- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
705-706

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hypotenuusa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

TO."»

Hypotenuusa—Hyppyliikkeet

hypoteettinen arvostelma, jossa seuraus on
lausuttu disjunktiivisen arvostelman tapaan; kaava
on: „jos A on, niin on joko B tahi C (tahi D ...
j. n. e.)". — Päätelmä, jossa sellainen arvostelma
on lähtökohtana, on h.-d. päätelmä. Siinä
voidaan johtopäätös tehdä kahdella tavalla,
samoin kuin hypoteettisessa päätelmässä (ks. t.).
Huomattava on varsinkin „modus tollens",
jossa luetellaan kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset
seuraukset, jotka voisivat johtua eräästä
olettamuksesta, osoitetaan ne järjestänsä epäpäteviksi
ja päätetään, että "olettamus on väärä. Tällaista
päätelmää nimitetään toisinaan
„sarvipäätel-mäksi" (vrt. Dilemma). A. Gr.

Hypotenuusa (kreik. liypote’inousa s. o.
pleura’ = kylki, < hypote’inein = ojentautua
alle), suorakulmaisen kolmion suoraa kulmaa
vastassa oleva sivu. ks. Kolmio. J. K.

Hypothenuserorden, eräs Suomessa, Viaporissa
1798 seurustelua ja hyväntekeväisyyttä varten
muodostettu salainen yhdistys, joka pian lakkasi.
Turussa perustettiin seur. vuonna haaraloosi.
Myöskin Porissa oli ainakin kysymys
haara-loosin perustamisesta. [G. Cygnaeus,
„Hypothenuserorden" (Förhandl. o. upps. utg. af
Svenska lit.-sällsk. i Finland IX).] K. G.

Hypotrakhelion (kreik.), doorilaisen pylvään
kapitelin kaulauurre.

Hypotricha, ripsilikoeläinlahko: ruumis
litistynyt ja vain vatsapuolella ripsiä; sitäpaitsi on
suunpuoleinen ripsirivi vasemmalla. Päätuma
on usein jakaantunut kahteen soikeaan, rihman
yhdistämään osaan. Lisätumia on useampia.
Tunnetuimpia lajeja on Stylonycliia mytilus.

E. S.

Hyppyhiiri ks. H y p p y r o t a t.

Hyppyhäntäiset ks. A p t e r y g o t a.

Hyppyjalkaiset (Saltatoria), suorasiipisiä
hyönteisiä (Orthoptera), joiden takimaiset jalat
ovat voimakkaita hyppyjalkoja, takasiivet
viuhkamaisesti kokoonlaskettavia; joko etusäärissä
tai takaruumiin ensi nivelessä tavataan
kuuloelimiä, koirakset soittotaitoisia. Jakautuvat
seuraaviin heimoihin: sirkat (Gryllidae),
hepokatit ( Locustidae), heinäsirkat
(Acridii-dce). U. 8-s.

Hyppyjänis (Pedetes caffer) on Kap-maassa
ja siitä vähän pohjoiseen elävä, meidän tavallista

jänistämme hiukan
suurempi jyrsijä.
Ulkomuoto
muistuttaa enemmän rottaa
kuin jänistä.
Selkäpuoli on punaisen
ruskea, alapuoli
puhtaan valkoinen.
Häntä on sangen
pitkä, muun ruumiin
pituinen, pää on
verrattain suuri ja
korvat pitkät, teräväkärkiset. Etujalat ovat lyhyet
ja takajalat pitkät; niillä se tekee 2-3, jopa 6-9
m:nkin pituisia hyppäyksiä. Se on yöeläin,
kaivaa syviä luolia, joissa useita pareja asustaa
yhdessä. E. W. S.

