- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
675-676

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hydraulinen kalkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

675

Hydrocharis morsus ranæ—Hydrografia

676

Hydrocharis anorsus
ranæ, k i 1 |> u k k a, II yd’

rovharitaceæ-heimoon
kuuluva, veden pinnalla
kelluva vesikasvi. Lehdet
pitkä ruotisia, munua
maisia, kukat valkeita,
yksi-neuvoisia, hedelmä
6-loke-roinen marja. Kasvaa
meillä joks. harvinaisena
matalassa vedessä
Pohjois Pohjanmaalle asti.

(J. A. W.)

Hydrochelidon ks. T i
i-r a t.

Hydrochcerus ks. J o -

k i s i k a.

Hydrodynamiikka

(kreik. Iiydör = vesi, ja
dy-naviis = voima), se osa
hydromekaniikasta, joka käsittelee nesteiden
liikettä.

Hydrofiili (kreik. hydör = vesi, ja philo» =
ystävä) , v e d e n s u o s i j a, kasvi, jonka pölyytys
tapahtuu veden välityksellä, esim. Zostera
ma-rivu, Y allis n er ia spiralis, Rappia spiralis.

Hydrofobia (kreik. liydör = vesi, ja phobos=
pelko), vesikauhu, niitten nielemiskouristuksien
pelko, mitkä muutamissa taudintiloissa (tetanus,
hysteria ja erittäinkin vesikauhu) aina syntyvät
koettaessa niellä ja usein aiheutuvat jo pelkästä
veden näkemisestä, vrt. Vesikauhu.

(51. 0-b.)

Hydrofoni (kreik. liydör = vesi, ja phöntY =
ääni), telefonikoje, jonka veteen upotettu levy
jo 800 m etäisyydellä ilmoittaa torpeedoveneen
tai muitten laivojen lähenemisen.

Hydrofori (kreik. liydör = vesi, ja plicrcin =
kantaa), vedennostokoje; harvoin esiintyvä
ni-mit vs.

Hydrofyytti (kreik. liydör = vesi, ja phyto’n =

kasvi), vesikasvi.

Hydrogami (kreik. liydör = vesi, ja gamo’s =
avio) = hydrofiili (ks. t.).

Hydrogenium (kreik. liydör = vesi, ja genein
= synnyttää), vety (ks. t.).

Hydrografia (kreik. liydör = vesi, ja graphein
= piirtää), yleisimmässä merkityksessä tiede,
jonka esineenä on luonnossa eri olotiloissa
esiintyvän veden luonnonopillinen tutkiminen.
Ahtaammassa merkityksessä maantieteen haara,
joka, vastakohdaksi oseanografialle,
valta-meritieteelle, tutkii sisävesien luonnonopillisia
suhteita, limnologian, järvitieteen ja p o t
a-mologian, jokitieteen yhteisnimitys. —
Tek-uillis-käytännöllisessä merkityksessä li:11a myös
tarkoitetaan vesistöjen ja merien kartoittamista,
niitten syvyyksien mittaamista, sekä sellaisten
tutkimustöiden suorittamista niissä, mitkä ovat
liikenteelle ja teollisuudelle hyödyksi. Tätä
tarkoitusta varten useimmissa valtioissa on, usein
sotilaallisesti tahi teknillisesti järjestettyjä,
meritalli kulkulaitos-ministeriöiden alaisia virasloja,
n. s. hydrografisia toimistoja, jotka
suorittavat yllämainitut työt. Suomessa
Luotsi-hallitus suurimmaksi osaksi on toimittanut
rannikkovesiemme sekä sisävesistöjemme
kar-toittamis- ja luotaustyöt. Vesistöjemme
järkiperäistä järjestelyä koskeva tutkiminen teknil-

lisessä ja liikennesuliteessa on Tie- ja
vesirakennusten ylihallituksen äskettäin perustetun
hyd-rografisen toimiston tehtävänä. — Puhtaasti
tieteellisiä tutkimustapoja käyttäen työskentelee
h:n alalla maassamme vielä Hydrografi
s-biologinen komissioni (ks. t.), jonka
suuriarvoisen työn tulokset myös mitä
läheisimmin hyödyttävät rannikko- ja
merikalastustamme.

