- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
617-618

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huhta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

617

Huhta—Huippuvuoret

618

tiin, ennenkuin ne käsikivellä jauhettiin,
kaurat hovittiin talkkunuksiksi, survottiin
pellavan sylkyt, valmistettiin suurimot 1.
ryynit; huhmaressa myös hienonnettiin
hätäleivän ainekset sellaiset kuin vehkan
(Calla palustrisj juuret ja pettu.

U. T. 8.

Huhta, ikivanhaan metsään, jossa
maaperää ei koskaan aikaisemmin ole
viljelystarkoi-tuksiiu käytetty, raivattu kaski. ks. Kaski.

Huhtasieni ks. M ö r s k y s i e n e t.

Huhtikuu, meidiiu ajanlaskussamme vuoden
4:s, muinaisroomalaisteu kalenterissa vuoden
2:nen kuukausi Aprilis. Päivän pituus
Helsingissä on kuun alussa 13 V« t. ja lopussa 15 3/4 t.,
Oulussa vast. 13 ’/a t. ja 16’/« t. Kuukauden
keski-lämpö on jokseenkin sama suurimmassa osassa
maatamme, etelärannikolla noin + 2°, Vaasan,
Jyväskylän ja Värtsilän paikoilla noin + 1" ja
Oulun läänis ä 0° tai joku aste sen alle.
Samaten on sademäärä myöskin keskimäärin
jokseenkin yhtä suuri kaikkialla maassamme, nim. 25 ä
35 mm. Lumipeitteen vahvuus vähenee suuresti
tässä kuussa, ja meri luo jääusä noin Helsingin
ja Vaasan välillä. Myrskyt ja kovat tuulet eivät
ole niin yleisiä kuin edellisinä kuukausina.

77. 72.

Huilu on puupuhallussoittimista vanhimpia.
Sitä on ollut käytännössä kahta eri laatua: 1)
nokkahuilu (saks. Sclinabelflöte, ransk. fldte
à bec), johon puhalletaan sen päässä olevasta
puhallusaukosta, sekä 2) poikkihuilu (saks.
Querflöte, ransk. flüte traversière), jota
pidetään poikittain suun edessä ja johon puhalletaan
h:n sivussa olevasta reiästä. Edellistä käytettiin
Ranskassa vielä 18:nnella vuosis.; nykyään
käytetään kaikkialla yksinomaan jälkimäistä.
Huiluja on enner. tehty myös erisuuruisia (diskantti-,
altto- ja bassohuiluja) ; nykyään käytetään vaiu
diskanttihuilua, jonka ääniala ulottuu
1-viivai-sesta c:slä 4-viivaiseeu c:hen asti. Huilun soiuti
on kevyt, heleä, läpikuultava; se soveltuu
etenkin juoksutuksiin ja liverryksiin; se sulautuu
parhaiten klarinetin, fagotin ja harpun säveliin.
Sen matalampi äänialue on soinniltaan heikko
eikä h. yleensä ole omiaan melodiaa
kannattamaan. 7. K.

Huiluäänikerrat muodostavat uruissa oman
ryhmänsä; niiden tarkoituksena on tuottaa
soittoon vienoutta, heleyttä ja yksilöllisyyttä.

I. K.

Huimapyörä ks. Vauhtipyörä.

Huimaus (verfigo), useasta eri syystä (kuten
verenkierron häiriöistä aivoissa, silmälihasten
eri vahvasta hermoittamisesta y. m.) aiheutunut
tasapainotuuteen menettäminen, jolloin esineet
ympäristössä näyttävät liikkuvan ja „maailma
mustenevan". Huimausta esiintyy
heikkohermoisuudessa ja useissa aivotaudeissa. Terve
ihminenkin tuntee huimausta katsellessaan syvyyteen
tai pvöriessään nopeasti ympäri. E. Th-n.

Huippukaari ks. Kaari; vrt.
Goottilainen tyyli.

