- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
715-716

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hyve ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

715

Hyysinki—Hyöky

716

Hyysinki (engl. housing), kaksisäistä ohutta
sidenuoraa, jota tervattuna käytetään
purjealuksissa köysien, vanttien y. m. liitosten sitomiseen
ja sidospaikkojen päällystämiseen. H. ou
oikeastaan kaksisäistä määrlinkiä. E. J. S.

Hyytelö, liha- tai kasvimehu, joka
jäähtyessään hyytyy pehmeäksi, joustavaksi massaksi.

Hyytyminen, nestemäisten aineiden
muuttuminen jähmeiksi lämpömäärän laskiessa. Tämä
itsekunkin aineen olotilan muutos tapahtuu
määrätyssä lämmössä, aineen hvytymis- 1.
jäätymispisteessä, vrt. Sulaminen.

s. v. n.

Hyytynyt veri. Verellä on erityinen
ominaisuus hyytyä 1. maksoittua kohta lähdettyään
suonistaan; tällä seikalla on suuri
käytännöllinen merkitys verenvuodon tyrehtymiselle, vrt.
Hemofilia ja Veri. ’ (M. O-B.)

Hyödelava, akkunoilla peitetty, keittiö-,
kukka- ja lehtikasvien viljelemistä varten
valmistettu puukehä, jossa lämpö ylläpidetään joko
keinotekoisen lämpölähteen tai auringon säteilyn
avulla. Viimemainittuja nimitetään kylmiksi
lavoiksi. Ne tehdään siten, että
puutarhamaalle — ei ennen toukokuuta — asetetaan
n. l’/j m:n levyinen, 30 cm:n korkuinen,
paksuista laudoista valmistettu kehä, joka,
akku-noiden lukua myöten, tehdään korkeintaan 4 m:n
pituinen ja peitetään vartavasten valmistetuilla,
tai poikkeustapauksessa tavallisilla
huoneakku-uoilla. Lämmin lava eroaa edellisestä
ainoastaan siinä, että mainittu puukehä
asetetaan kuivikkeilla tai lehdillä sekoitetusta
talli-lannasta valmistetulle, noin 40-100 cm:n
vahvuiselle. 40 cm puukekän reunoja ulommaksi
ulottuvalle alustalle. Lämpimän lavan
valmistamiseen voidaan ryhtyä jo keskivaiheilla
tammikuuta, tavallisesti kumminkin vasta helmi- ja
maaliskuussa. Kuta aikaisemmin lava tehdään,
sitä vahvempi tulee lanta-alustan olla.
Lanta-alustan valmistuttua ja lämmön laskettua,
tuodaan n. viikkoa myöhemmin kehän sisään
multaa vähintään 20 cm:n vahvuudelta.
Muutaman päivän kuluttua voidaan kylvö tehdä tai
taimet tuoda lavoihin, öisin akkunat peitetään
olki- tai muilla matoilla, päivisin on pidettävä
ilmanvaihdosta huolta. Ennenkuin lanta
käytetään lavan valmistamiseen, on se asetettava
kasaan lämpenemään. Paitsi tällaisia irtonaisia
lavoja, valmistetaan, varsinkin pienissä
kotioloissa, tavallisista rakennustukeista n. s.
kiinto-naisia lavoja, joiden pohja syvennetään jonkun
verran maan sisään. Syksyllä, ennenkuin maa
jäätyy, peitetään lavapaikka, kiintonaisissa
lavoissa mieluimmin koko sisusta, lehdillä,
oljen-sekaisella lannalla tai muilla sopivilla aineilla,
jotka estävät maata jäätymästä. Samoin on
lavoihin aiottu multakin peitettävä (ks. H y ö t
ä-m i n e n). B. W. 77.

