- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
649-650

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huopaaminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

649 Huopaaminen

loin valmistaa pään muotoiseksi. —
Huopateh-taita oli 1910 Suomessa 5, joiden yhteinen
tuotantoarvo oli 270,600 mk. ’ E. J. S.

Huopaaminen, vastakohta soutamiselle;
soutaja vetää airot itseensä päin, huopaaja työntää
ne luotaan. Soutajaa useinkin perässä istuja
huovaten auttaa. Huopaamista käytetään myös
venettä äkkiä kääntäessä. U. T. S.

Huopalahti. 1. Huopalahti (Hoplaks) on
yhdysosana kahden Helsingin lähiseudun lahden
nimessä. Pikku-H. Helsingin pitäjässä, lähellä
sen suuta on Seurasaari ja sen rannalla on m. m.
Munkkiniemen säteri. Iso-Huopalahti on hieman
lännempänä Bredvikenin pohjukassa Espoon
pitäjässä; myös samanniminen kylä. — 2.
Rautatien pysäkki Pikku-H:n (Lillhoplaks) kylässä
Helsinki-Karjan radalla, 6 km Helsingin
asemalta. — 3. Huvila-asutus edellä mainitun
pysäkin ympärillä, Pikku-H: n kylässä. Pikku-H: n
kylä lahjoitettiin 1650 (samalla kuin
Munkkiniemi, Meilahti, Tali, Drumsö, Kånala ja
Hei-keby) Helsingin kaupungille, jonka hallusta se
kuitenkin tuntemattomalla tavalla on siirtynyt.
Nimi Huopalahti (Hoplaks) tuli viralliseksi
vasta Karjan radan mukana. Seudun väkiluku
on nopeasti kasvanut, niin että Pikku-H:n kylä
lienee Helsingin pitäjän väkirikkain, 1910 n.
4,300 as. Asutuksen nopeaa kasvua todistaa m. m.
se, että kylässä nykyisin (1911) on vain kolme
kylänpiirissä syntynyttä 30 vuotta vanhempaa
lienkilöä. H:n pysäkin ympärillä on n. 210
huvilaa, asutus n. 1,600 henkeä (1910).
Huvila-asutus muodostaa v:sta 1909 Haga nimisen
huvilayhteiskunnan, jolla on omat
kunnankokoukset, oma hallinto ja tulo- ja menoarvio,
se valitsee itse lautakuntansa ja toimeenpanevat
henkilöt. Kun huvilayhteiskunnan suurin
maanomistaja, osakeyhtiö M. G. Stenius, 1910 osti
Munkkiniemen säterin, päätti Helsinginpitäjän
kunnanvaltuusto yhdistää sen Hagaan
Haga-Munksnäs nimiseksi huvilayliteiskunnaksi.

S-d St-s.

Huoruus on avioliiton ulkopuolella tapahtuva
sukupuoliyhteys sellaisten eri sukupuolta olevien
henkilöiden kesken, joista joko toinen tai
molemmat ovat naimisissa. Siitä ei virallinen syyttäjä
saa syyttää, jollei asianomistaja ole sitä
syyttee-seenpantavaksi ilmoittanut, jollei avioeroa
rikoksen takia ole oikeudessa haettu tai jollei
huoruudessa siitetylle lapselle ole eläkettä tuomittu.
Ran-gaistavaisuus edellyttää tahallisuutta, siis myös
tietoisuutta naimisissa-olosta. Rangaistus on
vähintään 50 mk sakkoa, enintään 1 vuosi
vankeutta. Huoruus on laillinen syy kihlauksen ja
avioliiton purkamiseen sekä myöskin avioliiton
este. (Rikoslain 19:s luku.) K. H-a.

Huovi, sotamies, nimenomaan ratsumies, on
syntynyt keskiajan ruotsin hofman sanasta;
tämän rinnalla tavataan myöskin vanhemmassa
suomen kielessä muodot huomies ja hoimies;
sananlasku: „Huojas hoimiesten eläntö, mutt’ on
työtä päätä varjellessa". [H. Ojansuu, „Huovi,
huomies, hoimies, hoismies" (Virittäjä 1909).]

