- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
669-670

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hyakinthos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

669

Hyakinthos—Hyde

670

Hyakinthos [-a’-], kreik. tarustossa kaunis
nuorukainen, Apollonin lemmikki.
Harjoittaessaan hänen kanssansa diskoksen heittoa Apollon
surmasi hänet tapaturmaisesti diskoksellaan;
hänen verestään kasvoi h. niminen kukka, jonka
terälehdissä oli kirjaimet AI (valitushuuto) ;
mitä kukkaa sillä tarkoitettiin on epätietoista;
nyk. hyasintti se ei ollut. — H:ta palveltiin
varsinkin Lakoniassa. Amyklaissa, lähellä Spartaa,
oli hänen hautansa Apollonin pyhäkössä (ks.
A m y k 1 a i). Siellä vietettiin vuosittain
alkukesällä vähintään 3 päivää kestävä H y a k i
n-thia juhla suurenmoisilla juhlamenoilla.
Juhlalla, joka oli spartalaisten tärkeimpiä, oli
pääasiallisesti surujuhlan luonne. O. E. T.

Hyaliitti ks. Opaali.

Hyaliittilasi, 1 a a v a 1 a s i, koboltti-,
mangaani*, rauta- ja kuparioksidilla tai
nikkelioksidilla mustaksi värjätty lasi. Samalla nimellä
nimitetään maasuunista syntyvää lasimaista
kuonaa. * (S. V. H.)

Hyalografia (kreik. liyalos = lasi, ja graphe’in
- piirtää), lasipaino, lasikirjoitus,
etsausmenettely, vanha kuvien ja
piirrosten painamistapa. Lasiin syövytettiin
fluori-vetyhapolla piirroksia; syntyneet kuviot
siveltiin musteella, ja näin saadulla levyllä painettiin
kuvat paperille. Hyalografiamenettelyn keksi
saksalainen professori Böttger. Mitään
suurempaa käytäntöä se ei saanut alkuperäisenä;
suuresti mukailtuja hyalografiamenettelytapoja
käytetään vieläkin siellä täällä valopainossa.

S. V. E.

Hyalokromia (kreik. liyalos = lasi, ja kliröma
= väri), tapa kiinnittää tulenkestäviä värejä
(n. s. sulatusvärejä) lasipinnalle sulattaen
läpikuultavia, akkunamaalauksien tapaisia kuvia
lasiin. Samoin nimitetään myöskin sitä
menettelyä, jolla lasille painetaan värillisiä,
läpinäkyviä maalauksia. S. V. E.

Hyasintti (Eyacinthus orientalis), sipulikasvi
liljakasvien heimossa; kukat pystyssä tertussa,
kehä yhdislehtinen, 6-liuskainen,
heteet ja emi kupua lyhemmät.
Hyvänhajuisten ja kauniiden
kukkiensa vuoksi viljelty jo
vuosisatoja sitten, Hollannissa
ainakin 1500-luvulla, mistä
vieläkin, varsinkin Haarlemista,
paraimmat sipulit saadaan.
Pitkän viljelyksen aikana on
syntynyt suuri joukko muotoja, jotka
eroavat toisistaan kukkien sekä
muodolta, väriltä että tuoksulta.
— Suomessa viljellyt sipulit
tuodaan meille miltei yksinomaan
Hollannista. Myöhempään
syksyllä istutetaan sipulit
hiekan-sekaiseen maahan ruukkuihin tai
laatikkoihin, jotka sitten
kaivetaan maahan niin syvään, että
sipulit tulevat noin 15 cm maan
pinnan alle. Päällimäiseksi pannaan niin paksu
lehden- tai oljensekainen lantakerros, että se
estää maan jäätymisen. Kun sipulit hyvin ovat
juurtuneet ja kasvualku kehittynyt runsaasti
5 cm pituiseksi, voidaan ne ottaa huoneeseen.
Aluksi pidetään taimet heikossa valossa tai
aivan pimeässä (esim. paperikääreellä) ainakin

Hyasintti.