Hyödyke. Taloust. Hyödykkeiksi sanotaan
kaikkia tarpeiden tyydyttämisen välineitä.
Kaikilla lirillä ei kuitenkaan ole taloudellista
merkitystä. Taloudellisista h:istä, joiden
hankkimiseksi vaaditaan työtä ja
voimanponnistusta tai toisia h:itä, on erotettava n. s. v a p a a t
hyödykkeet, joita on ihmiselle mielinmäärin
vapaasti tarjona. Vapaat hyödykkeet ovat joko
rajattomasti vapaita hyödykkeitä (esim.
ilma. valo y. m. s.) tai h a 11 i j a 11 o m i a

h:itä, joita määrätyissä oloissa esiintyviin
tarpeisiin nähden on liiaksi (esim. maa, puut, j. n. e.
seuduissa, jotka eivät vielä ole joutuneet
kenenkään haltuun). — Välittömiksi heiksi,
nautinto- 1. kulutus-hiiksi
(kulutus-esineiksi) sanotaan niitä h:itä (esim. leipää),
jotka välittömästi tyydyttävät tarpeitamme.
Välillisiksi hiiksi, t u o 11 a m i s-h:i k s i
(tuotantovälineiksi) sanotaan niitä hieitä
(raaka-aineita, koneita j. n. e.), joiden avulla
tuotetaan kulutushyödykkeitä. Edellisiä sanotaan
myöskin ensimäisen asteen hiiksi,
jälkimäisiä toisen tai jonkun korkeamman asteen
hiiksi. Toisen asteen h. on esim. jauhot, koska
niitä käytetään ensimäisen asteen hin, leivän
tuottamiseksi. Kolmannen asteen h. on esim.
jyvät, jotka suorastaan muutetaan toisen asteen
luksi, jauhoiksi, j. n. e. — Useat taloustieteilijät
pitävät hiinä vain aineellisia esineitä. Toiset taas
puhuvat aineettomistakin h:stä, joiksi he lukevat
esim. n. s. palvelukset, ihmisen työkyvyn ja muut
ominaisuudet (n. s. sisäiset hit), vieläpä
velkasaatavat, yksinoikeudet ja hyötyä tuottavat
suhteet y. m. J. F.

Hyödyllisyysteoria ks.
Rangaistusteo-r i a.

Hyökkäys, yritys karkoittaa vihollinen
tämän asemasta ja samalla tuhota hänet.
Hyökkäyksen alkaa tykistö, joka tuodaan
taisteluasemaansa ja alkaa ampua vihollisen asemaa,
paikallissuhteiden mukaan aina 2,500 min
matkalta alkaen. Jalkaväki marssii esiin ja
lähettää ampumaketjuja, jotka varajoukkojensa
seuraamina, tykistön suojelemina ja hyväkseen
käyttäen maanmuodostukseu tarjoomia etuja,
nopeasti kulkien ja avoimilla paikoilla juosten
lähestyvät vihollista. N. 1,000 m:n päässä
vihollisesta ampumaketjut alkavat laskeutua
pitkälleen ja ahdistavat vihollista kivääritulella.
Aikaisemminkin jo käytetään kivääritulta tykistöä
ia suurempia kolonneja vastaan. Jalkaväki
rientää nyt eteeupäin karkauksin.
Ampumaketjuja vahvistetaan. Tykistö siirtyy vihollista
lähemmäs. 400-600 mm etäisyydeltä avataan
ankara tuli, jonka jälkeen erikoisen merkin
mukaan hyökkäyksen viimeinen vaihe seuraa, kun
kaikki joukot taistelurinnassa nopeasti liikkuen
hyökkäävät eteenpäin ja lopuksi hurraahuutojen
kaikuessa ryntäävät vihollista kohti pistimet
tanassa.

Ratsuväen hyökkäys, joka suoritetaan
hyvin äkillisesti ja vain silloin, kun erittäin
otollinen tilaisuus taistelun kestäessä siihen
tarjoutuu, alkaa ravijuoksulla muuttuen sitten
nelistvkseksi ja lopulta täydeksi laukaksi.

Rintamahyökkäys, hyökkäys
kohtisuoraan vihollisen asemaa vastaan.
Sivusta-hyökkäys, päähyökkäys toista tai molempia
sivustoja vastaan. M. v. H.

Hyöky 1. hyökyaalto, korkea,
tyrskyn-tapainen ja „itsensä yli" vyöryvä aalto. Se
syntyy tavallisesti matalien rannikkojen
edustalla merituulen vallitessa; kovassa myrskyssä
myös aavalla merellä. — Korkeutensa ja
voimakkuutensa takia h. on laivoille vaarallinen. Se
vyöryy usein niitten kannelle, jolla tuhoo siellä
olevat esineet ja laudoituksen; joskus se murskaa
ja upottaa itse aluksenkin. Laivalle turmiollisin
on sen sivua kohtaava h. Tämän välttämiseksi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0392.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free