Hyppyliikkeet. Sen sijaan kuin esim.
englannin jump tarkoittaa meidänkin
voimistelu-kielemme niin sanoaksemme varsinaista hyppyä,
jossa alastulo tapahtuu molemmille jaloille
yht’-23. III Painettu aU 11.

aikaa, hop taas ,,linkkaus"-askelta, jossa tullaan
alas ponnistavalle jalalle ja step hypyn tapaista
askelta toiselta jalalta toiselle, merkitsee
suo-menk. hyppy yleensä liikettä, jossa ponnistusta
seuraa lyhyempi- tai pitempiaikainen ilmassa
lento. Tätä hyppyä laajimmassa merkityksessään
esiintyy tanssissa, voimistelussa, uinnin
yhteydessä j. n. e., itsenäisenä taas n. s. „hyppyjen"
eli „hyppyliikkeitten" nimellä „vapaaurlieilussa",
lähimpänä tarkoituksena ennätyksen
saavuttaminen. Kansainvälisissä urheilukilpailuissa
esiintyvät seuraavat hyppyliikkeet: korkeushyppy
vauhdilla ja vauhditta; pituushyppy, samoin;
kolmiloikkaus, samoin; seiväshyppy, sekä
pituuteen että, tavallisemmin, korkeuteen. Saksassa
harjoitetaan yhdistettyä pituus- ja
korkeushyppyä, Ruotsissa haarahyppyä ja pujotushyppyä
hevosen yli. Yleensä on hypyn suoritustapa
mielivaltainen muuten paitsi että painojen
pitäminen käsissä sekä „lentohypyt", sukellukset",
„saltomortalet" ovat kiellettyjä ja että on
tultava alas jaloilleen. Niissä hypyissä, joissa
ponnistus tapahtuu ainoastaan toisella jalalla,
kilpaillaan yleensä vain „paremmalla" jalalla,
mutta Suomessa hypätään, mestaruuskisoja
lukuunottamatta, kansallisissa kilpailuissa
kummallakin jalalla siten, että niiden tulokset
lasketaan yhteen. Korkeushyppy. I.
Alkuvauhdilla.»^ Hypätään nelisärmäisen, omasta
painostaan taipumattoman riman yli, joka lepää
vähintään 2, korkeintaan 3 m:n päässä toisistaan
seisoviin telineihin kiinnitetyillä, korkeintaan 8
cm:n pituisilla puikoilla, b) Korkeus mitataan
maasta riman yläreunan alimpana olevaan
kohtaan. c) Kustakin korkeudesta saa tehdä
enintään 3 yritystä. II. Vauhditta, a, b ja c
samoinkuin edellisessä. Sitäpaitsi d) hyppääjän
jalat saavat olla minkälaisessa alkuasennossa
tahansa; hän saa nousta vuorotellen varpailleen ja
kantapäilleen, mutta koko jalka saa yhdellä
kertaa nousta ainoastaan kerran maasta. —
Pituushyppy, a) Kilpailija saa tehdä
samalla jalalla korkeintaan kolme yritystä, b)
Ponnistus tapahtuu nelisärmäisestä, vähintään 13
cm leveästä, maan tasalle kaivetusta piirosta,
jonka „takana" on vähintään 8 cm:in syvyinen
ja 30 cm levyinen kuoppa, c) Alastulopaikalta
on maa pehmeäksi möyhitty vähintään 30 cm:n
syvyydeltä, d) Hyppy mitataan piiron
reunasta alastulojälkien takimaiseen kohtaan.
Vauhdittomaan pituushyppyyn
nähden on sitäpaitsi voimassa vauhdittoman
korkeushypyn määräys d.

Kolmiloikkaus. Engl. „hop, step and jump"
merkitsee kolmiloikkausta, jossa kaksi ensimäistä
ponnistusta tapahtuu samalla jalalla, kolmas
vasta toisella. Usein sallitaan kaikkien
hyppyjen tekeminen samalla jalalla. Mittaukseen
y. m. nähden ovat voimassa pituushypyn
määräykset. — Seiväshyppy suoritetaan seipään
varassa, jossa ei saa olla otetta helpottavia
kohok-keita. Kumminkin saadaan käyttää
bamburuo-koista seivästä. Noin 30 cm rinnan „etupuolelle"
kaivetaan kuoppa, mihin seiväs pistetään.
Muuten ovat voimassa korkeushypyn määräykset
b ja c sekä a sillä muutoksella, että telineitten
väliä tulee olla vähintään 3, korkeintaan 4 m.
— Pituushyppy seipään varassa.
Hypätään jos mahdollista jonkinlaisen ojan yli.

Hyppyjänis.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0387.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free