Huippunelisointu ks. Dominantti.

Huippusointu ks. D o m i n a n t t i.

Huippusävel ks. Dominantti.

Huippuvuoret, saariryhmä
Pohjois-Jliä-meressä, Grönlannin-meren ja Barentsin-meren
välissä; 76°-81° pohj. lev., 10o-32° it. pit.; n.

64,000 km2. Pääsaaret ovat Läntiset
Huippuvuoret, n. s. Koillismaa, Edge- ja Barentsin-saari;
sitäpaitsi on monta pienempää saarta ja
saariryhmää. Ilinlopen-salmi erottaa molemmat
ensin-mainitut toisistaan. Saarten rannikot ovat
jyrkät sekä vuono- ja lahtirikkaat. Niitten
edustalla on runsaasti kareja. Vuoriperustan
alimman osan muodostavat vanhat ja vahvasti
poimuutuneet arkeiset vuorilajit, graniitit,
gneissit ja sarvivälkeliuskeet, sekä niitä
nuoremmat kvartsiitit, kiille- ja saviliuskeet ynnä
kalkkikivet. Näitten päälle on kerrostunut
nuorempia paleozooisia, mesozooisia ja tertiäärisiä
vuorilajeja vaakasuoriin sarjoihin. Vuoret ovat
kostean meri-ilmaston vaikutuksesta hyvin
vahvasti uurtuneet, niissä on jyrkkiä, rohkeita
har-jaunemuotoja ja ne muodostavat jylhiä ja
karuja, lumen tahi niukan kasvullisuuden
peittämiä maisemia. Lumiraja on 300-400 m yi.
me-reup. Saarten sisäosia peittää jää, jonka
paksuus voi nousta 600 m:iin. Jäätiköt ulottuvat
paikoitellen aina mereen asti. Maajiiän yli
kohoavat m. m. Chydeniuksen vuoriin kuuluva
Newtoniu-huippu (1,750 m) ja norusundt ind
(1,430 m yi. merenp.). Vuorissa oti lyijykiillettä,
rautamalmia, grafiittia ja kivihiiltä
(viimemainittua louhittiin 1904 n. 290 tonuia, nyk.
tuotanto yhä suurenee) sekä marmoria. —
Ilman-a 1 a on epätasainen ja vaihteleva, mutta
Golfvirran vaikutuksesta suhteellisesti leuto:
keskilämpö — 7,6°, maalisk. —17°, heinäk. -f 4°,g,
Talvisin saaria ympäröivä meri on jäässä, joten
ne pitkäksi aikaa ovat luoksepääsemättömät,
mutta kesäisin on ainakin länsirannikko
liikenteelle avoin. — H:n kasvistoon kuuluu 122
putkilokasvia. Eläimistä mainittakoon peura,
jääkarhu, naali, sopuli, valaat, mursu ja 28
lintulajia. Meri on kalarikas. — Ennen kävi H:lla
vaiu pyyutimiehiä ja matkailijoita sekä
tieteellisiä retkikuntia, nyk. asustaa niillä myös
kai-vo.-styömiehiä. — Barents löysi saariryhmän
1596; hän antoi sille nimen Nieuicland
(„Uusimaa"). Saarten tieteellisessä tutkimisessa on
etenkin ruotsalaisilla suuri ansio. Mainittakoon
vain suomalaissyntyisen Nordenskiöldiu (1864,
1868, 1872-73) ja Nathorstin (1898) ruotsalaiset
retkikunnat sekä ruots.-venäl.
astemittausretki-kunta (1898-1902). — II:a on tähän saakka
pidetty valtiollisten rajojen ulkopuolella olevana
alueena. Mutta kun niitten metalli- ja vars.
kivihiilirikkaus tuli tunnetuksi, vaativat nyk.

Maisema Huippuvuorilta.

[-Kahvi-huhmar.-]

{+Kahvi-
huhmar.+}

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0341.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free