- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
659-660

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hussilaissota ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

659

Huudatus—Huusmanni

660

yhdistys kuin suomessa: ruots. murt. hog-bett,
houg-bett, norj. hug-bit, joissa bett, bit =
„purema"; nämä sanat merkitsevät vatsanvaivoja,
nenänsyyhyntää j. n. e., jotka johtuvat
vainajan sielun vaikutuksesta jälkeeneläviin). Sanaa
on asetettu yhteyteen myös eräiden suom.-ugr.
sanojen kanssa; katsoen näin ilmeisiin germ.
rinnakkaismuotoihin nämä vertaukset tuskin
kuitenkaan voivat olla hyväksyttävät.

E. N. S.

Huudatus ks. Lainhuuto.

Huudatustodistus ks. Lainhuuto.

Huuhanmäki, Kuopion kaupungista
lounaineen oleva, näköaloistaan tunnettu mäki. Siitä
aukeavat näköalat Kallavedelle Puijonmäen
kahden puolen. Toisella, lännemmällä on
pehmeä-luonteisen, saarekkaan lahdelman, toisella,
idem-mällä taas pitemmän ulapan luonne. Mäellä on
näkötorni. K. 8.

Huuhkain ks. Pöllöt.

Huuhkaja ks. Pöllöt.

Huuhtoa, telen., erottaa veden avulla eri
raskaita ainejyväsiä toisistaan; huuhtomista
käytetään esim. kivennäisvärejä, hiomisjauheita,
y. m. s. valmistettaessa, saviteollisuudessa,
samoin esim. maa-analyysissä
hienorakenteisem-pien hiukkasten erottamiseksi karkeammista
jyväsistä, jokikullan erottamiseen hiekasta
(kullanhuuhdonta). 8. V. 77.

Huuhtokannu 1. irrigaattori, lasista,
posliinista, metallista tahi jostakin muusta
aineesta tehty kumiletkulla varustettu astia, jota
käytetään haavojen y. m. huuhtomiseen
erityisillä nesteillä ja varsinkin useitten naistautien
hoidossa.

Huuhtoliitu (creta lævigata 1. præparata),
huuhtomiskeinoilla saatu, vallan hienojauhoinen
liitu, jota. m. m. käytetään hammaspulveriksi.

Huulet (lat. labia), ne sisältä limakalvon,
ulkoa tavallisen ihon peittämät pehmeät
muodostumat, jotka reunustavat suun aukkoa (labia orisj.

Huuli ks. F a 1 s s i.

Huuliharppu, suosittu lastensoitin. Sen
dia-toninen sävelsarja syntyy pienistä metallilevyistä
1. „kielistä", joihin ilma johtuu suoraan suusta,
puhallettaessa rivittäisiin pieniin aukkoihin.
Soitinta nopeasti liikuttamalla edestakaisin
pitkin huulia voi pieni lapsikin sillä aikaansaada
huomattavan vaihtelevia ja ketteriä sävelkulkuja.

7. K.

Huulikarhu ks. Karhu t.

Huulikukkaiset (Labiatæ), kasviheimo
kaksi-sirkkaisten luokassa, enimmäkseen yrttejä tai
pensaita, n. 3,000 lajia, useimmat pohjoisella
pallonpuoliskolla, varsinkin Välimerenmaissa.
Varsi 4-kulmaiuen, kukat tiheään ryhmittyneissä
viuhkoissa ylemmissä lehtihangoissa, teriö
huulimainen, hedelmä 4-lohkoinen lohkohedelmä.

f<7. A. W.)

Huuliliitos ks. P u u 1 i i t o s.

Huulisolu ks. Ilmarako.

Huuliäänne ks. L abi aal i.

Huulloskone ks. L e v y s e p ä n t e o 1 i i-

s u u s.

Huuma, tila, jossa tunnokkuus ja eritoten
kivuntuntemus on heikontunut sekä usein
myöskin tietoinen tunne-elämä himmentynyt, jopa
kokonaankin lamassa, niin että täydellinen
tajuttomuus vallitsee. Tällaisen tilan voivat syn-

nyttää useat aineet, jotka, niinkuin eeim.
alkoholi (ks. t.), heikontavat ja lamauttavat suurten
aivojen toimintaa, vrt. Huumaavat aineet.

