- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
661-662

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huuto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

661

kau tilastollisen vuosikirjan mukaan 1909
173,199 eli noin 69% koko maan tilojen luvusta.
Osa näistä on kuitenkin niin suuria, että niitä
viljellään kuin talonpoikaistiloja, osa taas aivan
pieniä palstaviljelyksiä. Huusmanni-nimitys
käsittää tavallisessa käytössä yleensä sellaiset
pienviljelijät, joilla on 2:sta 8:aan tynn.-alaan
keskinkertaisen hyvää maata tarpeellisine
rakennuksineen ja joilla pidetään keskimäärin 1-5
lehmää. Kaikkein suurinta osaa näistä
pientiloista hoitavat omistajat itse, vain vähäinen
osa on vuokralla.

Tanskan huusmannit ovat tunnettuja etevästä
maataloudestaan. Viljelys on tavallisesti sangen
voimaperäistä. Usein tavataan huusmanneja,
joilla on 1 lehmä joka tynn. alaa kohti. Karjan
tuotannolla on useimmiten pääpaino, mutta
monesti on huusmannilla huomattavia tuloja sian-,
kanan-, kasvitarhan- ja mehiläishoidosta y. m.
sivuelinkeinoista. Ajotyöt toimitetaan usein
lehmillä, hevosta kun ei pienellä alalla hetikään
aina kannata pitää.

Niistä keinoista, joilla valtio ja yhdistykset
ovat koettaneet edistää huusmanniviljelystä,
mainittakoon: huusmanniluottoyhdistvsten
perustaminen, huusmanniviljelysten palkitseminen,
palkintolainain jakaminen sekä opintomatkain
ja luentokurssien järjestäminen huusmanneille.
Valtio on tehokkaasti auttanut uusien
huusmanniviljelysten syntymistä. V:n 1899
huus-mannilain mukaan on jokaisella maatyömiehellä
oikeus määrätyillä ehdoilla saada
huusmanni-tila. Näiden valtion välityksellä hankittujen
huusmannitilain luku onkin vuosi vuodelta
lisäy-tynyt. J. E. 8.

Huuto. 1. Huutokaupassa tehty tarjous; ks.
Huutokauppa. Lainhuuto (ks. t.). 2.
= kinkerikunta.

Huutokauppa, menettely, jolla joku koettaa
saada sopimuksen tehdyksi itselleen
mahdollisimman edullisilla ehdoilla valmistamalla siihen
halullisille tilaisuuden keskinäiseen kilpailuun
toistensa läsnäollessa. Huutokauppa voi olla joko
yksityinen tai julkinen, sen mukaan,
onko kilpailevien piiri rajoitettu vai eikö.
Samoin erotetaan toisistaan vapaaehtoinen
h., joka tapahtuu omistajan omasta tahdosta ja
aloitteesta, ja pakkohuutokauppa, joka
tulee kysymykseen pantattua, ulosmitattua tai
konkurssipesän omaisuutta myytäessä. Itse
huutokauppamenettelyssä huutokaupan
toimittaja esittää ensin kysymyksessä olevan
sopimuksen ehdot kilpailtaviksi, tehden samalla selkoa
myyjän asettamista huutokauppaehdoista sekä
muista asian edellyttämistä seikoista; sen jälkeen
saapuvilla olevat kilpailijat tekevät tarjouksiaan,
ja sen niistä, joka myyjälle on edullisin,
vahvistaa huutokaupantoimittaja vasaranlyönnillä.
Sopimus voi olla tarkoitettu tehtäväksi enimmän
tarjoavan kanssa, kuten esim. esineitä ja
omaisuutta myytäessä, ja sanotaan huutokaupan
silloin tapahtuvan n. s. nostohuudoilla; se voi
myös, kuten esim. urakkatarjouksia
huutokaupalla myytäessä, olla tarkoitettu tehtäväksi
vähimmin tarjoavan kanssa, jolloin huutokauppa
toimitetaan n. s. laskuhuudoilla. Myös on
kiinteistöjä myytäessä vanhastaan tunnettu n. s.
huutokauppa nosto- ja laskuhuudoilla. Se
tapahtuu niin, että myytävä omaisuus huudetaan

