- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
713-714

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hyve ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

713

Hyve— Hyyry

714

Hyve on pysyväinen, siveellisesti arvokas
tah-donlaatu, joka pystyy synnyttämään hyviä
tekoja. Klassillisessa filosofiassa hyve
käsitteellä on perustava merkitys. Sokrates katsoi
hyvettä varsinaisesti tiedoksi ja sanoi, että
hyvettä voidaan oppia (ks.
Intellektua-lismi). Aristoteles korjasi hänen oppinsa
siihen suuntaan, että vain harjoituksen
avulla hyve on opittavissa. Platonin ajoista asti
on siveysopissa koetettu ryhmitellä hyveet
määrättyjen kardinaali- 1. päähyveiden
ympärille. Platonin mukaan on neljä päähyvettä:
viisaus, urhoollisuus, itsensähillitseminen 1.
kohtuullisuus ja oikeamielisyys. Näitä ruvettiin
kristillisessä kirkossa sanomaan
pakanallisiksi hyveiksi ja pyrittiin antamaan niille
toiset merkitykset: viisaudesta tuli usko,
urhoollisuudesta kärsivällisyys, itsensähillitsemisestä
puhtaus ja oikeudenmukaisuudesta rakkaus
ihmisiä kohtaan. Samalla niihin lisättiin
varsinaisesti kristilliset 1. teologiset hyveet: usko,
toivo ja rakkaus. Eenesanssin aikana katsottiin
yksilöllisen persoonallisuuden kehittämistä
tärkeimmäksi siveelliseksi tehtäväksi ja ihailtiin
sellaisia hyveitä kuin hengenylevyys,
elämän-rohkeus ja ylväsmielisyys. Protestanttisessa
siveysopissa on velvollisuuden ja elämäntehtävän
käsite tunkenut hyve-käsitettä syrjempään, mikä
erityisesti johtuu epäilyksestä ihmisen kykyyn
omin voimin kohota hyveelliseksi. Luther joutui
vihaamaan Aristoteleen filosofiaa erittäinkin sen
hänen lauseensa johdosta, että ihminen tulee
hyveelliseksi harjoittamalla hyvettä. Myöhemmistä
ajattelijoista Kant pitää varsinaisena hyveenä
yksilön sisäistä arvokkuutta, ja Fichte ehdotonta
itsetoimivaisuutta, jota vastoin toiset
(Shaftes-bury, Hutcheson, Hume, Adam Smith, Comte,
Schopenhauer ja Herbert Spencer) antavat
myötätunnolle ja ihmisrakkaudelle ensi sijan.
Nykyaikaisessa siveysopissa vallitsee hyveeseen nähden
ylinnä se kysymys, onko etusija annettava
yksilöllisille 1. persoonallisille hyveille,
s. o. niille, jotka tarkoittavat yksilön oman itsensä
kehitystä (itsensätoteuttamista) vaiko
yhteiskunnallisille 1. sosiaalisille, s. o.
niille, jotka johtavat yksilöä palvelemaan
yhteiskuntaa ja uhrautumaan suuremman
kokonaisuuden hyväksi. Z. C.

Hyvikkälä. 1. Maatila Hauholla. Siihen
kuului 3 allodiaalisäteriä; Filpula, Yrkelä ja
Sipilä, ja sen omisti yhteen aikaan Helsingin
kaupungin rakentaja Erik Spåra (syntynyt
Bergen), joka nimitti itseään Erik Spåra tili
Hyvikkälä. Myöhemmin 1500-luvulla H. oli
Henrik Maununp. Spåralla; sitten Dufva-,
Silfversvan- ja Charpentier-suvuilla. — 2.
Maatila Janakkalassa, ollut kauan Munck-suvulla;
nykyisin vhdistetty Hakoisten kartanoon.

K. 8.

Hyvikylä ks. Hyvikkälä.

Hyvinkää. 1. Rautatienasema
samannimisessä kylässä Nurmijärven ja Hausjärven
rajamailla, 59 km Helsingistä; Hyvinkään-Hangon
radan pääteasema. — 2. Rukoushuonekunta
(per. 1896), joka kuuluu Nurmijärven
seurakuntaan; kirkko puinen, rak. 1896, hautausmaa
per. 1908. Paikkakunta tulee itsenäiseksi
kirkkoherrakunnaksi sen päätöksen mukaan (1909).
Täällä on H:n verkatehdas (omist. Yhdistettyjen

villatehtaiden o.-y.) ja H:u parantola.
(Hyvinkään painohiivatehdas, polttimo ja etikkatehdas
on Rajamäen aseman luona.) Apteekin
haaraosasto, matkailijahotelli. Kuivan ja terveellisen
ilmastonsa vuoksi seutu houkuttelee kesät talvet
tilapäisiä asukkaita puoleensa. K. S.

Hyvinkään hopeavuori, Hyvinkään
lounaispuolella oleva vuori, josta on ennenaikaan otettu
hopeata. Lienee ehkä oikeammin kuparikaivos.

K. S.

Hyvinkään parantola ja kylpylaitos, lähellä
Hyvinkään asemaa, omalla palstatilalla, perust.
1896, o.-y., 115,000 mk (n. 15,000 mk. vararahas-

Hyvinkään parantola.

toa). Laitokseen kuuluu kivinen päärakennus,
jossa on m. m. kylpylaitos, vierashuoneita sekä
ruokasali, sekä 3 puista huvilarakennusta ynnä
lääkärinasunto. K. S.

Hyvittäminen, hyvitys,
krediteeraa-m i n e n, merkitseminen tilin krediittiin, hyväksi.

Hyvittää, krediteerata, merkitä tilin
krediittiin, hyväksi. I. K:o.

Hyvitys ks. Hyvittäminen.

Hyvitysteoria ks. Rangaistusteoria.

Hyväksyä ks. A k s e p t e e r a t a.

Hyvämaineinen ks.
Kansalaisluottamus.

Hyväntekeväisyys ks. Vaivaishoito.

Hyväntoivon-niemi, Etelä-Afrikassa,
Kap-siirtokunnassa, maanosan eteläkärjen
länsipuolella sijaitseva niemeke, 34° 43’ etel. lev. ja 18° 30’
it. pit., B. Diazin (ks. t.) 1486 ensikertaa ja
suurilla vaikeuksilla sivuuttama.

Hyvät työt (lat. bona opera), käsite, jolla
vanhemmassa protestanttisessa siveysopissa
merkittiin kristityn siveellistä toimintaa.
Uskon-puhdistajain mukaan hyvät työt ovat seurauksia
uskosta, samoinkuin hyvät hedelmät kasvavat
hyvästä puusta. Sitä paitsi Luther teroittaa,
että hyvät työt ovat ihmisen kutsumuksesta
johtuvia rakkaudentöitä, jota vastoin katolisessa
opissa hyvillä töillä tarkoitetaan sellaisia
har-taudenharjoituksia kuiu paastoa, rukousta,
toi-vioretkiä j. n. e. [Luther, „Von den guten
Werken" (1520) ; K. Thieme, „Die sittliche
Triebkraft des Glaubens" (1895).] E. K-a.

Hyyfi ks. S i e n e t.

Hyyppä ks. Töyhtöhyyppä.

Hyyry (ruots. hyra), vuokra : laivaväen palkka,
pesti notto.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0391.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free