- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
641-642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huonekalut

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

043

Huonekalut 644

Pohjanlahden rantaseuduilla 4-jalkainen pöytä
talonpoikaisoloissa päästä käytäntöön. Kotoisina
hartaushetkinä, kun Raamattua luettiin,
pidettiin se n. s. raaniatunjalalla.

Vanhimpia säilytyspaikkoja on
tappien varaan seinälle asetettu lauta. Siitä
kehittyi hylly, joka suomalaisissa tuvissa
tavallisimmin sijaitsi oviseinällä; astiahyllyn paikka
oli Pohjanmaalla usein korkoossängyn päässä tai
peräseinällä. Seinään oli kiinnitetty kamppoja
1. vinkkoja, joissa pidettiin missä lusikoita,
missä teräaseita. Alkuperäisiä säilytyspaikkoja
oli myöskin n. s. s e i n ä k o r i, jonka syrjäytti
seinäkaappi. Ruotsalaisen vaikutuksen
kautta tulivat maamme rannikkoseuduilla, mutta
eritoten Vaasan tienoilla käytäntöön
monen-malliset nurkka- ynnä muut kaapit, joissa
useinkin oli sija kellolle. Samoilla seuduilla
tulevat jo 1700-luvulla yleisiksi kellot,
(„Mooran-kellot", sittemmin „Konnin kellot"), jotka
varustetaan kaapeilla. Useat näistä ovat
kansanomaisen suomalaisen puuteollisuuden ja
puunleik-kauksen jaloimpia tuotteita. Niin esim. kaappi
iks. kuvasarjaa), jossa nähdään sellaisia
vertauskuvia kuin lilja, tuntilasi ja viikate. Samoinkuin
tuoleissa, sohvissa, pöydissä, hyllyissä ja
kaapeissa nähdään kellokaapeissakin suurten
kult-tuurityvlien (ks. alemp.) vaikutusta.
Komeimmat seinäpeilitkin, jotka maamme sisä- ja
itäosissa vielä ovat verraten harvinaisia, on otettu
talteen Vaasan tienoilta. P ä r e r a h k o t (p ä r
e-seikot), pärerengit (ks. pirtin
sisus-kuvaa) olivat erilaisia seinässä, pöydällä ja
lattialla pitoa varten. Myöskin
kynttiläjal-koja ja ruu nu ja tehtiin monenlaisia.
Koristukseksi ripustettiin tuvan orteen milloin
metsonpyrstöjä, milloin himmelejä (ks. t.)
ja k a 11 o k ä k i ä. Huonekalujen yhteydessä
mainittakoon myös lippaat ja vakat sekä
arkut ja kirstut, vaikka eivät kuulakkaan
yhtä paljon asuinhuoneiden kuin aittain
kalustoon. Maamme länsiosissa ja aina
Keski-Suo-meen asti koristettiin päähine- ja vaatevakat
maalauksilla ja leikkauksilla. Arkut ja kirstut
olivat usein komeasti raudoitettuja; kansi
sisäpuolelta väliin maalauksilla somistettu.

77. T. S.

Huonekalu tyylit. Ylempien luokkain
huonekalut osoittavat ymmärrettävästi
monipuolisempaa kehitystä kuin rahvaan, jolle ne
useimmissa tapauksissa ovat olleet mallina. Kehitys
alkuperäisemmistä muodoista kaikkiin niihin
moninaisiin esineihin, joita myöhempäin aikain
mukavuuden ja kauneuden vaatimukset ovat
luoneet, on tapahtunut suurissa sivistysmaissa
synnyttäen eri kulttuurikeskuksille ja -kansoille
ominaisia tyylejä. — M u i n a i s-E g y p t i n
verrattain korkealle kehittyneestä
huonekaluteollisuudesta antavat hautalöydöt ja seinämaalaukset
täysin selvän kuvan. Suuri lajirikkaus
jakkaroita. tuoleja (X-jalkaisiakin), nojatuoleja,
valtaistuimia, koruvuoteita, erilaatuisia pöytiä,
kirstuja ja kaappeja; rakenteen sirot,
suorakulmaiset muodot, arvokkaat, harvinaiset puuaineet,
huonekalujen siirrettäväisyyttä kuvailevat,
eläinten jalkoja jäljittelevät jalat, metallikoristeet,
metalli-, norsunluu- ja emaljivajotukset, vieläpä
huonomman puuaineen päällystäminen
paremmalla (faneeraus) ovat tälle tyylille ominaisia.
-M 111. Painettu 11.

