- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
723-724

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hyönteissuosijat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

723

Hyötymansikka— Hägg

724

systemaatikoista mainittakoon näiden lisäksi
ruots. G. Thomson. Hyönteisten kehitystä ja
muodonvaihdosta ovat perinpohjin tutkineet
ransk. R. A. F. R & a u m u r ja ruots. K. B.
De Geer. Hyönteisanatomian tutkijoista ovat
huomattavimmat ransk. J. M. Léon D u f o u r
ja tansk. J. Kr. Sghiodte sekä
metsäliyön-teisten tutkijoista saks. J. Th. Ratzeburg.
Suomalaisista hyönteistieteilijöistä mainittakoon
C. R. Sahlberg, C. G. Mannerheim, W.
Nylander, Fr. W. Mäkiin, J. T e n
g-ström sekä nykyään elävistä J. Sahlberg,
O. M. Reuter, E. Reuter ja B. P o p p i u s.

TJ. S-s.

Hyötymansikka ks. Mansikka.

Hyötypuu ks. Arvopuu.

Hyötäminen puutarhanhoidossa tarkoittaa
kasvien kasvukauden pidentämistä ja
nopeamman kehittymisen edistämistä lämmön
kohottamisen sekä sopivan maa- ja ilmakosteuden
ylläpitämisen avulla keinotekoisella tavalla.
Kasvien h. toimitetaan ansareissa, asuinhuoneissa
tai lavoissa. Tarvittava lämpö saadaan
yksin-kertaisimmalla tavalla siten, että annetaan
auringonsäteiden lämmittää lasikatoksen alla
olevaa maata ja ilmaa. Näin menetellessä
edistetään kasvien elintoimintaa, mutta ei voida
mainittavasti pidentää kasvuaikaa. Tulos riippuu
aurinkoisten päivien luvusta sekä siitä, missä
asennossa maa, kasvit ja lasikatos ovat auringon
säteisiin nähden. Ilman suurempia vaikeuksia
ja varsinaista keinotekoista lämpölähdettä
voidaan täten saavuttaa aikaisempi sato
(keittiö-kasvit, mansikka, raparperi) sekä pohjoisissa
maissa viljellä semmoisia kasveja (viini,
aprikoosi j. n. e.), jotka eivät avomaalla kerkiäisi
kehittyä käyttökelpoisiksi. Vielä suurempia
ennätyksiä saavutetaan, jos järjestetään
keinotekoinen lämpölähde. Tavallisesti käytetään
viimemainittuun tarkoitukseen helposti palavaa
tallilantaa ja lehtiä, joko erikseen tai
mieluimmin sekaisin (ks. Hyödelavat). Helpommin
ohjattava lämpölähde on kasvihuoneissa yleisesti
käytetty n. s. kanavauuni. Viime aikoina
ovat lämminvesi- ja höyrylämmityslaitteet
voittaneet yhä suurempaa alaa, varsinkin
suurviljelyk-sissä kauppaa varten ja siellä, missä
lämmitys-aineet ja työvoima on kallis. Tarpeellinen i
1-man kosteus saadaan tav. luonnollisen
maasta haihtumisen kautta, jonka ulkoilmaan
pääseminen voidaan tarpeen mukaan rajoittaa,
esim. asuinhuoneessa siten, että kasvi joko
peitetään erityisellä lasikellolla tai asetetaan
vartavasten rakennettuun lasiseen kaappiin. Usein
menetellään niin, että kasvit tai ansarien ja
lavojen seinämät, maanpinta y. m. mahdolliset
paikat pidetään uudistuvan suihkutuksen avulla
niin kosteina, kuin tarve kulloinkin vaatii.
Suihkutus on varsinkin monivuotisia
kukkakasveja (ruusuja), hedelmäpuita ja viiniä
hyödet-täessä tärkeä, sillä kuivassa ilmassa kukkasilmut
helposti karisevat pois. Yleensä on varsinkin
monivuotisia puumaisia kasveja hyödettiiessä
tärkeää, että lämpö vähitellen kohoaa ja että kasvi
sitä ennen on ollut lepotilassa, joka
aikaansaadaan säilyttämällä sitä alhaisessa lämmössä ja
pitämällä maata tavallista kuivempana.
Troopilliset ja subtroopilliset, asuinhuoneissa viljellyt
kasvit saatetaan lepotilaan pääasiallisesti vähen-

tämällä vesiannoksia. Monivuotiset puumaiset
ja ruohokasvit (sireeni, ruusu, angervo j. n. e.)
asetetaan myöhään syksyllä kylmään kellariin
(noin 2° C) lepäämään. Kuta aikaisemmin
hyötäminen alkaa, sitä hitaammin tapahtuu kehitys
ja sitä suurempaa tarkkuutta on sekä lämmön
järjestämisessä että kastelemisessa noudatettava.

b. w. n.

