- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
619-620

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huhta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

619

Huiskilo—Hult

620

sekä Norja että Yhdysvallat yksinoikeudekseen
sikäläisen vuorityön, mikä seikka antanee
aihetta diplomaattisiin selkkauksiin. W. 8-m.

Huiskilo ks. Kukinto.

Huitfeldt ks. H v i t f e 1 d.

Huittinen (ruot-s. H v i 11 i s). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Loimaan khlak.,
nuittinen-Vampula-Kauvatsan nimismiesp.; kirkolle 14 km
Aetsän asemalta; laivalla pääsee Kyttälän as:lta;
492.« km*, joista viljeltyä maata 14,470 ha (1001) ;
92 ’/< manttaalia, talonsavuja 296, torpanpavuja
309 ja muita savuja 1,404; 10,260 as. (1907),
joista melkein kaikki suomenkielisiä; 1,524
hevosta. 5.293 lehmää (1908). — Kansakouluja 11
(opett. 15), H:n kansanopisto. — Kunnanlääkäri
(yht. Huittisten ja Vampulan kunnilla).
Apteekki. — H:n osuusmeijeri, Keikylän ja
Rekikosken osuusmeijerit, Ristiaution y. m. meijerit.
Huittisten ja Loimaan turvepehkutehdas o.-y:t
sekä useita sahoja. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Porin
ylä-rovastik.; keskiaikuinen. Siilien kuuluu Keikyän
rukoushuonekunta. Kirkko harmaasta kivestä
ja tiilestä, keskiajalta (korj. 1860, 1897-98).
[Carenius, „Beskrifning öfver Hvittis" (1759).]

E. S.

Hukanputki ks. Æ t h u s a.

Hukka ks. S u s i.

Hukkuminen, kuolema, joka aiheutuu siitä,
että keuhkot täyttyvät vedellä, joten hengitys
kokonaan estyy ja tukehtuminen on seurauksena.
Hukkuneen henkiiu pelastamisesta vrt.
Hengitys, keinotekoinen.

"Hukkumisneste, neste, jonka hukkunut on
vetänyt keuhkoihinsa, osaksi myö.-kin niellyt
vatsaansa. Hukkuneen keuhkoissa tavataan näet
aina vaahtomaista nestettä joka vaistomaisten
hengitysliikkeitten vaikutuksesta on tullut
imetyksi niihin; myöskin mahalaukkuun joutuu
joskus hukkumistilaisuudessa jonkinverran vettä.

(M. O-Ii.)

Huligaani merkitsee raakaa ilkitöiden
harjoittajaa. Tämä sana on syntynyt aivan viime
vuosina ja on kotoisin englannin kielestä, jossa
se kuuluu „hooligan" [hnliganj. Alkujaan se on
ollut ominaisnimi. Meille tämä sana tuli
Venäjän kautta.

Hull [hai], 1. Kingstonupon n.,
kreivikunnan muodostava kaupunki
Koillis-Englan-nissa, Humber-joeu varrella H.-puron suussa,
32 km merestä; 271.137 (arv. 1908) as. Tärkeä
rautateiden risteyskohta. — Uusien, kauniisti
rakennettujen kaupungin-osien sisäpuolella on
ahdaskatuinen vanha kaupunki, missä m. m.
goottilaiset kirkot Holv trinity ehurch (alettu
1200-luvulla, valmis 1492), Englannin vanhin
tiilirakennus, sekä hiukan nuorempi St Mary’s
church sijaitsevat. Muita rakennuksia on komea
italialaistyylinen raatihuone. — Pörssi,
pur-jehduskoulu, „Trinity hoppital" merimiehiä
varten, perustettu 1369, museo, kirjasto y. m. —
Lontoon jälkeen H. on Itä-Englannin etevin
kauppakaupunki, knuppayhteydessä etupäässä
Pohjois-Euroopan ja Pohjanmeren maiden kanssa.
Kauppalaivastossa oli 1906 1,066 alusta
(yhteensä 269,532 rek.-tonnia) ; sitäpaitsi H.
omisti 730 alusta tärkeää merikalastusta
varten. II:n 9:n kuivau telakan pinta-ala on 78 ha.
Englantilaisten tuotteiden vienti (kehruu- ja