— Assyrialaisten kuninkaiden komeissa
palatseissa istuimet, pöydät, lepovuoteet
loistivat metallille ja jalokiville;
nuolenpääkirjoitukset niitä useinkin mainitsevat tärkeänä
valloitettujen kansain sotaverona. Niin Egyptissäkin
mukavuutta lisättiin irtonaisilla kuosikkailla
patjoilla ja peitteillä. — Kreikassa aluksi
vain temppelikalusto upeili itämaisen rikkaana
ia loistavana, vasta 400-luvulta alkaen
huoneidenkin sisustus kehittyy ja muodot samalla
puhdistuvat joustavan siroiksi, — kreik. tuoli
(klismns) ruumiinmuotoja seuraavine
käyristy-vine selkänojineen ja jalkoineen on laatuaan
mestariteos. Korkeimmilleen ylellisyys kohosi
myöhemmällä hellenistisellä ja roomalaisella
ajalla, niinpä esim. kalliimmista thuya-puisista,
norsunluujalkaisista pöydistä maksettiin
Aleksandriassa aina 235,000 markkaan saakka.
Ateenan Dionysos-teatterin eturivejä kaunistivat
kunniasijoina marmoriset nojatuolit, marmoria
olivat pompejilaisen talon atriumin rikkaan
aistikkaat korupöydät. Tärkeitä antiikin
h: ja olivat metallijalkaiset lepovuoteet.
Näillä rikkaat kreikkalaiset ja roomalaiset
loikoillen viettivät kemujaan, — kirjailijat
mainitsevat norsunluisia, hopeisia, jopa kultaisiakin
vuoteita. Boseorealesta likeltä Pompejia
löydetyssä lepovuoteessa pronssi, kupari ja hopea
yhtyvät viehättäväksi värisoinnuksi. Roomalaisten
tuolimuodoista tärkein oli selkänojallinen
cathedra. nojattomia olivat X".ialkainen s el la
curulis, ylempäin, ja leveämpi pronssinen tai
norsunluukoristeinen bisellium sorvattuine
jalkoineen, alempain roomal. virkamiesten
kunnia-istuin. — Keskiajan jykevissä linnoissa r
o-maanisella ajalla huonekalutkin aluksi osalta
saavat tanakan kiintonaisien seinä-huonekalujen
leiman. — Huonekalut maalataan usein, ja ovat
enemmän kirvesmiehen kuin puusepän käsialaa,
sinkkausliitteiset nurkat vahvistetaan yli koko
ulkopinnan haarautuvilla saranoilla ja
heloituk-silla. Tukevien, joskus sorvijaikaisten
huonekalujen rinnalla tapaa myöskin rautaisia sänkyjä ja
X -jalkaisia tuoleja. — Goottilaisella
ajalla puunleikkaukset käyvät yleisemmiksi
ja muodotkin kevenevät, mutta orjistuvat
toiselta puolen arkkitehtonisiksi. Suurena
edistysaskeleena kumminkin on pidettävä, että
1400-luvulla huonekalujen rakenteessa kehykset ja
täytteet pääsevät käytäntöön ja koristeetkin
vuosisadan lopulla ja 1500-luvun alkupuolella
muodostuvat vapaammiksi, kun aiheet,
kasvikie-murat j. m. s. otetaan luonnosta. —
Rene-s a n s s i-aikakin vielä säilyttää huonekalujen
arkkitehtonisen rakenteen, muoto- ja
koristeaiheiden valinta vain puhuu uuden ajan kieltä.
Aine kuten edellisenäkin aikana on etupäässä
tammi — luonnollisen värisenä. Kaappien
etupuolet pylväineen, simseineen, raamituksineen,
päätyineen, vähitellen muodostuvat täydellisiksi,
monenkertaisiksi palatsifasadeiksi ja sorvattuja,
balusteerin- ja vaasintapaisia, rikkaasti
jäsenneltyjä muotoja tuolien ja pöytäin jaloissa
suositaan. Kun italialaiseen tapaan pinnat usein
koristetaan intarsiall a, vähenee lielain
merkitys. — Suomessa voimine uskonpuhdistuksen
jälkiä joista asti seurata huonekalutyylien
kehitystä, joka pääasiassa on sama kuin etelän
kulttuurimaissa. vaikka luonnollisesti vaatimatto-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0355.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free