Hupe • [-c], Kiinan tiheimmin asuttuja
provinsseja, 181,400 km2, 28,s milj. as., 156 as. 1
kinMlä. Ilmasto kostea ja lämmin, kuitenkin
terveellinen. H. on järvirikkaassa
keskiosassaan, missä myös Jang-tse-kiang ja Han-kiang
virtaavat, erittäin viljavaa tasankoa kasvattaen

— Hurmahenki 650

teetä, puuvillaa, riisiä, vehnää ja raparperia;
muualla vuorimaata, josta saadaan kivihiiltä,
rautaa ja tinaa. Teollisuus tuottaa paperia,
metallitavaroita ja kankaita. Pääkaupunki
Wutsang, kaupankeskus Han-kou. Paitsi näitä
ovat Sa-si ja Jo-tsou avoinna ulkomaiselle
kaupalle. — H:ssa työskentelee katolinen
fransiskaaninen sekä protestanttinen (engl.)
lähetysseura. (V. v. F.)

Hupel
Ü-J, August Wilhelm [-(1737-1819), viron kielen harrastaja. Syntyi Saksassa,
Weimarissa, muutti 1757 Itämerenmaakuntiin,
niissä 1763-1804 oli Pöltsamaan seurakunnan
pappina; sai 1803 fil. tohtorin ja 1818 teol.
tohtorin arvonimen. Julkaisi 1780 viron kieliopin
(„Ehstnische Sprachlehre", lisätty painos 1818),
johon liittyvä virolais-saksalainen ja
saksalais-virolainen sanakirja oli Wiedemannin viron
sanakirjan ilmestymiseen asti laatuaan laajin. H:n
1770 ja 1780 välillä toimittama vironkielinen
laitos erästä toht. Wilden saksankielistä
lääke-opillista viikkolehteä on ensimäinen virolainen
aikakautisjulkaisu ja hänen 1771 julkaisemansa
„Arstiramat" ensimäinen virolainen lääkärikirja.
H:ia voidaan pitää ensimäisenä virolaisten
kansanlaulujen kerääjänä. Herderin 1778
julkaisemaa kokoelmaa „Stimmen der Volker in Liedern"
varten hän nim. merkitsi muistiin ja saksansi 8
virolaista kansanlaulua. Myöskin H:n
„Topographische Nachrichten" sisältää muutamia
kansanlauluja sekä tietoja Viron kansan elämästä
ja tavoista. Muista H:n kirjallisista töistä
mainittakoon kokoonsa verraten vähäarvoisemmat
„Nordische Miscellaneen" (1781-91, 28 vihkoa) ja
„Neue Nordische Miscellaneen" (1792-98, 18
vihkoa). A. E.

Hurmahenki. Hurmahenkisyydeksi
nimitetään omituista haaveellista, tunteellisesti
kiihtynyttä uskonnollista suuntaa, jota ajoittain 011
kirkkohistoriassa ilmaantunut. Se on
epäilemättä sukua samanlaisille yleisessä
uskonnonhistoriassa esiintyville ilmiöille, esim.
suom.-ugrilaisten kansojen „loveen lankeamiselle",
itämaiden dervisien hurjille tansseille y. m.
Epäilemättä oli jotakin taipumusta siihen suuntaan
jo apostolisella ajalla kori n toi ai st en
„kielillä puhujain" meluavassa esiintymisessä,
josta Paavali varoittaa 1 Kor. 14.
Toisella vuosis. j. Kr. hurmahenkistä kiihtymystä
ilmeni montanistisessa (ks.
Monta-nismi) lahkossa, joka odotti Kristuksen
pikaista tulemista ja tahtoi uudistaa seurakunnan
hengenlahjat. Neljännellä vuosis. j. Kr. d o n
a-t i s t i e n (ks.t.) pyrkimys pyhäin seurakunnan
perustamiseen vei samanlaiseen kiihtymykseen,
joka ennen pitkää johti julki taisteluun
yhteiskuntaa vastaan.— Keskiajalla tuota
tunteellisesti kiihtynyttä uskontoa ilmeni paljonkin,
mutta se sai useissa munkkikunnissa laillistetun
aseman ja liurmaustilaa pidettiin suorastaan
syvemmän uskonnollisuuden olennaisena ilmauksena.
Askeesi, mietiskely (kontemplatsioni) ja hurmaus
(ekstaasi) kulkevat katolisessa hurskaudessa käsi
kädessä.— Uskonpuhdistuksen
aikakaudella hurmahenkiset liikkeet saivat suuren vallan.
Yltiöpäiset ainekset
(kasteenkerto-j at y. m.) pitivät Lutherin työtä keskeneräisenä;
he hylkäsivät ulkonaisen kirkon ja
jumalanpalveluksen, sakramentit y. m. ja panivat kaiken

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0359.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free