Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hylkeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
6S9
Hylkeet
690
j^-j -
Kuva 3.
Kuva 5.
joskus ikesäisin norppia kuvilta, joille ne, niiden
ääntä matkimalla, houkutellaan. Pitkin koko
Pohjanlahden rannikkoa ja Ahvenanmaalla
pyydetään hylkeitä myös verkoilla, joita
lasketaan salmipaikoille juoniin 1. jatoihin
(kuva 5). — Hylkeen arvoksi lasketaan 12-15 mk
nahasta ja rasvasta. Rasvasta keitetään
raa-nia ja nahkaa käytetään taloudessa kengiksi,
puvuiksi, peitteiksi ja matkalaukkujen
päällyksiksi. Harvoissa paikoissa meillä enää
hylkeenlihaa syödään, mutta napaseutukansojen,
varsinkin eskimoiden ravintona sillä on suuri
merkitys. U. T. S. & E. W. S.
Hylkeet (Phocidce) muodostavat heimon
evä-jalkaisten (Pinnipedia) lahkossa. Lyhyt-ja
tiheä-karvainen ruumis on pitkulainen, liereä,
vesi-elämään täydellisesti mukautunut. Raajat
evä-mäisiä uimaelimiä, varpaiden välissä vahva
räpylä; ne ovat sangen lyhyet ja heikot, takajalat
vaakasuorassa asennossa, kämmenpuoli
kääntyneenä ulospäin, eivätkä voi ollenkaan kannattaa
ruumista. Pitkät kynnet eivät ole
sisäänvedet-täviä, reunimaiset varpaat usein keskimäisiä
pitemmät, jalkapohjat karvaiset. Solisluuta ja
ulkokorvaa ei ole ollenkaan. Hampaistoltaan ja
elintavoiltaan h. muistuttavat suuressa määrin
petoeläimiä; niihin ne usein luetaankin nimellä
vesipedot. Hammaskaava:
l. 5
2. l. 5’
[-Poskihampaat-]
{+Poski-
hampaat+} ovat pieniä, sahateräisiä, pieniä ovat
myöskin kulma- ja etuhampaat. Silmät ovat
verrattain suuret. Hengittäen laajoihin
keuhkoihinsa ilmaa ja sulkien sieraimensa ja
korvansa h. voivat sukeltaa sangen syvälle veteen
kaloja pyydystämään, viipyen veden alla 8:kin
minuuttia. H:itä on kaikissa lauhkean ja kylmän
vyöhykkeen merissä, varsinkin jälkimäisissä.
Sitäpaitsi niitä tavataan jäännöseläiminä
muutamissa järvissä (Laatokka, Saimaa, Kaspian-meri,
Baikal-järvi). Tämän heimon eläimet jaetaan 10
sukuun, joista hylkeen (Phoca) ja hallin
(Ilalichcerus) suvut ovat meidänkin
eläimistössämme edustettuina. Ne eroavat toisistaan
poskihampailtaan, jotka hylkeellä ovat moni-, hallilla
yksikärkisiä. Yleisin hylkeistämme on norppa
1. kiehkuraishylje (Phoca fætida). Se on
n. 150-170 cm:n pituinen, mustahkossa
pohjavärissä vaaleita kiehkuroita. Häntä vain 12-15 cm:n
pituinen. Poskihampaat ovat suorassa rivissä.
Kiehkuraishylje on niinliyvin Jäämeressä kuin
Suomen- ja Pohjanlahdessakin sangen yleinen,
ja tavataan myöskin Laatokassa ja Saimaan
vesistössä Varkauden koskeen ja Pielisjokeen asti
pohjoisessa. Sisävesimuodot eroavat päämuodosta,
Saimaan-hylje leveämmän, Laatokan-hylje
kapeamman kallonsa puolesta, ja ne ovatkin selitetyt
eri muunnoksiksi. Kiehkuraishylje on
sisäsaariston asukas. Lopulla helmikuuta se synnyttää
jää-röykkiöihin yhden poikasen. Toinen laji, k i
r-java hylje (Ph. vitulina) on yleinen
Jää-mereu-rannikolla, mutta Itämeren-rannoillamme
harvinainen. Se on yhtäsuuri kuin
kiehkuraishylje, häntä on vain vähän lyhyempi. Ruumis
on Hereämpi, vaalean- ja mustahkonkirjava,
selkäpuolelta usein yksivärisen tumma.
Poskihampaat ovat vinossa rivissä. Hallin sukua on vain
1. Harmaahylje. 2. Grönlannin hylje.
yksi laji, halli 1. harmaa hylje (Halichærus
grypus). Se on suurempi kuin edelliset, pituus
on n. 180-200 cm, paino lähes 200 kg. Väri
vaihtelee: se on miten milloinkin vaalean- tai
tummanharmaa, kirjava, alta aina vaaleampi. Pää
on soikea, turpa paksu, viikset pitkät ja karkeat.
Tätä pohjois-atlanttista lajia tavataan paitsi
Jäämeressä meillä vielä Suomen- ja
Pohjanlah-dessa yleisenä. Se oleskelee uloimmassa
saaristossa ja synnyttää jäänreunalle helmi- t.
maaliskuussa vaalean keltavillaisen poikansa.
Pohjois-Jäämeressä ja Atlantin valtameren pohjoisosissa
tavattavia hyljelajeja ovat Grönlannin
Kuva 4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>