- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
721-722

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hyönteissuosijat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

721

Hyönteissuosijat— Hyönteistiede

ne muuttuneet hyönteistutkijoiden tärkeiksi
tiedekeskuksiksi.

Suomessa on tieteellisesti arvokkaita
kokoelmia oikeastaan vain yliopistollamme. Niistä
mainittakoon etusijassa kotimaiset
hyönteis-kokoelmat, jotka suureksi osaksi ovat „Societas
pro fauna et flora fennica" seuran kustantamien
retkeilijäin kokoomia. Tekemänsä sopimuksen
perusteella seura antaa kokoelmansa yliopistolle,
joka on sitoutunut niitä hoitamaan. Tällaisia
suomalaisia kokoelipia on jo miltei kaikista
hyön-teislalikoista, ja useimmat ovat järjestetyt
maantieteellisesti siten, että niistä voidaan nähdä eri
lajien leveneminen alueellamme. — Yliopiston
nykyisistä kokoelmista ovat varhaisimmat, eri
lahkoihin kuuluvat prof. C. R. Sahlbergilta
ostetut, sen jälkeen kuin yliopiston entiset
kokoelmat olivat Turun palossa hävinneet. Muista
ostamalla saaduista kokoelmista mainittakoon
kreivi Mannerheimin, kollegineuvos Henningin,
J. M. J. af Tengströmin sekä viimeksi
suurenmoiset Dusken kokoelmat, joissa on lukuisasti
itä- ja keskiaasialaisia muotoja. Kokoelmia ovat
lisänneet suuressa määrin Sahlbergin ja
Ilen-ningin lahjoitusrahastojen varoilla eri seutuihin
matkustaneet tutkimusmatkailijat. Yliopiston
kokoelmilla on suuri arvo, ne kun sisältävät
lähes 100 vuoden kuluessa kerääntyneitä tyyppejä.
— Kokoelmia hoitaa nykyään hyönteistieteen
ylim. professori, jolla on toimenaan, paitsi
luennoiminen hyönteistieteestä, myöskin
hyönteis-museou valvonta, sekä eläint. museon toinen
amanuenssi, joka pääasiallisesti hoitaa ja järjestää
hyönteiskokoelmia. Kokoelmat sijaitsevat
tarkoitukseen varatussa salissa Helsingin
kasvitieteellisessä laitoksessa. J. Sahlb.

Hyönteissuosijat, entomofiilit, kasvit, joiden
pölyytvs tapahtuu hyönteisten välityksellä, ks.
P ö 1 y y t y s.

Hyönteissyöjäkasvit ks.
Lihansyöjä-kasvit.

Hyönteissyöjät (Insectivora) ovat pieniä,
hyönteisistä ja madoista eläviä, alkuperäisellä
asteella olevia imettäväisiä. Niillä on käpälissä
tavallisesti 5 varvasta, joissa kaikissa on
kynnet; astuvat koko t. melkein koko
jalkapohjalleen. Parhaimpia ulkonaisia tunnusmerkkejä on
pitkänsuippo, kärsään päättyvä kuono.
Hammas-rakennuksessaan h. eroavat muista
imettäväisistä siinä, että niillä on 1- tai 2-juuriset
piikki-päiset poskihampaat ja etuhampaista
keskimäi-set tavallisesti muita pitemmät. Hammaskaava

on vaihteleva, esim. siilin suvussa: —^—^—

i. 2 o.

j... .... 4. 1. 2 3 ..... .... 3. t 2 3.

päästäisen: -—-—-—- , vesipaastaisen: -—-—-—^

. S 1 4 3 . •

ja maamyyrän " ’ ^—-". — H:n näköaisti on

sangen huono, silmät ovat pienet ja karvojen
peittämät. Haisti on erinomaisen tarkka, sen
avulla ne voivat tuntea maan sisässä ruokansa,
jonka kaivamalla saavuttavat. Etujalat ovat
kaivamiseen kehittyneet ja solisluu on vahva.
H. ovat enimmäkseen yöeläimiä. Fossiiliset
eoseeni-ajan suvut ovat alkusi i Iit
(Ictopsi-dce) ja alkupäästäiset (Adapisoricidæ).
Edelliset ovat muiden hyönteissyöjäin
kantamuotoja, mutta samalla lähellä petoeläimiä ja
siipijalkaisia. Jälkimäisissä on taas eräiden puoli-