kutomatavaroita, koneita, kivihiiltä ja metallia)
teki 1907 G20,4 milj. mk; tuonti sam. v.
(ravintoaineita, kutoniateollisuuden raaka-aineita,
polttoöljyä) 998,7 milj. mk. — Huomattava kone-,
laivarakemius-, rauta-, puuvilla- ja
mvllyteolli-suus. — Suomen kanssa 11. on säännöllisessä
laivayhteydessä; Suomen laivakulussa
klareerat-tiin II:ssa 353,800 rek.-tonnia (1908). Sitä tietä
lähetetään voimme Englannin markkinoille, ja
Ameriikkaan matkustavat siirtolaisemme astuvat
siellä Englannin poikki Liverpooliin menevään
junaan, josta merimatka taas jatkuu. — V:sta
1883 suom. merimie-lähetysasema; 1909 pidettiin
187 jumalanpalvelusta, joihin otti osaa 4,043
merimiestä; lukusalissa kävi 3,780 merimiestä.
Läpikulkeville siirtolaisille merimiespappi pitää
jumalanpalveluksia. — 2. Kaupunki Kanadassa,
vastapäätä Ottauaa; 13,993 as. (1901). Suuria,
koskivoimalla käypiä teollisuuslaitoksia; vilkasta
puutavarakauppaa. E. E. K. d T. W-ri.

Hulluinhoito ka. M i e 1 i s a i r a s h o i t o.

Hulluruoho ks. D a t u r a.

Hulluus ks. Mielisairaus.

Huimaani 1. Hanu maani (Semnopithecu»
entcllus), pohjois- ja keski-intialainen
koiran-muotoinen apinalaji. Buumis on hento ja raajat
pitkät ja hoikat, häntä on erinomaisen pitkä.
Ruumiin pituus on 60, hännän 96 cm, naaras on
kuitenkin pienempi. Väri on yleensä
vaaleankeltaisen ruskea, naama, kädet ja jalat mustat,
naamassa pitkiä, säteettä in asettuneita mustia
karvoja. H. elää pienissä tahi suurissa
laumoissa yhtähyvin aarniometsissä kuin
asuttujenkin seutujen läheisyydessä. Useassa
intialaisessa kylässä h:t ovat maanvaivana, hävittäen
viljaa ja hedelmiä. Kun sitä pidetään pyhänä
eläimenä, on sillä täysi vapaus mielin määrin
mellastella. n. on erinomaisen hilpeäluontoinen
ja nopsa apina, vaakasuoraan suuntaan se voi
tehdä 6-9 m:n pituisia loikkauksia, vinosti
alaspäin 12-15 m. Maassa se liikkuu yhtä vikkelästi
kuin puissakin, ks. kuvataulua Apinat, 5.

E. W. 8.

Hulokki ks. G i b h o n i.

Hulpio 1. h u 1 p i 1 o, kankaan syrjä eli reuna,
etenkin kun syrjän muodostava loimilanka on
paksumpaa tai toisen väristä kuin itse kankaan
loimi. Myöskin sidos h:ssa on tavallisesti
lujempi kuin kankaassa. 11. muodostetaan
kutoessa kaiteen keskikohdalla, milloin kangas
kudotaan niin leveäksi, että se keskeltä halki
leikattuna muodostaa kaksi kangasleveyttä. Tämä
keskushulpio kudotaan silloin
lintuniisisidok-sella. E. J. 8.

Hult, Ragnar (1857-99), ensimäinen
maantieteen dosentti Ilcl^ingin yliopistossa; yliopp.
1875, fil. kand. 1S78, fil. Iis. 1881,
kasvimaantieteen dosentti 1886 ja maantieteen dosentti 1838.
H:lla on suurin ansionsa tieteellisen maantieteen
tutkimuksen herättäjänä ja kehittäjänä
maassamme. Hän sai tälle tieteelle sijan yliopistossa,
ja vaikutti innokkaasti maantieteen opettajana
sekä yliopistossa että useissa kouluissa, n.
perusti yliopiston maantieteellisen laitoksen (1889)
ja Maantieteellisen klubin (1886), josta 1888
Suomen maantieteellinen yhdistys syntyi.
Julkaissut suuren määrän sekä tieteellisiä että
kansantajuisia kirjoituksia ja oppikirjoja.
Monessa suhteessa H. oli aikansa edellä, ja hänen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0342.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free