Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hyökysora ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
717
Hyökysora—Hyönteiset
718
alus joko on käännettävä myötätuuleen, tahi,
mikä on edullisempi, pysyteltävä jyrkästi
„laita-vastaiseen 1. liki tuulta". Täten alus tavallisesti
parhaiten kestää h:n vaikutuksen. W. S-m.
Hyökysora, meren- ja järvenrantojen
sora-kasaumat, joita aallot ovat muokanneet. H:n
lohkareet saattavat olla peräisin joko
vanhemmista sorakerrostumista, jos ranta on irtonaista
maata, tai myös rantakallioista tyrskyjen
irroit-tamia. Laineet vierittävät lohkareita
edestakaisin, joten ne kuluyat pyöreiksi, ja lajittelevat ne
samalla, vieden hienommat ainekset kauemmaksi
rannasta ja jättäen suurimmat kivet ylimmäksi.
Näin muodostuu rannoille hyökysoravalleja (vrt.
R a n t a m e r k i t). Meillä hyökysora
maankohoamisen vuoksi joutuu pian rantaa
ylemmäksi. Kaikilla niillä seuduilla, jotka
jääkauden-jälkeisellä ajalla ovat olleet meren peitossa,
on soramaissa pintakerros enemmän tai
vähemmän aaltojen huuhtomaa. P. E.
Hyönteiset (Insecta, Ilexapoda),
niveljalkaisten eläinten (Arthropoda) ylin luokka, eläimiä,
jotka hengittävät ilmaputkilla ja joilla on 1 pari
tuntosarvia ja 3 paria jalkoja sekä enimmäkseen
2 paria siipiä. Kitiiniaineiuen iho on kovettunut
iboluustoksi, johon lihakset ovat kiinnittyneet.
Ruumiin nivelet ovat ryhmittyneet pääksi,
keski- ja takaruumiiksi. — Pää on muodostunut
vähintään 4:stä yhteenkasvettuneesta renkaasta;
sen yläpuolella sijaitsevat silmät ja tuntosarvet,
alapuolella suuosat. Tuntosarvet ovat
nivelik-käitä, kooltaan ja muodoltaan hyvin vaihtelevia.
Suuaukon ympärille ovat ryhmittyneet
suuosat: pariton, ihopoimusta syntynyt ylähuuli
(labrum) sekä 3 paria suuosiksi muuttuneita
raajoja. Näistä etumaisia nimitetään yläleuoiksi
(mandibulæ) ja keskimäisiä alaleuoiksi
(maxil-lee); takimaiset, jotka ovat kasvaneet yhteen,
muodostavat alahuulen (labium). Alaleuoissa ja
alahuulessa on kummassakin yksi pari
nivelik-käitä lisäkkeitä, suurilimoja (palpi), joista
edellisiä sanotaan leukarihmoiksi (palpi maxillares),
jälkimäisiä huulirihmoiksi (p. labiales).
Keski-ruumis (thorax) on muodostunut kolmesta
renkaasta. Kunkin alapuolelle on kiinnittynyt
raajapari, keskisen ja takimaisen renkaan
yläpuolelle siipipari. Raajoissa erotamme 5
osaa: lonkan (coxa), reisirenkaan (trocliavter),
reiden (femur), säären (tibia) ja nivelikkään
nilkan 1. jalan (tarsus), joka tavallisesti päättyy
kynsiin. Siipiä ei ole laisinkaan lahkossa
Apterygota. Muilla on niitä enimmäkseen 2
paria. Mutta ne voivat myös olla osaksi tai
kokonaan surkastuneet. Muutamien lajien naaraat
ovat siivettömiä, mutta koiraat siivellisiä (esim.
kiiltomato, eräät perhoset). Siivet ovat
syntyneet ihopoimuista; niissä tavataan paksuja
siipi-suonia, jotka sisältävät ilmaputkia, hermoja ja
verisuonia, ja jotka eri tavoin haarautuvat,
tarjoten hyviä ryhmätunnusmerkkejä. Raajaton
takaruumis on syntynyt 5-11 renkaasta,
joita ohut, venyvä nahka yhdistää toisiinsa,
jo-teu takaruumis, esim. naaraan
munanlaskemis-aikana, voi suuresti paisua. Takaruumiin päässä
on usein munanasetintorvi, myrkkypistin tai
muita lisäkkeitä. —
Ruuansulatuskanavan alkuosaan, suuonteloon aukeavat isot
sylkirauhaset. Suusta johtaa ruokatorvi (æsopliagus)
väljään kupuun (ingluvies) tai, kuten esim. per-
1. Heinäsirkan suuosat (paitsi ylähuulta). I yläleuat.
II alaleuat, kf leukarihma, III kieli, IV alahuuli, lf
huuli-rihma.
2. Torakka (koiras), aukileikattu kyljistä, selkilosa
vasemmalla. B vatsaydin, 31 ohjassuolen umpilisäkkeitä,
Ch oh.jassuoli, E peräsuoli, F kupu, II syrtun. Hm
sydänlihaksia, K rauhasia. MR Malpighi’n putket, R sylkisäiliö,
S sylkirauhanen. Sp ruokatorvi, T paksusuoli. Te kives.
3. Ampiaisen sukupuolielimet. .rl Koiraan: a kives, b
siementiehyt, c ulkopuoliset sukuelimet. — B Naanan: a
munasarja, b munatiehyt, c myrkkyrauhanen, d myrkkypistin.
4. Hermosto. A toukan, B .kärpäsen (t lysimuotoisen).
5. Torakka (koiras selkäpuolelta). A tuntosarvi, C
perä-lisäkkeet, F jalka. K leukarihma, L reisi, P etuselkä, Sk
sääri, St styli, V siipi.
hosilla, pussinmuotoiseen varrelliseen imumahaan.
Tätä seuraa kovaseinäinen lihas- 1. purumaha
(proventriculus), josta ohjas- 1. rauhassuoli,
monasti pussinmuotoisine lisäkkeineen, johtaa
peräsuoleen. Viimemainittuun aukeavat putkimaiset
munuaisrauhaset, Malpighi’n putket, jotka ovat
erityselimiä. Usein aukeaa peräsuoleen vielä
löyhkäävää suojelusnestettä erittäviä rauhasia.
Monella hyönteisellä, etenkin eräillä
perhostoukilla, on vielä takaruumiissa suuret n. s.
keh-ruurauhaset. Nämä aukenevat alahuulen koh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
