- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
613-614

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huggins ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

613

Huggins—Hugo

614

seen pakotettiin heitä luopumaan uskostaan;
vihdoin lokak. 18 p. 1085 peruutettiin Nantes’iu
sääntö. Sen johdosta muutti ankarista kielloista
huolimatta noin 200,000 h:ia Ranskasta. Toiset,
n. s. k a m i s a r d i t, taistelivat 1702-05
hallituksen joukkoja vastaan, ja pitivät salaa
jumalanpalveluksiaan. Ludvik XV antoi uusia
keretti-läissääntöjä, joita ei kuitenkaan varsin
ankarasti pantu toimeen. Valistuksen aikakaudella
h:ien asema tuli paremmaksi, ja
vallankumouksen aikana (1701) he saivat täydellisen
uskon-vapauden. [Ueza, „llistoire ecelösiastique des
églises réformées au royauine de France" (1580) ;
Thuauus, „Historia sui temporis" (1604) ;
Du-plessis-Mornay, „Mömoires et corre.spondence"
(1624-52) ; G. Frosterus, „Les insurgös
protes-tants sous Louis XIV" (1S6S) ; M. G.
Schy-bergson, „Hugenotterna under hertig Rolians
ledning" (1877) ; Aguesse, „Histoire de
l’éta-blissement du protestantisme en France"
(1882-85); de Félice, „Les protestants
d’autre-fois" (1897-99); C. \V. Baird, „History of the
rise of the hugeuots" (1879) ja „The lnigenots
and the revoeation of the edict of Nantes"
(1895).] K. O. L.

Huggins [ha gin z], Sir William
(1S^4-1910), engl. fyysikko ja tähtitieteilijä.
Rakentamassaan observatorissa Upper Tulse Hiilissä hän
ensin teki kiertotähti- ja kaksoistäht ihavaintoja.
V:sta 1862 alkaen hän harrasti pääasiallisesti
spektraalianalyysia ja luetaan tämän tieteenalan
perustajiin. Tutki kiinto-, kierto- ja pyrstötäht ien
sekä auringon spektrejä ja vertaili niitä
aineitten spektreiliin. IT: n tekemät spektri valokuvat
herättivät suurta huomiota. TI. oli ensiinä inen,
joka käytti Doppleriu prinsiippiä (ks. t.)
LäIiti-ppektrien tutkimisessa. II:u useista tieteellisistä
julkaisuista mainittakoon: „Spectrum analysis,
applied to the heavenly botlies" (1886); „An
atlas of representat ive stellar spectra from X
4870 to Ä. 330U together vvith a discussion of the
evolutional order of the stars. and the
interpreta-tion of their spectra"(1899). TT:a avusti
tutkimustyössä hänen vaimonsa Lady Margaret IT.,
joka itsekin on toiminut tähtitieteen alalla
suurella menestyksellä. Tl. R.

Huggut, llenrik Matinpoika, suom.
virkamies, kuului n. s. knaapiaateliin Porvoon
pitäjässä. V. 1570 hänet mainitaan Suomen
tilikirjoissa arvonimellä „rahauhoitaja" ja tavataan
sitten Juhana III:n sihteerien joukossa. ITäii
edisti toimessaan kuninkaan liturgisia puuhia,
aateloitiin 1583, vaikutti 1593-94 Sigismundin
kruunauksen aikana tämän puolesta rahvaan
keskuudessa ja kääntyi katoliseen uskoon. Kun
Kaarle herttua 1599 valloitti Suomen, pakeni H.
Viron puolelle ja sieltä Puolaan ja hänen tilansa
otettiin takavarikkoon. K. O.

Hughes Ihjiiz], David Edvard (1831
-1900), engl.-amer. keksijä, keksi 1855
pnino«»ähkö-lennättimen, joka vähitellen on saavuttanut
aivan yleisen käytännön ja tunnustelun aseman
Morsen järjestelmän rinnalla. V. 1878 IT. keksi
mikrofonin (ks. t.) ja 1879 n. s.
induktsioni-vaa’an.

Hughesin induktsionivaaka, amer. keksijän
Hughesin 1879 suunnittelema kone kappalten
mol"knlaarirakenteen tutkimista varten.

Hugin ja Munin, Odinin korpit („ajatus" ja

„muisti"), jotka lentävät ympäri maailmaa ja
tuovat hänelle kaikista tietoja.