Håkan ks. H a a k o n.

Håkansson [hö-J, Olof (1695-1769),
ble-kingeläinen talonpoika, valtiopäivämies.
Valittiin valtiopäiville ensi kerran 1726; senjälkeen
kuolemaansa saakka koko Blekingen läänin
valtuutettu talonpoikaissäädyssä, sekä sen
puhemies 1734 v:n (silloin vara-puhemiehenä)
valtiopäiviltä alkaen, lukuunottamatta valtiopäiviä
1765-66; harvinaisen lahjakas ja kaunopuheinen,
johti enimmäkseen säiityään oman mielensä
mukaan. Puoluekannaltaan oli v:sta 1751 innokas
hattu, aikaisemmin hän oli vastaanottanut sekä
1 Ranskan että Englannin lahjuksia. (E. E. K.)

Hård [hö-J, vanha ruots. aatelissuku, jonka
jäsenistä ovat huomattavimmat: 1. Carl
Gustaf H. (1674-1742), vanha kaarlelainen, oli
henkidrabanttina seurannut Kaarle XII:ta
kaikilla hänen sotaretkillään ja haavoittunut
Benderin kalabaliikissa, tuli 1727
valtaneuvos-kuntaan, kuuluen Arvi Hornin ystäviin ja
saaden hänen kanssansa eron 1739. — 2. Johan
Ludvig H. (1719-98), edellisen poika, oli
mukana Suomen sodassa 1742, otti osaa
kuningasvallan hyväksi 1756 tehtyyn salaliittoon ja
pakeni sen rauettua Tanskaan; palveli sitten
Fredrik Suurta, joutui Kunersdorfin taistelussa
kasakkain vangiksi ja vietiin Venäjälle, jossa
sai olla kaksi vuotta viheliäisessä vankilassa;
saatuansa 1765 Ruotsissa armon, hän lähti sinne,
mutta palasi pian Preussiin, jossa tuli
kenraaliluutnantiksi ja Spandauu kuvernööriksi. H.
julkaisi 1788 Berliinissä muistelmia elämästänsä
nimellä „Mémoires d’un gentilhomme suédois".

K. G.

Hårdh. [hö-J, Adolf (1807-55), suom.-synt.
kivenpiirtäjä, valmisti m. m. useimmat kuvat
teoksiin „Stockholm förr och nu" (1840) ja „427
porträtter af namnkunniga svenska män och
fruntimmer" (1841-47).

Hårleman [hör-], Karl (1700-53), ruots.
arkkitehti, Tessinien jälkeen hovi- ja
yli-inten-dentti. Huolellisen ammattikasvatuksensa H.
täydensi opinnoilla Ranskassa ja Italiassa, josta
1727 kutsuttiin Nie. Tessinin johdolla jatkamaan
Tukholman kunink. linnan valmistamis- ja
sisustustöitä. Ruotsin taiteelle tästä tärkeänä
seurauksena tuli olemaan, että rokoko H:n,
linnan sisustustöitä varten, ulkoa tuomain
piirustusten ja ammattitaitoisten työntekijäin mukana
pääsi maahan leviämään. Monet julkiset
rakennukset Tukholmassa ja Upsalassa, maakartanot,
kirkkojen tornipäätteet, kunink. linnain
uu9imis-ja lopettamistyöt ovat lisänä todistamassa H:ii
merkitystä maansa rakennustaiteelle. TJ-o N.

Håtunan-leikki („Ildtuna-lcJcen"), näin
nimitetään sitä tapausta, jolloin herttuat Eerik ja
Valdemar 29 p. syysk. 1306 Håtunan
kuninkaankartanossa Uplannissa ottivat veljensä Birger
kuninkaan vangiksi, minkä jälkeen anastivat
suurimman osan valtakuntaa.

Hägg, Axel Herman (s. 1835), ruots.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0396.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free