- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
645-646

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huonekalut - Huonekasvit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

645

seinään kiinnitetystä renesanssi- sekä
barokki-sängystä, joka oli katolla 1. himmelillä
varus-leitu. Suomessa, jossa ei ole ollu<, hovia eikä
huomattavampaa ylhäistöä, on varsin vähän
käytetty todellisia empire-huonekaluja (parhaat
Kustaa Mauri Armfeltin omistamassa Joensuun
kartanossa), mutta sitä enemmän n. s.
porvari-tyyliin kuuluvia muotoja 1820-40-luvuilta
(Biedermaier, Kaarle XIV:n Juhanan tyyli,
mahonkityyli), joka säilytti empiren raskaat
huonekalut, mutta koristeli niitä
yksinkertaisemmin: niissä nähdään usein isoja tasaisia
pintoja, joita on säästeliäästi somisteltu kohokkeilla,
upotuksilla ja messinkilyötteillä. 1700-luvulla
tuotiin vielä huomattavat määrät ruotsalaisia
tuotteita maahan, mutta porvarityyliin
kuuluvista huonekaluista voidaan melkoinen osa
päättää venäläisen teollisuuden tuotteiksi. Tämän
ohella on kotimainen työ saavuttanut yhä
suurempaa merkitystä ja lopulta käynyt miltei
täysin vallitsevaksi. — Empire-tyylissä ilmenevä
fantasian puute on tavallaan heikkouden
merkkiä ja rappeutumista, jota sitten empiren jälkeen
jatkuu tyylillisenä epävarmuutena ja
haparoimi-sena läpi suuremman osan viime vuosisataa.
Valtavaksi paisuneen koneteollisuuden lamaama
mielikuvitus kylläkin yrittää historiallisten
tyylimuotojen pohjalla luoda jotakin
ajanvastaa-vaista uutta, mutta vasta vuosisadan viimeisinä
vuosikymmeninä pyrkimykset vievät
itsetietoisiin omintakeisiin tuloksiin. Holl, van de Velden
johdonmukainen tyylitteleväisyys ja sulavan
käyräviivainen muotoplastiikka, wieniläisen
Hoff-mannin puritaanisen koruton, häkkimäisen
suoraviivainen konstruktiivisuus, joka historiallisesta
muotokalustosta säilyttää melkeinpä vain
perusmuodon, ovat voimakkaita uuden ajan
tyyli-ilmiöitä. — Suomessakin lahjakkaat taiteilijat
ovat ruvenneet työskentelemään tällä
taideteollisuuden alalla, jolla jo toimii suuria tehtaita
(Boman Turussa ja aikaisemmin Iris Porvoossa).
Meidän aikamme panee suurimman huomion
huonekalujen mukavuuteen ja niiden aineksen
kelpoisuuteen; ne ovat miltei koristeettomia ja
vaikuttavat ennen kaikkea pääosainsa
ääriviivoilla. Paitsi puuta ovat myös rauta (sängyissä)
ja nitomukset (tuoleissa) päässeet runsaaseen
käytäntöön, ks. liitekuvia Huonekaluja II
ja III. [Ransk. teoksia huonekaluista ovat
kirjoittaneet: Viollet-le-Duc, Havard, Champeaux,
Jacquemart; saks.: Lambert u. Stahl, „Das Möbel",
Koppen u. Breuer, „Geschichte des Möbels" (1904) ;
Othmar v. Leixner, „Geschichte des Möbels"
(1909) ; Timms u. Webb, „Die 35 Möbelstile"
(1904).] K. K. M. d U-o N.

Huonekasvit, joiden tarkoitus on
asuinhuoneiden joko vakinainen tai tilapäinen koristelu,
voidaan jakaa kahteen suurempaan ryhmään,
lehti- ja kukkakasveihin. Edellisistä
ovat tärkeimmät palmut (Areca, Eentia,
Lata-nia, Phoenix), saniaiset (Aspidium, Asplenium,
Pteris, Struthiopteris), heinä- ja sarakasvit
(Isolepis, Panicum, Oplismenus). Lehtikasvien
ryhmään luetaan vielä lisäksi asuinhuoneissa
viljellyt köynnöskasvit (Eedera, Ficus, Asparagus).
Kukkakasveja, joiden lehdet varisevat, viljellään
vain lyhytaikaista tai tilapäistä koristelua
varten. Tämmöisiä ovat eräät kukkivat pensaat ja
sipulikasvit. Edellisistä mainittakoon ruusut,

