frenckell.
Vista 1892 II:n omistaa osakeyhtiö, jonka
osakkeet ovat melkein kaikki Frenckellin hallussa;
osakepääoma 300,000 mk. IT. on Suomen
ruotsinkielisistä lehdistä enimmin levinnyt; painoksen
suuruus oli 1890 8,500, 1900 t6,000, 1910 a.
26,000; maamme enimmin käytetty ilmoituslehti.
Sanomalehtitekniikan alalla IT. on ollut
uranuurtaja Suomessa. Sen kirjapainossa otettiin
käytäntöön ensimäinen rotatsionipainokone 1896;
syksystä 1906 sitä painetaan
kaksoisrotatsioni-konecssa. Latomossa ja painossa toista sataa
henkeä; konttorissa kolmattakymmentä. H:lla
ei alkuansa ollut valtiollista väriä; tätä nykyä
kannaltaan ruotsinmielinen, yhteiskunnallisissa
kysymyksissä va n hoi 11 i nen.

’Hugenotit, rausk, huyuenots fygsnö’J,
Ranskan protestanttien nimi, johdetaan tavallisesti
saks. sanasta Eidgenossen (valaliittohiset) sen
läheisen yhteyden vuoksi, joka vallitsi Hanskan
ja Sveitsin protestanttien kesken; luultavammin
se kuitenkin johtuu flaamilaisesta sanasta huia-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0337.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free