- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
611-612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hudsonin-lahden maat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

611

Hugenotit

612

genoot (asuintoveri), jota nimitystä
protestanteista käytettiin Alankomaissa, koska he pitivät
hartauskokouksiapa yksityisten asunnoissa. Jo
Frans T:n aikana (1515-47) Lutherin oppi levisi
Ranskaan; pian kuitenkin Calvinin oppi saavutti
vallitsevan aseman Ranskan protestanttien
keskuudessa. Vaikka Frans I ja varsinkin Henrik
II (1547-59) vainosivat sen tunnustajia, voitti
se yhä enemmän alaa, varsinkin aatelistossa ja
porvaristossa, ja 1500-luvun keskivaiheilla
laskettiin uuden opin tunnustajien luku 400,000:ksi.
V. 1559 h. pitivät Pariisissa ensimäisen
synodinsa, jossa he liittyivät yhteiseksi
kirkkokunnaksi, hyväksyivät opinkappaleet ja järjestivät
seurakuntain hallinnon Calvinin
kirkkojärjestyksen mukaan. ll:n johtajiksi tuli Bourbonin
suku, jolla oli perintöoikeus Ranskan kruunuun,
ja heidän vastustajiensa johtajia taas oli Guisen
suku. Kuningas Frans ll:n aikana (1559-60)
Guiset olivat vallassa, siilä siihen kuuluvat
Frans, Guisen herttua ja kardinaali Kaarle
Loth-ringilainen olivat kuningattaren, Maria Stuartin
enoja; mutta kuu Fransin kuoltua, hänen
veljensä Kaarle lX:u alaikäisyyden aikana, näiden
äiti Katariina di Medici pääsi hallitusta
johtamaan, syrjäytti hän Guiset ja osoitti suopeutta
h: 1 le, joiden johtomiehet olivat Anton, Navarran
kuningas, sekä hänen veljensä Ludvik Condé ja
amiraali Coligny; kansleri L’IIopitaliu toimesta
julkaistiin 1502 n. s. tammikuun sääntö, jossa
h:lle myönnettiin vapaa uskonnonharjoitus
kaupunkien ulkopuolella. Tämä herätti
katolilaisissa suuttumusta, joka ilmeni Vassyn
verilöylyssä s. v., Frans Guise kun seurueineen hyökkäsi
hugenottijoukon kimppuun, joka piti
jumalanpalvelustaan, ja surmasi useita (maalisk. 1 p.
1562). II. ryhtyivät aseisiin ja siten alkoivat
hugenottisodat, jotka lyhyillä väliajoilla
kestivät lähes 40 vuotta (1562-98). Katolilaiset
saivat apua Espanjan kuninkaalta Filip Urita,
paavilta, Savoijin herttualta ja Sveitsin katolisista
kanttoneista; h. taas Englannista, Ilollanuista
ja Saksan protestanttisista valtioista. E n s
i-mäisessä s o d a s s a (1502-63) Anton,
Navarran kuningas, kaatui ja Frans Guise murhattiin,
jonka jälkeen Katariina di Medici sai aikaan
rauhan, jossa h:ien uskonvapautta rajoitettiin.
Mutta kummaltakin puolelta oltiin rauhaan
tyytymättömiä ja toinen sota alkoi 1567 ja
päättyi 1568. Kun h:ja vainottiin senkin
jälkeen, syntyi kolmas sota (1568-70), jossa
Condé sai surmansa Jarnaein tappelussa.
Antonin poika Henrik tuli nyt h:ien nimelliseksi
johtajaksi, mutta Coligny oli todellinen johtaja.
Katolilaiset saivat voiton Moneontourin luona,
mutta lie olivat uupuneet, jonka vuoksi h:lie
myönnettiin S:t Germainin rauhassa (1570)
edulliset ehdot; he saivat uskonvapauden, pääsön
virkoihin ja turvapaikkoja. Nuori kuningas
Kaarle IX liittyi heihin, ja Coligny sai suuren
vaikutusvallan valtionasioissa. Rauhan
ylläpitämiseksi naitettiin kuninkaan sisar
Marga-reeta Henrik Navarralaiselle. Iiii ii t vietettiin
Pariisissa elok. 18 p. 1572; mutta Katariina di
Medici’n ja Guisen toimesta pantiin siellä elok.
24 p:ää vastaan yöllä toimeen suuri verilöyly,
jossa Coligny’kin sai surmansa; murhia pantiin
toimeen maakunnissakin; noin 30,000
hugenottia väitetään surmatun 2 kuukauden aikana.