Hugli / -fi-]. 1. Ganges-virran läntinen
suu-haara; virran tärkeimpiä, jonka varrella
Kalkutta sijaiUee. — 2. Kaupunki, II:n varrella ja
samannimisen dis t riet in pääkaupunki, Kalkutan
pohjoispuolella, 29,383 as. (1!>01). Tärkeä opisto
(11. college). — Portugalilaiset perustivat
kaupungin 1537. Englantilaiset miehittivät sen
1640, mutta vasta 1824 se lopullisesti joutui
Englannille.

Hugo, Italian kuningas (k. 947),
Pro-vencen kreivin Teobaldin poika, johti
Ala-Bur-gundin hallitusta sokean Ludvik 11T:n aikana;
kuningas Rudolf TI:ti vihamiehet valitsivat
hänet Italian kuninkaaksi 926, ja Ludvikin kuoltua
(928) hän sai Ala-IJurgumlin, mutta antoi
tämän (933) Rudolf II:IIe, joka puolestaan luopui
vaatimuksistaan Italiaan. II. hallitsi Italiassa
voimakkaasti, mutta ankarasti ja julmasti. Hän
joutui riitaan Ivrean markkreivin Berengar II:n
kanssa (ks. t.), joka saksalaisen palkkajoukon
avulla riisti häneltä vallan 945. H. pakeni
Pro-veneeen ; k. 947. K. O. L.

Hugo (ransk. Jlugues). Ranskan
ruhtinaita.

1. n. Suuri (k. 956), Francian herttua,
hankki kuninkuuden langolleen Burgundin
herttualle Rudolfille ja tämän kuoltua 936
karolingi-laissukuun kuuluvalle Ludvik IV:lIe, jonka
holhooja hän oli, vaikka olisi 923 Soissons’in
taistelun jälkeen, johon otti osaa ja jossa hänen isänsä
kaatui, voinut päästä Ranskan kuninkaaksi.
II. käytti mahtiasemaansa laajentaakseen
alueitaan, saaden puolen Burgundia ja Neustriaa.
V. 942 hün ryhtyi kapinaan Ludvik IV:ttä
vastaan, otti hänet vangiksi sekä pakotti hänet
luovuttamaan itselleen Laon’in kaupungin. Saksan
keisarin Otto Suuren toimesta Ludvik IV
kuitenkin pääsi vapaaksi. [F. Lot, „Les derniers
Carolingiens".]

2. II. Capet [kapi,’] (n. 938-996), Ranskan
kuningas, edellisen poika, ensimäinen Kapetingien
sukua, sai lisänimensä siitä, että kahden
luostarin apottina kantoi mtinkkikaapua (lat. capa),
peri isänsä kuoltua Francian herttuakunnan;
hallitusvalta oli hänellä jo kahden viimeisen
ka-rolingilaissukttun kuuluvan kuninkaan Lothar
TI:n ja Ludvik V:n aikana, ja kun viimemainittu
kuoli 987, valitsivat suurvasallit TT:n
kuninkaaksi. Il:n täytyi kuitenkin taistella
Lotlirin-gin herttuata Kaarlea vastaan, joka oli Lothar
ll:n veli. Hänen yrityksensä kohottaa
mitättömäksi käynyttä kuningasvaltaa eivät
onnistuneet. [Lot, „fctudes sur le regne de Hugo C. et la
fin du X siècle".]

3. Ü. Vermandois’n kreivi (1057-1102),
edellisen pojanpojan poika, Ranskan kuninkaan
Henrik T:n poika, oli ensimäisen ristiretken
(1096) johtajia, osoitti urhoollisuutta
Dorvlaio-nin taistelussa (1097) ja Antiokiassa (1098) ;
palasi takaisin, ennenkuin Jerusalem oli
valloitettu; mutta kun häntä siitä moitittiin, lähti
hän uudelleen ristiretkelle 1101. [Röhricht,
„Geschichte des ersten Kreuzzugs".] K. O. L.

Hugo [ynn’1, Victor Marie (1802-85),
kuuluisa ransk. runoilija, romanttisen koulun
johtaja, svnt. 26 p. helmik. 1802 Besancon’issa.
H. oli aluksi vakaumuksellaan rojalisti ja katoli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0339.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free