- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
677-678

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hydrografis-biologinen komissioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

677

Hydrografis-biologinen komissioni—Hydrometri

678

Sisävesistöjemme hydrografia on myöskin ollut
tutkimuksen esineenä sekä valtion että
yksityisten puolelta. Mainittakoon v. 1899:n tulvan
aiheuttamien vahinkojen johdosta asetetun
valtion komitean julkaisu „Überschwemmungen in
Finland in den Jahren 1898-1S99" (Fennia 19,i).

W. S-m d n. R.

Hydrografis-biologinen komissioni,
Suomen tiedeseuran ehdotuksesta asetettu
toimikunta, jolla on ollut tehtävänään huolehtia
Suomen osanotosta v. 1902 ja seuraavina vuosina
toimeenpantuun kansainväliseen
luonnontieteelliseen merentutkimustyöhön. Tämä työ tarkoittaa
1) selvittää yhteisen ohjelman mukaisen ja
samaan aikaan toimitettavien havaintojen nojalla
Pohjois-Eurooppaa ympäröivien merien,
Pohjois-Atlantin, Pohjanmeren, Skagerakin, Kattegatin
ja Ttämeren eri osien veden fysikaalisia ja
kemiallisia oloja (virtoja, lämpötilaa, suolaisuutta
ja veden sisältämää kaasumäärää eri syvyydellä)
ja näissä oloissa tapahtuvia muutoksia samoin
kuin planktonin laatua ja vaihtelua, 2) selvittää
taloudellisesti tärkeiden kalalajien
luonnonhistoriaa ynnä pohjalla asuvan eläimistön ja
kasviston laatua. Suomen osaksi tässä työssä, johon
alku tehtiin jo v. 1S98, on joutunut Itämeren
pohjoisosa, Pohjan- ja Suomenlahti.
Havaintojen tekemistä varten näissä Suomen rajamerissä
h.-b. k:lla on ollut tutkimusretkillään
käytettävänä v:sta 1903 alkaen varta vasten tällaisia
meritutkimuksia ja kalastuskokeita varten
valtion varoilla rakennettu höyrylaiva „Nautilus";
myös sillä on erikoinen Helsingissä sijaitseva
laboratori hydrografisia ja planktologisia
tutkimuksia varten. Hydrografisia töitä ovat
johtaneet Th. Homén ja R. Witting,
planktontutki-muksia K. M. Levander, kalastuskokeita J. A.
Sandman. Havainnot ja tutkimustulokset ovat
julkaistut osaksi yhteisessä kansainvälisessä,
Kööpenhaminassa ilmestyvässä „Bulletin’Mssü,
osaksi julkaisusarjassa,.Finnländische
hydrographischbiologische Untersuchungen" (tähän asti
viisi numeroa) „Suomen kartastossa" ynnä
muualla. [Th. Homén, „Suomen rajameret ja
niiden tutkiminen" („Oma maa" III, sivv. 001-612).]

K. M. L.

Hydroidipolyypit ks. Hydrozooit.

Hydrokarbuuri, hiilivety, erittäin sellainen
helposti haihtuva hiilivety, jota käytetään
va-laist usaineena.

Hydrokinoni, paradioksybentsoli, C9H«(OH),„
kuuluu fenoleihin, valmistetaan kinonista tai
aniliinista. H. muodostaa värittömiä, veteen
liukenevia kiteitä, vaikuttaa antiseptisesti,
käytetään kehittäjänä valokuvauksessa.

Edv. Bj.

Hydroksidit ks. Emäkset.

Hydroksygeenikaasu, räjähdyskaasu,
happi-ja vetykaasun seos.

Hydroksyli, hydraateissa esiintyvä yhden
happi- ja yhden vetyatomin muodostama ryhmä
(OIT).

Hydroksyliamiini, typen, vedyn ja hapen
kem. yhdistys, NTI,O; sitä saadaan esim.
typpihapon etvyliesteristä pelkistämällä tinalla ja
suolahapolla ja hajoittamalla sopivilla keinoin
saatu, suolahappoa sisältävä yhdistys; h. on
väritön, hajuton, kiteinen aine, liukenee hyvin
veteen ja alkoholiin, syövyttää lasia; se on pel-

kistävä, myrkyllinen aine; synnyttää happojen
kanssa veteen ja alkoholiin liukenevia suoloja.

S. V. II.

Hydrologia (kreik. hydör = vesi, ja logos =
oppi), oppi vedestä, käsittelee veden eri
esiintymistapoja luonnossa ja sen näistä aiheutuvia
erilaisia ominaisuuksia.

Hydrolyysi (kreik. hydör = vesi, ja lysis =
liuos), veden, happojen tai fermenttien
aiheuttama kem. ilmiö, jossa aine hajoo, yhtymällä
veteen.

Hydromeduusat ks. Hydrozooit.

Hydromekaniikka (kreik. hydör = vesi, ja
mekaniikka), oppi nesteiden tasapainosta ja
liikkeestä. IT. jakaantuu kahteen osaan:
hydrostatiikka ja hydrodynamiikka
(ks. n.).

Hydrometallurgia, oppi metallien
valmistuksesta malmeistaan kostein keinoin. (8. V. II.)

Hydrometra ks. Vesimittari,
Vesi-e m ä.

Hydrometri (kreik. hydör = vesi, ja metron =
mitta). 1. Vedennopeuden mittari, jolla
mitataan virran nopeutta joissa ja kanavissa.
Yksinkertaisin h. on uimuri korkeintaan 0,i m syvässä

FuihJQlcllutaukslen korkeubKaøva h h àwi m m’M ttTa

Kuva 1.

n

F

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0373.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free