- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
637-638

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huoneenhallituusseura ... - Huonekalut

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

637

H uoneenhallitusseura—Huonekalut

638

Karjalainen savupirtti huonekaluineen.

hänen myötäjäisistään ja hänen vastaisesta
työstään pesän hyväksi. Joka tapauksessa sen
tarkoituksena oli antaa vaimolle varoja elämiseen
hänen mahdollisesti leskeksi jäädessään. Jo 1734
v:n laissa rajoitettiin huomenlahjan suuruutta
ja määrättiin, että kiinteätä omaisuutta ei saa
omistusoikeudella huomenlahjaksi antaa.
Useimmissa germaanilaisissa maissa on
huomenlahja-laitos jo aikaisin hävinnyt; meillä se
lakkautettiin vasta Keis. As:lla 27 p:ltä kesäk. 1878, ollen
kuitenkin 1734 v:n lain määräykset siitä vielä
voimassa kaikissa niissä avioliitoissa, joihin ou
menty ennen sanotun asetuksen
voimaanastumista eli 1 päivää tammik. 1879. K. U-a.

Huoneenhallitusseura ks. Suomen
talousseura.

Huoneentaulu ks. Katekismus.

Huonekalut ovat tarvisesiueitä, joita ihminen
on luonut asuntoonsa osaksi omaksi
mukavuu-dekseen, osaksi erilaisten tavarain
säilytyspaikoiksi. Alkuperäisissä oloissa tarvittiin niitä
varsin vähän: kiertelevää elämää viettävä
ihminen tyytyi istuimeen, jona oli pölkky
tai muu yhtä vähällä vaivalla tehty tai
löydetty esine, sekä vuoteeseen, joksi levitti
taljoja tai mattoja maaperään. Tarviskalunsa
hän kuljetti nahkasäkeissä tai erilaisista
aineksista tehdyissä konteissa tai vasuissa.
Kun asunto kiintyi määrättyyn paikkaan,
muodostui makuusija koholla olevaksi semminkin
sellaisissa asunnoissa, jotka osaksi kaivettiin
maan sisään (esim. muinaisskand. f 1 e t, suom.
multapenger). Aikaa myöten hävisi m u 1 t
a-penger ja sen sijalle tuli puinen lava, minkä
ja sängyn välimuotona semminkin Ttä-Suomeu
aitoissa vielä usein nähdään seiniin kiinnitetty
yhdellä patsasjalalla varustettu pola. Maan
länsiosien tuvissa käytetään paljon länsimailta
lainana tullutta kaksi-, vieläpä
kolmikerroksistakin n. s. k o r k o o s-s ä n k y ä, joka varustetaan
verhoilla (edustoilla 1. uutimilla). Per-

mannolla maatessa pantiin päänalaiset n. s.
p ä ii n a 1 u s 1 a u d a 11 e. Lapsia nukutettiin ja
tuuditettiin — ja niin tehdään edelleenkin —
paikoin hursteissa (ks. t.) 1. v i t m e i s s ä.
paikoin kätkyeissä 1. kehdoissa.
Pohjanmaalla riippui tuvan orresta usein
lapsen-kiikku. Alkuperäisiä istuimia, jotka tehtiin
käyrästä puusta tai joissa oksat tai juuret olivat
jalkoina, käytettiin — samoinkuin
jakkaroita — ennen paljon Suomessakin. Tuoli
onkin Keski- ja Itä-Suomen talonpoikaiskodeissa
verraten myöhäinen ilmiö. Pitkin seinävieriä
kiertävät halaistusta hongasta tehdyt penkit
ovat suuressa osassa maata vieläkin yleisiä,
ja pöydän edessä seisoi jakku 1. lavitsa,
jonka jalkoina ennen vanhaan olivat oksantyvet.
Sikäli kuin asunto-olot kehittyivät, s. o. pirttien
sijasta ruvettiin käyttämään „uloslämpiäviä"
tupia, pääsivät jo 1700-luvulla maamme
länsiosissa ja erittäinkin Vaasan läänissä tuolit
ja sohvat käytäntöön.

Pöytä on niitä huonekaluja, jotka
edellyttävät jo suhteellisesti korkeaa sivistyskantaa.
Niinpä eivät sitä vielä käytä meidän kaukaiset
heimolaisemme ostjaakit ja vogulit itä-ja
pohjoisalueillaan, vaan syövät itämaiseen tapaan
makuu-lavitsoillaan istuen. Suomalainen „pöytä" sana,
päättäen sen vastineista heimokielissä,
merkitsi-kin nlkuaan makuusijaa. Vanhimpia
suomalaisia pöytämuotoja ou varmaan paksusta hongasta
halaistu palkki, jonka jalkoina olivat patsaat,
tavallisesti kai ontot, säilytyspaikkoina käytetyt.
Ainakin jo 1400-luvulla olivat Saksassa ja
Sveitsissä käytännössä n. s. g o t i i k k i p ö y d ä t;
jalat ristissä tai pystyt sekä kiiloin kiinnitetyllä
poikkipuulla (tai poikkipuilla) varustetut. Nämä
pöydät rupesivat ehkä jo samoihin aikoihin
kotiutumaan Suomessa ja pysyivät semminkin
TTli-meessä, Savossa ja Karjalassa aina viimeisiin
asti käytännössä. Jo 1800-luvun alussa eli
aikai «mmiu kuin maamme muissa osissa alkaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0351.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free