(M. O-B.)

Huumaavat aineet, erityiset aineet, joita
käytetään huumauksen, päihtymisen,
tajuttomuuden tahi myöskin paikallisen
tunnottomuuden synnyttämiseksi. Erikoisvaikutuksensa
mukaan erotetaan: 1) päihdyttävät aineet
(ine-brientia), jotka ensin kiihottavat, mutta sitten
hetken kuluttua lamauttavat ja halvaavat
hermoston toimintaa; näihin luemme etupäässä
alkoholin (ks. t.) ja eetterin ynnä koka ja
hasiis nimiset aineet; 2) kipua vähentävät
aineet (narcotica), jotka heikontavat ja
lamauttavat suurten aivojen toimintaa sekä 3)
unta-antavat aineet (hypnotica), joihin kuuluvat
oopiumi ynnä morfiini, cannabiini,
kloraalihyd-raatti, sulfonaali, veronaali y. m., mitkä kukin
omalla tavallaan jotakuinkin nopeasti tuovat
unta ja tunnottomuutta; paikallisen
tunnottomuuden synnyttämiseksi käytetään etupäässä
kokaiinia ynnä joitakin muita sitä lähellä olevia
aineita. * (M. O-B.)

Huumaus, huuman (ks. t.) synnyttäminen.

Huumori (lat. liümor = kosteus),
kaunotieteel-linen käsite, jota ei nykyisessä merkityksessä
tunnettu vanhaan eikä keskiaikaan. Vasta
18:nnella vuosis. alkoi kehitys, joka suuntautui
tämän sanan nykyistä käsitettä kohti. Se
merkitsi lähinnä hyvää tuulta t. tunnelmaa.
Nykyisen syvällisen merkityksensä se sai vasta
etevien engl. ja saks. humoristien teoksien
kautta. Näitä kirjailijoita ovat esim. Sterne,
Jean Paul, Fritz Reuter, Wilhelm Raabe,
Gottfried Keller y. m. Syvällisenä uudenaikaisena
esteettisenä käsitteenä h. merkitsee
koomillisuu-den korkeinta lajia. Huumori perustuu syvään
olevaisuuden ristiriitojen tuntemukseen,
tarjoten tässä kosketuskohdan traagillisuudelle,
mutta se ei käsitä ristiriitaisuutta ja
nurin-kurisuutta auttamattomana pahana, vaan
saattaa ne hilpeän naurun alaisiksi, näin aikaan
saaden vapauttavan ja sovittavan vaikutuksen.
Jokapäiväisessä puheessa h:lla tavallisesti tar
koitetaan koomillisuutta ja leikillisyyttä
puheessa ja kertomatavassa. J. H-l.

Huumorillinen, huumorin (ks. t.) sävyinen -,
jokapäiväisessä merkityksessä sukkelan
leikillinen, esitystavaltaan koomillinen. J. H-l.

Huurit (arab. haurä, mon. hür - „suuri-,
kau-uis-silmäinen"), iäti neitsyelliset naisolennot.
jotka muhamettilaisten luulon mukaan
sulostuttavat oikeauskoisten (miesten) oloa paratiisissa.

K. T-t.

Huurre ks. Kaste.

Huusholli (ruots. hushdll), taloudenpito,
talous, huonekunta.

Huusmandi ks. Huusmanni.

Huusmanni (tansk. husmand) on yhteinen
nimitys Tanskan varsinaiselle
pikkuviljelijäväes-tölle. Huusmanneihin luetaan kaikki
pienviljelijät, joilla on vähemmän kuin 1 tanskal.
verotus-yksikkö eli n. s. „tynnyri kovaa viljaa"
(hart-korn = ruista ja ohraa) maata. Tämän
verotus-yksikön suuruus vaihtelee paljon, Tanskan
saarilla se on keskimäärin 10,», Jyllannilla 26.«.
koko maassa taas 18 tynn.-alaa (tansk. t. a.=
0,551« ha). Huusmannitilain lukumäärä oli Tans-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0364.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free