662

ensin tavallisessa järjestyksessä nostohuudoilla
ja silloin tehty korkein tarjous vahvistetaan
vasaranlyönnillä; senjälkeen huutokaupan
toimittaja nimittää jonkun summan, joka on
korkeampi kuin korkein nostohuudoissa tehty
tarjous, sekä sitten vähitellen alenevia summia, aina
siksi kunnes jokin kilpailevista jonkun niistä
tarjouksekseen omistaa, jolloin se
vasaranlyönnillä vahvistetaan lopulliseksi tarjoukseksi, tai
siksi kunnes tullaan nostohuudoissa tehtyyn
korkeimpaan tarjoukseen, joka silloin jää
lopulliseksi huutokauppatarjoukseksi. Vasaranisku ei
huutokaupassa aina merkitse sitä, että sillä
vahvistettu tarjous hyväksytään, vaan ainoastaan
kilpailun loppumista; kuitenkin katsotaan sen
irtaimistoa myytäessä säännöllisesti merkitsevän
myös tarjouksen hyväksymistä.

Vanhempien ruotsalais-suomalaisten lakien
mukaan oli kullakin täysi vapaus myydä
huutokaupalla sekä irtainta että kiinteätä omaisuutta;
myöhemmin, 17:nnellä ja 18:nnella vuosis., halli
tus antoi julkaisemillaan säädöksillä yksinomai
sen oikeuden kaupunkien alueella sattuvien
huutokauppojen pitämiseen asianomaisille
kaupungeille, ja sen takia on myös Suomessa ollut
kaupunkien omia huutokauppakamareja
perustettuna kaikkiin kaupunkeihin, lukuunottamatta
Maarianhaminaa, jossa ei mitään
huutokauppa-pakkoa ole koskaan ollut. Tämä kaupunkien
huutokauppamonopoli on sittemmin lakkautettu
Keis. asetuksella vapaaehtoisista huutokaupoista
22 p:ltä maalisk. 1898, jossa on samalla annettu
muutamia lähempiä määräyksiä siitä, miten
vapaaehtoisia huutokauppoja toimeenpantaessa
on meneteltävä. Sam. p:ltä kuin edellämainittu
asetus on myös Keis. julistus sisältävä lähempiä
määräyksiä huutokaupantoimittajan-ammatin
harjoittamisesta kaupungissa. Sen mukaan tulee
tällaisen ammatin harjoittamiseen kaupungissa
saada maistraatilta tai järjestysoikeudelta
erityinen lupa ja se voidaan antaa, ei ainoastaan
yksityisille, vaan erityisillä ehdoilla myös
yhtiöille. Kaupunkikunta saa kuitenkin yhä
edelleenkin ilman erityistä lupaa
huutokaupantoi-mittajan-ammattia harjoittaa. Vielä on
julistuksessa määräyksiä kirjanpidosta y. m. ammattia
koskevista seikoista. — Pakkohuutokaupoista
ovat voimassa ulosmitatun omaisuuden myymistä
koskevat ulosottolain määräykset sekä Keis.
julistus huutokauppalaitoksen tahi yleisen
huuto-kaupantoimittajan toimitettavasta ulosmitatun
irtaimen omaisuuden myymisestä kaupungissa,
annettu 22 p. maalisk. 1898. E. E-a.

Huutokoski, saha Polvijärven kunnassa, per.
1895, omistavat Variksen perilliset. E. 8.

Huutomerkki, välimerkki (!), jota käytetään
huudahdusten ja puhuttelusanojen sekä usein
huudahdus-, toivotus- ja kehoituslauseiden
jäljessä. Satiirisessa tarkoituksessa käytetään
etenkin arvosteluissa, sitaateissa y. m. yhtä tai
useampaa peräkkäistä sulkuihin pantua h:iä
huomauttamaan lausuman kummallisuutta,
epä-oikeellisuutta tai naurettavuutta. A. E.

Huutorättäri ks. R ä 11 ä r i.

Huutosakko on 10-200 mk:n suuruinen sakko,
johon riitapuoli raastuvan- tai
kihlakunnanoikeudessa tuomitaan, jos hän on esteettömästi
poissa jutun ensi kertaa esillä ollessa ja jos
asia silloin jää ratkaisematta. Myöskin todista’

Huuto —Huutosakko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0365.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free