Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hunajakenno ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
629
Hunajakenno—H undrieser
630
Gerstungin hunajalinko.
viinimarja- ja vadelmapensaat, spirea, valko-
orjantappura; viljelyskasveista: valko- ja
alsike-apila, tattari, vikkeri, siemennauriit y. m.
siemenistukkaat; koristekasveista: pliaceliat,
re-seda, auringonkukka, fuksiat y. m. sekä villeistä
ja rikkaruohoista: kanerva, punasänkiö,
ruiskaunokki, ukonnauris, keltanot, mustikka,
puolukka ja juolukka. Hunajan ohessa antavat
monet näistä myöskin siitepölyä. [TTuok,
„Unsere Honig- und Bienenpllanzen" (1887).]
A. M.
Hunajakenno ks. Hunaja.
Hunajakide ks. Hunaja.
Hunajalinko, itävaltalaisen majurin F. v.
Hruschkan 18G5 keksimä kone, jolla hunaja
irroitetaan vahakakuista
näitä rikkomatta. Koneessa
on kaksi osaar lakkinen, iso
saavi ja sen sisällä
rautalankaverkon ympäröimä
pyörivä kela, jonka sisäpuolelle
hunajaa sisältävät kakut
asetetaan
rautalankaverkkoa vastaan nojaamaan.
Kelaa pyörittämällä hunaja
keskipakoisuusvoiman avulla
linkoutuu kennoista kelan
rautalankaverkon läpi sen
ympärillä olevan saavin
seiniin ja valuu sen uurteeseen, josta juoksee
torvea myöten astiaan. H:ja on päältä ja alta
kierrettäviä, hammasrattaalla ja hihnoilla
käypiä, 2-8 kakkua vetäviä liukoja. Parhaimpia
ovat saksal. Gerstttngin (kuva ilman saavia) ja
engl.-ameriikkalaiset Cowanin keksimät h:t.
Tavallisissa lingoissa käännetään kakut käsin, jotta
hunaja linkoutuisi kakun molemmilta puolilta.
Mutta suurissa engl. koneissa on sisällä kakkujen
kääntämislaitos. Yhtä hunajakakun ympärillä
olevaa rautalankaverkko-suojusta vain kädellä
kääntäessä kääntyvät samalla toisetkin vitjoilla
toisissaan kiinni olevat kakkusuojukset
kakkui-neen saranoissaan. A. M.
Hunajamehiläinen ks. Mehiläinen.
Hunajasokeri ks. Rypälesokeri.
Hunajavatsa ks. M e h i 1 ä i n e n.
Hunan (kiin., = „etelään järvestä"), maakunta
Sisä-Kiinassa, Jangtsekiangiin laskevasta
Tung-ting-järvestä etelään, Siangkiangin ja
Juen-kiangin ympärillä; 200,500 km’, 15,200,000 as.
Mainitun järven alavia tienoita lukuunottamatta
H. on epätasaista kumpumaata. Teetä, silkkiä,
puuvillaa, indigoa, viljaa ja hedelmiä tuottaa
kaikkialla viljava, vaikkakin ajoittain kuivuutta
kärsivä maa. Vuorissa on kultaa ja hopeaa,
joiden louhiminen kuitenkin on kielletty,
sitäpaitsi runsaasti rantaa, kuparia, tinaa y. m.
Kivihiili-alue käsittää 5G,000 km’. — Maakunnan
asukkaita mainitaan hyviksi sotilaiksi ja
kunnon kansalaisiksi, mutta ylpeiksi ja raa’oiksi.
Pääkaupunki on Tsansa 230,000 as. (arvioitu
1908) eurooppalaisvastaisen kirjallisuuden
pesäpaikka. Il:ssa on myös Siangtan, Kiinan
rahamarkkinoiden keskus. — Pohjoisin piiri Litsou
(1 7>-2 milj. as.) ou v:sta 1903 Suomen
lähetysseuran työ-alana: 3 pääasemaa (Tsingsi,
Jung-ting ja Tsili) ja lukuisin sivu-asemia, nykyään
17 suom. saarnaajaa. Tsangten kaupungissa
ensimäiset suomal. lähetit opiskelivat kieltä Kiinan
sisämaan lähetysasemalla. — Ensimäiset
protestanttiset lähetysyritykset tehtiin 1875, mutta
vasta boksarikapinan jälkeen (1900) lähetystyö
pääsi vauhtiin; nykyään lähetysasemia (engl.,
atner., saks., norj. ja suom.) melkein kaikissa
maakunnan tärkeimmissä kaupungeissa.
