Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hylkeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
G91
Hylky—Hylobius abietis
692
Kuplahylje.
hylje (Ph. grcenlandica), partahylje (Ph.
barbata) ja kuplahylje 1. klappmytsi
(Cystophora cristataj. Pohjan perillä ne
esiintyvät vielä hyvin lukuisina. Eteläisen pallon-
Pitkäkärsäinen raerinorsu.
puoliskon kylmissä ja lauhkeissa seuduissa elää
merileopardi (Ogmorltinus leptonyx),
kirjavan hylkeen näköinen, kokonaista 3,s m pitkä
laji. Etelä-Jäämeressä tavataan
kaulus-hylje (Lobodon carcivophaga), paria muuta
eri sukuihin kuuluvaa lajia mainitsematta. P i
t-käkärsäinen merinorsu (Macrorhinus
leoninus) elää Etelä-Jäämeressä. Ankaran
vainoo-misen takia se on nykyään paljon vähentynyt ja
tavataan suuremmissa laumoin vain Kerguelen- ja
Heard-saarilla. Tämä laji, samoin kuin
Pohjois-Ameriikan länsirannalla elänyt, nykyään
luultavasti sukupuuttoon hävitetty
kalifornialainen merinorsu (M. caUfornianus), on
suurinta hyljelajia: pituus 4,s-5 m. Mustassameressä,
Välimeressä ja Atlantissa päiväntasaajan
seuduissa tavataan kaksi lajia
munkkihvl-keitä (Monuchus), joista J/. albivevter idässä
ja M. tropicnlis Länsi-Tntiassa. E. TT7. S.
Hylky, alus, joka hyljättynä on ajautunut
rannalle tai merellä joutunut yhteentörmäyksen
tahi myrskyn vuoksi tai muusta syystä niin
ruhjoutuneeksi tai vuotavaksi, että sen
pelastumisesta ei ole mitään tai ainoastaan vähän toivoa
olemassa. Hylyksi 1. hylkytavaraksi sanotaan
myös vedessä uiskentelevia tai rannalle
ajautuneita tai pohjaan painuneita laivanosia ja muuta
samanlaista haaksirikkoista ja kadotettua
tavaraa. Jos joku Suomen vesillä, merellä tai
muualla, pelastaa laivahylyn tai muuta
hylkytavaraa, tulee hänen ilmoittaa löytönsä lähim-
mälle kruunun- tai tullipalvelijalle, minkä
jälkeen tästä n. s. 1 a i v a 1 ö y d ö s t ä tai
meri-hylystä on tullihallituksen toimesta pantava
kolme kertaa kuulutus virallisiin sanomalehtiin.
Ellei omistaja tule vuoden kuluessa vaatimaan
omaansa takaisin, jää pohjalöydös ja tavara, joka
on tavattu aavalta mereltä, pelastajan omaksi,
mutta rantautunut merihylky tulee kruunulle,
sittenkuin pelastuspalkka ja muut kustannukset
on vedetty pois. (Suomen Suuriruhtinaanmaan
merilaki 9 p:ltä kesäk. 1873, §§ 168-170.) vrt.
Pelastuspalkka. O. K:nen.
Hylkykartta, merikartta, johon on merkitty
hylyksi joutuneitten, joko karille ajautuneitten
tahi ajelehtivien aluksien asema, paikat missä
niitä on nähty, ajelehtimissuunta y. m.
yhteentörmäyksien välttämiseksi. II7. S-m.
Hylkylauta. Tällä tarkoitetaan lautoja, jotka
ovat sahatut tukin ulkopinnalta ja joitten reunat
siten jäävät enemmän tai vähemmän viistoiksi.
Hylkylautoja käytetään katon
ruodelaudoituk-seksi, täytepokjiksi, ohuihin väliseiniin y. m.
K. S. K.
Hylkypaperi, paperitehtaissa joko
kelvottomana erilleen lajiteltu tai käytännössä
kelvottomaksi kulunut paperi. Kumpaakin lajia saattaa
uudelleen käyttää paperin ja pahvin
raaka-aineena. Paperiliylyt kostutetaan ja jauhetaan
mokkamyllyissä tai muissa hylkypaperin
hienon-tajakoneissa massaksi, joka sellaisenaan sopii
pahvin ja paksun paperin yksinomaisena
raaka-aineena käytettäväksi. Tällaista
hylkypaperi-massaa käytetään muuten melkein kaikkien
paperien massan lisänä, sillä sen hienommiksi
jauhautuneet kuidut tekevät paperin tiiviiksi ja
tasapintaiseksi. Suurkaupungeissa on
hylkypaperin kokoominen ja lajittelu muuttunut
varsinaiseksi suurteollisuudeksi ja hylkypaperia
tarjotaan kaupaksi useaan kymmeneen lajiin
valmiiksi lajiteltuna. A. S-r.
Hylkyprosentti ks. Hylky ja
Pelastuspalkka.
Hylkyvesi, kaikenlaiset jätevedet (tehtaiden,
kotitalouden, kaupunkien lokaviemäreiden y. m.),
joita niiden vahingollisuuden vuoksi usein
täytyy, eri tavoin käsitellen, tehdä
ympäristön asukkaiden terveydelle, eläimistölle ja
kasvullisuudelle vaarattomiksi. S. V. E.
Hyllos, kreik. taruhenkilö, doorilaisvaltioiden
Hylleis-heimokunnan nimikkourho (ks.
Doorilaiset), Ilerakleen ja Deianeiran poika.
He-rakleen kuoltua kerrotaan Aigimioksen,
Thessa-liassa (tai Doriissa) asuvien doorilaisten
kuninkaan, ottaneen Eurystheuksen vainooman H:n
ottopojakseen; siten nähtävästi koetettiin
selittää, mitenkä yhdellä doorilaisten kolmesta
heimokunnasta saattoi olla ei-doorilainen kantaisä. —
H. kaatui taistellessaan perintömaahansa
Pelo-ponnesokseen pyrkivien veljiensä puolesta; vasta
hätien pojanpojanpoikiensa onnistui doorilaisten
etunenässä valloittaa Peloponnesos (n. s.
doorilainen vaellus). — Tarut Hylloksesta ovat, samoin
kuin yleensä doorilaisvaellusta ja herakleidein
paluuta koskevat tarinat, hämäriä ja
ristiriitaisia. O. E. T.
Hylobates ks. G i b h o n i.
Hylobius abietis, „tukkimiehen tä i",
kovakuoriainen kärsäkästen (Curculiovidæ)
heimossa. Kastanjanruskea, peitinsiivissä ruosteen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