apinain ja päästäisten ominaisuuksia
yhdisty-ueinä. Nykyään elää h:iä kaikissa muissa
maanosissa paitsi Etelä-Ameriikassa ja Austraaliassa.
Se on yleensä köyhälajinen ryhmä: n. 10 heimoa.
Meidän eläimistöömme kuuluvat siilin
(Erina-ceidce), päästäisen (Soricidæ) ja
maa-myyrän (Talpidæ) heimot. Huomattavimpia
ulkomaalaisia heimoja ovat päästäisoravat
(Tupaiidæ), hyppy päästäiset
(Macroscelidida), harjassiilit (Centetidæ) ja
alini-k i t (Solcnodontidce). E. S.

Hyönteisten kerääminen. Hyönteisiä
kerätään hvönteistutkimuksen edistämiseksi sekä
tieteellisistä että käytännöllisistä syistä. Kuta
paremmin niiden elämää tunnetaan, sitä runsaampi
saalis saadaan. Pyydystysneuvoja:
lyönti-haavi, jolla hyönteisiä pyydetään ruohosta,
pensaista ja puista; vesihaavi, jolla niitä
otetaan vedestä, sekä perhoshaavi, jolla
pyydystetään ilmassa lentäviä hyönteisiä. H y ö
n-teisseulalla haetaan niitä sammalista,
lakastuneista lehdistä, sienistä, lahoista kannoista
y. m. Puunkuoren alla elävien hyönteisten
ilmoille saamiseksi käytetään vahvaa puukkoa.
Yöperhosten houkuttelemiseksi käytetään
hunajaan tai sokeroituun olueeseen kastettuia
omena-syöttejä. Toisia perhoslajeja on edullisinta
kasvattaa munasta, toukasta tai kotelosta.
Etelä-maissa saadaan monenlaisia hyönteisiä
houkuttelemalla niitä lyhdyn avulla. — Pyydystetyt
hyönteiset ovat myrkkypulloissa
vahingoittamatta tapettavat. Myrkkynä käytetään spriitä,
bentsiiniä, eetteriä, syankaliumia tai rikkiä.
Sitten hyönteiset pistetään neulaan.
Pienimmät lajit kiinnitetään usein arapikumilla
paksuihin, neulan lävistämän paperilippuihin.
Perhosten siivet levitetään erityisillä
levityslau-doilla. Hyönteiset säilytetään laatikoissa, joiden
pohja on peitetty turve- tai korkkilevyillä, johon
neula pistetään. Monet hyönteiset, varsinkin
toukat, säilytetään kokonaan spriissä tai formolissa
(vrt. Hyönteiskokoelma). Niiden
määräämistä ja tutkimista varten käytetään
suurennuslasia sekä (kaikkein pienimpiin)
mikroskooppia. U. S-s.

Hyönteistiede 1. entomologia, oppi
hyönteisistä, niiden kehityksestä ja elämäntavoista.
Käytännöllisessäkin suhteessa tällä tieteellä on
mitä suurin merkitys hyönteisten tekemien
tavattomien tuhojen tähden. H:n ensimäisenä
edustajana voidaan pitää Aristotelesta. Senjälkeen
harrastus hyönteisten tutkimiseen heräsi
uudestaan eloon vasta 17:nnella vuosis. Alankom.
J. Swammerdam ensimäisenä oppi
tuntemaan hyönteisten muodonvaihdoksen ja jakoi
hyönteiset tässä tavattavien erilaisuuksien
mukaan 4:ään ryhmään. Hän myös ensimäisenä
tutki hyönteisten anatomista rakennetta. Uuden
käänteen hyönteistieteenkin alalla sai aikaan
L i n n é luomalla ensimäisen yleiskatsauksellisen
hyönteisjärjestelmän, ja sovelluttamalla
hyönteisiin kaksinimisen nimitystapansa. nänen
oppilaansa tansk. J. Ch. Fabricius laati uuden
omintakeisen yksinomaan suuosiin perustuvan
järjestelmän. Hyönteissysteemiä paransivat vielä
sen jälkeen m. m. ransk. P. A. L a t r e i 1 1 e sekä
itäv. F. Brauer, joka jaoituksensa perusteeksi
otti pääasiallisesti erilaatuisen
muodonvaihdoksen, suuosat ja anatomisen rakenteen. Etevistä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0395.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free