Tätä tapahtumaa sanotaan Perttulin yöksi
eli Pariisin v e r i h ä i k s i. ITeurik
Navar-ralainen pelasti henkensä luopumalla uskostaan.
Kaikki Ii:lie annetut myönnytykset peruutettiin;
multa he puolustivat urhoollisesti
turvapaikko-jaan, ja heinäkuussa 1573 päättyi neljäs
liugenottisota, jolloin heille Boulognen
julistuksessa annettiin vapaa uskonnonharjoitus
kolmessa turvapaikassaan. Heitä kannattivat
myöskin maltillisemmat katolilaiset „politici", joiden
johtajia oli kuninkaan veli Alenconin herttua.
Henrik Navarralainen oli päässyt pakenemaan
hovista ja a»ettui jälleen h:ieu johtajaksi. Kun
Kaarle IX oli kuollut (1574), alkoi Henrik UI
vainota h: ja, jonka vuoksi syntyi viides sota
1574; se päättyi 1576 Beaulieu’n rauhaan, jonka
mukaan h. saivat harjoittaa uskontoansa
kaikkialla paitsi Pariisissa, pääsivät valtionvirkoihin
sekä saivat 8 turvapaikkaa, jota paitsi
parla-inentteihin oli aseteltava erityisiä osastoja
(c h a m b r e s m i-p a r t i e s), jossa oli oleva
puoliksi katolilaisia, puoliksi protestantteja,
ratkaisemassa sellaisia asioita, joissa joku h. oli
asianomainen. Tämän johdosta vallitsi
katolilaisissa tyytymättömyyttä, ja Guisein
vaikutuksesta syntyi liiga, jonka tarkoitus oli
kerettiläisyyden hävittäminen Ranskasta. Siihen
liittyi itse kuningas ja Alenconin herttua sekä
useita muita ,,politiei"en puolueesta. Kuudes
(1577) ja seitsemäs sota (1579-80) ei
vaikuttanut mitään muutoksia; mutta kun
Alenconin herttua kuoli (1584), tuli Henrik
Navarralainen Rauskan kruunun perilliseksi, ja liiga
ponnisteli voimiaan saadakseen
kruununperi-myksen muutetuksi; Guisein piti periä
valtakunta, Filip IT:n kanssa tehtiin liitto, ja
Henrik UI peruutti kaikki h:lie tehdyt
myönnytykset; paavi Sixtus V julisti Henrik
Navarra-laisen pannaan sekä riisti häneltä oikeudet
Ranskan kruunuun. Näin syntyi kahdeksas
sota, n. s. kolmen Henrikin sota (1585-98),
jossa Henrik Navarralainen menestyksellisesti
taisteli. Kuu Pariisissa syntyi kapina kuningasta
vastaan (1588), täytyi Henrik lTl:n paeta sieltä
ja jättää sotajoukkojen ylipäällikkyys Henrik
Guiselle, jonka hän kuitenkin murhautti sam. v.
Tämä suut utti koko katolista Ranskaa. Henrik III
pakeni silloin Henrik Navarralaisen luo; mutta
heidän yhdessä Pariisia piiriltäessään Henrik III
murhattiin. Henrik Navarralainen otti nyt
kuninkaan nimen, mutta hänen täytyi taistella
vielä useita vuosia, ja vasta kun hän oli
kääntynyt katoliseen uskoon (1593), hänet
tunnustettiin kuninkaaksi. Nanles’iu ediktissä (liuhtik.
13 p. 1598) h. saivat melkein täydellisen
uskonnon vapauden; he saivat pitää
jumalanpalveluksia muualla paitsi Pariisissa ja muutamissa
muissa paikoissa, pääsyn valtion virkoihin ja
noin 100 turvapaikkaa aluksi 8 vuodeksi. Mutta
kun h. turvapaikkojensa ja sotaisen järjestyksensä
kautta tulivat valtiolle vaarallisiksi, otettiin
heiltä 1622 useita kaupunkeja pois, ja 1629
Richelieu pakotti heidän päällikkönsä Rohanin
herttuan luovuttamaan kaikki turvapaikat Alais’n
sovinnossa. Sittemmin Ludvik XTV alkoi heitä
vainota varsinkin v:n 1679 jälkeen; ch a
m-bres mi-parties hävitettiin, h:ja estettiin
pääsemästä valtionvirkoihin, useita kirkkoj»
suljettiin ja majoittamalla rakuunia heidän luok-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0338.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free