646’

Deulziu, Fuehsia ja Eydrangea, jälkimäisistä
hyasintit, tulppaanit, narsissit, liljat ja
Amaryllis. Vakituista koristelua varten viljeltyjä
kukkakasveja ovat eräät mehuka.svit (Cactus, Aloë,
Agave) sekä myös lehtien takia viljellyt kasvit
(Nerium, Begonia). Valon puute ja riittämätön
ilman kosteus ovat useimmissa tapauksissa
asuinhuoneissa viljeltyjen kasvien viihtymisen
suurimpia haittoja. Sopivan lämpömäärän järjestäminen
tuottaa vaikeuksia varsinkin ahtaissa
asunto-oloissa. Ilman puhtaus on yhtä tärkeä kasville
kuin ihmisellekin. Ilmanvaihdon tarpeellisuuteen
ei yleensä kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Suurimpia vaikeuksia tuottaa semmoisten kasvien
viljeleminen, joiden kotimaan ilmasto on kuuma
ja samalla hyvin kostea, esim. eräiden
kämmek-käisten. Sitävastoin voimme menestyksellä
viljellä eräitä muita kuuman, mutta samalla kuivan
ilma vyöhykkeen kasveja, esim. eräitä malto- ja
sipulikasveja. Parhaiten viihtyvät
asuinhuoneissa ne, jotka ovat kotoisin lämpimästä
(pelargonie ja kuumasta (kumipuu 1. Ficus,
Aspi-distra), mutta samalla kohtuullisen sateisesta
ilmastosta. Erittäin kiitollisia ovat semmoiset
lauhkean (ruusut, sireenit) ja lämpimän
(Fuch-sia, Eydrangea) ilmaston kukkivat pensasmaiset
kasvit, jotka lepoajaksi (talveksi) voidaan
asettaa kellariin. Eri h:ien hoito on järjestettävä
kunkin lajin erikoisten vaatimusten mukaan.
[Abelin, „Huonekasvien hoito"; L. Larsson.
„Kodin ruukkukasvikirja".] B. W. E.

Huonekunta ks. Ruokakunta.

Huonekunta-järjestelmä ks. Ruokakunta.

Huonemuurahainen (Monomorion pharaonis),
Välimeren itäisistä maista kotoisin oleva
muurahaislaji. Se asustaa ihmisasunnoissa, tehden
paljon vahinkoa kaivamalla käytäviään seiniin,
lattiaan ja kattoon. H. näyttää suurta
taipumusta levetä ja tottua uuteen ilmanalaan ja
olosuhteisiin. Suomessakin se on pari kertaa
huomattu, tänne luultavasti niinimattojen
mukana Venäjältä tulleena. E. W. S.

Huoneuurnat, saviastioita, joihin
nuoremmalla pronssi- ja varhaisemmalla rautakaudella
muutamissa maissa oli tapana kätkeä vainajain
tuhka. Nämä uurnat jäljittelevät asumuksia.
Siitä nimitys. — Pohja on tasainen, muoto
tavallisesti soikea tai pyöristetty, yläosa, katto,
usein pyöreänharjava, tehty niin että sen näkee
jäljittelevän olkikattoa ja sen kiinnityspitimiä.
Katossa on monasti „savuaukon" sija, seinillä
ikkunat, todelliset tai maalatut, ja oviaukko. —
Huoneuurnat lienevät ensinnä tulleet käytäntöön
Keski-Italiassa, mistä ne sittemmin ovat
levinneet, niin että niitä tunnetaan Pohjois-Saksasta,
Tanskasta ja Ruotsista, sekä idässä
Kappado-kiassa. Yleensä ne ovat kumminkin harvinaiset.
— Paitsi todistuksena valmistajainsa kuoleman
takaisen elämän kuvitteluista ovat huoneuurnat
arvokkaat sen ajan rakennusmuotojen
näyttäjinä. (ks. kuvaa Esihistorialliset ajanjaksot,
III: 12.) A. M. T.

Huonokuuloisuus, monen korvataudin
enemmän tai vähemmän pysyväinen merkki.
Pitkällisen h:n syynä on useimmiten joko kroonillinen
katarri Eustachion-torvessa (ks. t.) tahi
tärykalvon taudillinen paksuneminen ja vaillinainen
joustavuus. H. voi kuitenkin aiheutua
taudilli-sista tapahtumista aivoissa varsinaisen korva-

Huonekasvit— Huonokuuloisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0357.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free