- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
673-674

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hydraulinen kalkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

673

Hydraulinen kalkki—Hydrocele

674

nön) vaikutusta hiljentävä laitos.
Tykkiput-keen on kiinnitetty glyseriinillä täytetty
sylinteri, jonka sisässä kulkee mäntä. Männän varsi

Hydraulineu jarru.

on kiinnitetty lavettien (tykinaluksen)
etupuoleen ja sen ympärillä kulkee teräksinen
spiraali-vieteri. Kun tykki lauaistaan, kulkee h:n j:n
sylinteri tykkiputken mukana taaksepäin ja
mäntä varsineen siis sylinterissä ulospäin.
Glyse-riini puristuu silloin männässä olevista pienistä
lävistä sylinterin tyhjään takaosaan ja
spiraali-vieteri painuu kokoon. Rekylin jälkeen painaa
vieteri sylinterin alkuperäiseen asentoonsa.
Männän lävistä takaisin tunkeutuva glyseriini
hiljentää tätäkin liikettä. U. S:n.

Hydraulinen kalkki ks. Sementti.

Hydraulinen puristin (ks.
Hydrauliikka). Pascalin lain nojalla leviää paine nesteessä
niin, että jokainen samankokoinen pinta nesteen
sisässä ja sen pinnalla tulee yhtä voimakkaasti
puristetuksi. Tätä lakia on sovellettu h:ssa prssa.

Hydraulinen puristin.

Imu- ja paine-pumpulla (Aa ks. kuv.)
pumpu-taan vettä laajempaan sylinterinmuotoiseen
säiliöön (B). Siinä kulkee vedenpitävästi laattaa
(K) kantava mäntä (C), jonka läpileikkaus on

Hydraulinen pellinleikkauskone.
22. III. Painettu »/4 n.

monta kertaa suurempi kuin pumpun männän
(a). Yhtä moninkertaisena vastaanottaa
edellinen mäntä jälkimäiseen vaikuttavan paineen.
Kappaleita voidaan sentähden verrattain pienellä
voimalla kovasti puristaa laatan (K) ja sitä
vastapäätä olevan kiinteän levyn väliin. H:ta p:ta
tapaa laajalti käytännössä kaikkialla, missä
tahdotaan aikaansaada kovaa, kestävää ja tasaista
puristusta. Sitä käytetään esim. raskaitten
painojen nostamiseen, öljyn puristamiseksi
kasviai-neista (siemenistä), paperin, heinän, puuvillan
kokoonpainamiseksi, paksujen metallilevyjen
leikkaamiseen, putkia, kattiloita y. m.
koeteltaessa. U■ S: n.

Hydraulinen ruukki on vedessä kovettuva
muuriruukki 1. laasti. Hydraulisen ruukin
valmistamiseen käytetään useammanlaatuisia, savea
ja kalkkia sisältäviä ja niistä joko luonnollisesti
tai keinotekoisesti muodostuneita aineita.
Vaikuttavana niissä on piihappoinen savimaa.
Luonnollisia hydraulisia ruukkiaineksia
ovat: puzzolanomaa Italiassa ja Ranskassa,
santorinomaa Kreikanmaalla ja tr as s
Reinin alajuoksun varrella; keinotekoisia:
erityisiä poltettuja ja jauhettuja saven ja
mas-uunikuonan lajeja, hydraulisia kalkkilajeja,
sopivan määrän savimaasilikaatteja sisältävistä
kalkkikivistä polttamalla ja jauhamalla
valmistettu romanisementti ja yleisin ja tavallisin
kaikista hydraulisista ruukkiaineksista Portlandin
sementti, joka tehdään kalkkimerkelistä taikka
saven ja kalkkikiven sekoituksesta polttamalla
ja jauhoksi jauhamalla. Tavallisesti on
hydraulinen muuriruukki sementistä (tav. Portlandin
sementistä), hiekasta ja vedestä sekoitettu eri
suhteissa eri tarpeen mukaan, esim. 1 tilaosa
sementtiä, 2j/2 osaa puhdasta karkeaa hiekkaa
(1:27,), tai 1:3; 1:4; 1:5. H. r. 1. sementti ruukki,
kuten sitä tavallisesti sanotaan, kovettuu
myöskin ilmassa, kun sitä pidetään kosteana. Jo
vanhat roomalaiset käyttivät luonnollisia h. r.
aineksia rakennustöissään ja uudenaikaisessa
rakennustekniikassa käytetään sementtiä hyvin
paljon sekä muurausruukissa että betonissa
(vrt. Sementti ja Betoni). J. C-én.

Hydrauliset moottorit ks.
Vesimootto-r i t.

Hydria (kreik. hydör = vesi), suurikupuinen,
lyhytkaulainen, kolmikorvainen, kreikkalainen,
savesta valettu vesiastia. U-o N.

Hydriatiikki (kreik. hydör = vesi, ja iätrilco’s
= parantaa) ks. Kylpyhoito ja
Vesipä-r a n n u s.

Hydrobata ks. Koskikara.

Hydrocefalus (kreik. hydör = vesi, ja kephal?
-pää), vesipää, vesipöhö aivoissa, on joko
synnynnäinen tai hankittu. Syj’nä edelliseen on
sikiön aivojen viallinen kehittyminen tai niitä
kohdannut sairaus. Jälkimäinen taas on
seurauksena tartunnan tai myrkytyksen
synnyttämästä tulehduksesta aivoissa. E. Th-n.

Hydrocele (kreik. hydör = vesi, ja këlë- tyrä),
kivespussin vesipöhö; seroosisen nesteen
kasaantuminen kivestä tai siemennuoraa tahi yhtä
aikaa molempia ympäröivään koteloon; esiintyy
tuon tuostakin lapsissa, varsinkin riisitautisissa,
ilman tiettyä syytä, aikaihmisissä sitävastoin
tavallisesti jonkin ulkonaisen väkivallan
vaikutuksesta. (M. O-B.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0371.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free