Pääkaupunki Tsansa on lähetystyönkin keskus.
È. E. K. tf U. P.
Hund, T o r e r, mahtava mies Poli
jois-Nor-jassa, llalogalandissa, ja kuningas Olavi Pyhän
läänitysmies, tunnettu 102G kahden muun
norjalaisen, Karlin ja Gunstenin, kanssa tekemästään
Bjarminmaan-retkestä, jolloin Jomalin
temppeli ryöstettiin. Paluumatkalla Torer tappoi
Karlin ja anasti hänen ottamansa Jomalin
kaula-renkaan sekä pakeni sittemmin Knut Suuren luo
Englantiiu. Tämän kanssa hän 1028 palasi
Norjaan, kun Olavi kuningas karkoitettiiu, ja
nimitettiin nyt jälleen kuninkaan läänitvsmieheksi
Pohjois-Norjaan ja lappala isveron kantajaksi.
Olavin yrittäessä voittaa takaisin valtakuntaansa
1030 Torer oli häntä vastaan taistelevien
talonpoikain pääjohtajia ja lävisti taistelussa
kuninkaan keihäällään. Jonkun aikaa sen jälkeen
hänen mainitaan lähteneen pois Norjasta
Jerusalemin matkalle eikä koskaan palanneen.
K. O.
Hundari, s. o. satakunta, fylkrn,
maakunnan osan nimitys muinaisilla svenlaisjlla, samoin
kuin muutamilla muilla germaanilaisilla
kansoilla, kuten anglosakseilla, alemanneilla y. m.
vrt. Cent.
Hundeshagen
hä-J, Johan Christian
(1783-1834), saks. metsänhoitomies, metsätieteen
perustajia, toiminut sekii hoitoalueen hoitajana
että yliopiston opettajana, kirjoittanut useita
ansiokkaita teoksia: „Forstabschätzung", (1S26,
2 pain. 184S), „Encyklopädie der [-Forstwisscn-scliait", (1821, 4:s pain. 1859) y. m. — II:n
keksimä paljon käytetty hakkauslaskelmatapa
perustuu verrantoon nE (normaalinen
hakkaus-määrä): \\’E (todellinen hakkattsmäärä) = nV
(normaalinen puuvarasto): \vV (todellinen
puu-varasto). Siilien perustuu m. m. Ruotsin
kruunun metsissä nykyään käytännössä oleva
hakkauslaskelmatapa. A. C.
Hundhålet f-höl-J, valkoinen
kahdeksankulmainen johtoloisto Norra Hundhftlsgrnndet
nimisellä kalliolla Tvärininne-Ilangon reitillä.
K. 8.
Hundredweight [handriueit] (engl., <
hundred = sata, ja weiglit = paino), engl. pninomitta
= 4 quarters=112 pounds = 50,s kg. Tätä mittaa
sanotaan myös centweightiksi lyh. = cwt.
Hundrieser [-izàr], Emil (s. 1S46), saks.
kuvanveistäjä, opiskeli ensin Berliinin
taideakatemiassa ja sitten Siemeringin johdolla ja on
nykyään Charlottenburgin taideakatemian
professorina. Hänen teoksensa ovat enimmäkseen
ruhtinaitten ja tunnettujen henkilöitten
kuvapatsaita; sellaisia ovat esim. suuri keisari
Wilhelm I:n patsas KytThäuserin luona (yhdessä
arkkit. B. Schmitzin kanssa) ja toinen lähellä
Koblenzia, kuningatar Louisen marmoripatsas
Berliinin kansallisgalleriassa, Lutherin
Magde-bttrgissa, Bismarekin Mannheimissa ja
vertauskuvallinen jättiläispatsas „Berolinn" Berliinissä,
llautaryhmästään „Rauha" H. sai 1891
Müuche-nissä suuren kultamitalin. F. L.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