Luotsihallituksen suorittamista
monista kartoittamis- ja luotaustöistä mainittakoon
seuraavat: Suomen rannikko Torniosta
etelään, siihen luettuna Turun saariston
länsiosa (vv. 1851-1909), Saimaan vesistössä
välit Lauritsala-Kuopio ja Lauritsala-Joensuu
(1857-65), Kuopio-Iisalmi (1870),
Sarviuiemi-Mik-keli (1876-78), Rukavesi ja Nisknlampi (1876),
Pielisjoki ja -jiirvi (1878-84),
Punkaharju-Jouhen-niemi ja Kesälahti (1882-88),
Päiliänienii-Jakosen-ranta-Harakauniska ja Niskalampi-Mustalahden
Peonselkä (1S84-85), Lappeenrannan satama (1885
ja 1890), Suvasvesi (18S5),
Laivosaari-Mömmölän-luhti, Sampaanselkä-Puhos (1887), Lappeenranta
-Käärmeniemi (1889), Enonvesi, Moisalmi,
Kivi-salmi, Hääkkylänselkä (s. v.),
IIuhtsaari-Nuotta-saar i-Korkeasaari-Hakovirta-Vuoli
isaari-Säviön-saari-Saarniemi-Kirkkosaari-Sulkava (1890),
Kuopio-Nilsiä, Kuopio-Papinsaari,
Lamposaari-Ku-rikkaniemi (sam. v.), Savonlinna-Jouhenniemi
Moisalmen kautta (1893), Kerängön kanava
-Karvion sulku (1896), Joutsenon ja
Ruokolahden pohjoispuolella olevat vedet (1908-09);
Kymijoen vesistössä Päijänne(1879-85),
Ruotsalainen (1886), Nilakka, Iis-Niini-ja
Pielavesi (1891-95), Virmasvesi ja Kutaanvesi (1892),
Keiteleen vesistöt (1897-1903) ; Oulunjärvi
(1904-1909).

Tie- ja vesirakennusten
ylihallituksen hydrografiset työt kohdistuvat
sisävesistöihin. Vesiteknillisten asiain
käsittelemisessä ilmaantuneet vaikeudet, jotka riippuivat
vesistöjemme hydrografen vajanaisesta
tuntemisesta, aiheuttivat ylihallituksen 1896
ryhtymään toimenpiteisiin päävesistöjen
järjestelmälliseen tutkimiseen. V. 1897 aloitettiin Vuoksen
hydrografi||en tutkimus, jota jatkui vv. 1898,
1899 ja 1902. Työ kohdistui etenkin
vesimäärä-ja vesikorkeusmittauksiin. Tuloksena tästä
työstä on 1908 julkaistu teos „Lisiä
Suomen hydrografiaan. I.
Vuoksen-virta". Vv. 1S99-1907 toimitettiin
hydrografisia mittauksia Kokemäen alueessa ja vv. 1904-06
Pielisjoessa. Kymijoen hydrografian tutkiminen
alkoi v. 1900, ja seuraavina vuosina jatkettiin
vesimäärä- ja vesikorkeusmittauksia eri paikoissa
virtaa. Vedenpinnan järjestelyä varten
laadittiin vv. 1904-05, paitsi karttaa koko joesta
merestä Pyhäjärvelle, myöskin saman osan
pituus-profiili ja poikkiprofiileja. Laajemmassa
muodossa työt jatkuivat v. i908, jolloin
Ylihallitukseen perustettiin erityinen Hydrografinen
toimisto, jonka tehtävänä on
sisävesistöjemme järjestelmällinen hydrografinen
tutkiminen. Kymijoen työt ulotettiin koko Päijänteen
vesistöön, jota käsittelee v. 1911 julkaistu
„Lisiä Suomen Hydrografiaan. II.
Kyra i n j o k i ja sen sadealu e".

Hydrografien toimiston seuraavat työt
kohdistuvat Kokemäenjoen ja Oulunjoen vesistöihin.

Hydrocharis morsus
ranæ. 2 hedekukka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0372.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free