siksi, kunnes kukinto tulee näkyviin ja lehdet
kehittyvät noin 10 cm pituisiksi. Kukkimisen
loputtua herjetään kasvia kastelemasta. Lehtien
kellastuttua otetaan sipuli pois ja pannaan
kuivaan paikkaan säilöön. Sama sipuli voidaan
seuraavanakin talvena saada kukkimaan, mutta
heikkenemisen takia on parasta istuttaa se
syksyllä ulkosalle, jossa se sitten keväällä kukkii.
Paitsi ruukuissa ja laatikoissa, hyödetään
sipuleja myöskin erityisissä n. s. „hyasinttilaseissa".
Viimemainitussa tapauksessa ei sipulia
ensinkään kaiveta maahan, vaan asetetaan se
suorastaan mainittuihin laseihin kasvamaan. Kotoisin
itäisistä Välimeren maista. [L. Larsson, „Kodin
ruukkukasvikirja".] B. W. E.

Hübner fhy-J, Otto (1818-77), saks.
tilastotieteilijä; oli v:sta 1842 Saksan
vapaakauppapiK«-lueen toimeliaimpia jäseniä; perusti Berliinissä
julkaisun „Statistisches Zentralarchiv", johon eri
maiden hallitukset antoivat tilastollisia tietoja;
tunnetuin hänen julkaisuistansa on sarja
„Statistische Tafel aller Länder der Erde" eli n. s.
„Hübnerin taulut", jotka vista, 1851 lähtien ovat
ilmestyneet vuosittain ja joita H:n kuoleman
jälkeen jatkoi Juraschek. V. 1862 H. perusti
Preussin ensimäisen hypoteekkipankin
„Preus-sische Hypothekenversicherungsgesellschaft" ja
oli sen johtajana kuolemaansa saakka. J. F.

Hybridi (lat. hibrida, < kreik. hybris =
väkivalta) ks. Sekasikiö.

Hübsch [hybs], Heinrich (1795-1863).
saks. arkkitehti, lopulla elämäänsä Karlsruhen
kaup. rakennusten ylitirehtööri.
Maallikkoraken-nuksissaan (Karlsruhen taidehalli, teatteri y. m.)
ja lukuisissa kirkoissaan H. tahtoi uudesta
elvyttää pyöreäkaaritvylin, mallina käyttäen etenkin
muinaiskristillistä ja romaanista tyyliä. Speyerin
tuomiokirkon etufasadin restauratsioni on H:n
viimeisiä suuria töitä. Teoreettiset mielipiteensä
H. on esittänyt m. m. kirjoituksissa: „Über
griechische Architektur" (1824), „Im welchen
Stil sollen wir bauen" (1828) ; lähdeteoksena
käytetty on vieläJdn „Muinaiskristilliset kirkot"
(1859-63). ü-o N.

Hübschmann [hybs-], Johan Heinrich
(1848-1908), saks. kielentutkija, v-.sta 1877
vertailevan kielitieteen professorina Strassburgissa.
tutki pääasiallisesti iraanilaisia ja armeenian
kieltä ja määräsi viimemainitun kielen
sukulaisuussuhteen muihin indoeurooppalaisiin kieliin.
Hänen teoksistaan joista muutamilla on
perustava merkitys, mainittakoon: „Armenische
Studien" (1883), „Armenische Grammatik" I
(1895-97), „Etymologie und Lautlehre der ossetischen
Sprache" (1887), „Persische Studien" (1895).

Hydartrosis ks. Hydrartrosis.

Hydaspes f-a’spes], Punjabin läntisimmän joen
muinaiskreik. nimitys; nyk. Dzhelam.

Hydatodi (kreik. hydör-vQn i) ks.
Vesit-t ä j ä.

Hyde [haidj, Edward, Clarendonin
jaarli (1609-74), engl. valtiomies ja
historiankirjoittaja, toimi asianajajana Lontoossa v:sta
1633, valittiin 1640 ensin „lyhyeen" ja sitten
„pitkään" parlamenttiin. Vaikka ei ollutkaan
puritaani H. ensinnä liittyi
enemmistöpuoluee-seen, mutta tyytymättömänä parlamentin
uskonnolliseen politiikkaan hän 1641 alkoi lähestyä
kuninkaallista puoluetta. Sisällisen sodan alet-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0369.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free