Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hälläpyörä ... - Häme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
729
Hälläpyörä—Häme
nenä monessa ulkomaalaisessa tieteellisessä
seurassa ja kotimaassaan liän istui lukuisissa
valiokunnissa, johtokunnissa ja seuroissa. Hän oli
esim. Talousseuran puheenjohtajana 1817 ja 1820
sekä kuului Suomen tiedeseuran perustajiin
(1838). — V. 1804 H., pysyen professorina,
vihittiin papiksi ja sai Räntämäen pitäjän
palkka-pitäjäkseen. Turun tuomiokapitulin
apulaisjäse-nenä hän oli 1804-19. Silläkin alalla hän osoitti
suurta työteliäisyyttään, pitäen m. m. huolta
hiippakunnan tabellilaitoksesta. V. 1830 H:n
lapset jälkeläisineen korotettiin aatelisarvoon,
jolloin he merkittiin kirjoihin N:o 190 kohdalle
nimellä af Hällström. U. S:n.
Hälläpyörä 1. H ä 11 ä n k o s k i,
kansanrunoissa mainittu koski, yksi kolmesta „kovasta"
koskesta. Reinholmin mukaan Huittisissa olevaa
Hälläkoskea myös sanotaan Hälläpyöräksi.
Hällö [hello], johtoloisto Pietarsaareen vievän
väylän varrella Alholm nimisen saaren
pohjoisella, Hällönniemellä; valkoinen pyöreä koju 10
m:n korkuisella valkealla rautatelineellä. K. S.
Hälsingborg ks. Helsingborg.
Hälsingland ks. Helsingland.
Häly ks. Ääni.
Hälyytys, joukkojen äkillinen komentaminen
levosta aseisiin ja rintamaan vihollisen
äkki-ryunäkön torjumiseksi. Joukkojen on
kokoontuminen mitä kiiruimmin sitä varten ennakolta
määrätylle h ä 1 y y t y s p a i k a 11 e, ja h.
toimitetaan erikoisella hälyytysmerkillä, joka
annetaan vain leirin, sotilasosaston j. n. e.
ylimmän päällikön käskystä ja joua on
hälyytys-laukaus, hälyytysmarssi, merkinantotulet
j. m. s. M. v. E.
Hälyytyslaitos, laite itsetoimivan hälyytyksen
synnyttämiseksi määrättyjen edellytysten
vallitessa. H:n rakenne perustuu pääasiallisesti
sähkövirran avautumiseen tahi sulkeutumiseen, jonka
kautta soiva laite, tavallisesti
sähkömagneettinen kello, n. s. herättäjä, joutuu toimintaan.
H:ia käytetään:
1. Varmuuslaitteina yksityisissä asunnoissa,
liikehuoneustoissa, pankeissa y. m.
murtovarkauksien varalta. H:n periaate on tässä se, että
sovitetaan varmuuskosketuskappaleita oviin,
ikkunoihin, ikkunaverhoihin y. m., jotka ovea j.n. e.
avattaessa sulkevat virran, pannen kellon soimaan.
2. Liiallisen lämpötilan ilmaisijana
varastohuoneissa, mallassaunoissa y. m. Tässä virta
sulkeutuu kun lämpömittarin elohopea on
noussut tarpeen korkealle.
3. Korkeimman ja matalimman vesirajan
ilmoittamiseen vesilaitoksissa. Pääosa on
vedenpinnalla uiva koho, joka, jos vesi nousee liian
korkealle, tahi laskeutuu liian matalalle, joutuu
yhteyteen sähkökoskettimen kanssa, siten sulkien
virran.
4. Liiallisen ponteen tahi liian alhaisen
vesimäärän ilmoittamiseen höyrykattiloissa. Useista
tähän tarkoitukseen käytetyistä h:ista
esitettäköön Schwartzkopfin h. Kojeen pääosat ovat
kaksi putkea, joista ulkopuolinen a on alhaalta
auki ja ulottuu alivesipintaan A W asti,
sisäpuolinen t on alhaalta suljettu ja ylhäältä auki.
Molempien putkien väliin jää renkaaumuotoiuen
tila, joka käyrän putken p kautta on yhdistetty
kaksiseinäisen pään s kanssa. Jos ilmahana h
avataan, nousee kattilaa lämmitettäessä vesi
Hälyytyslaitos.
ylös rengastilan kautta päähän s asti. Tämä vesi
jäähtyy siten että lämpötila päässä s pysyy
100° C alipuolella. Jos vesipinta
kattilassa laskeutuu alle A W,
niin vesi juoksee pois
rengas-tilasta ja sijaan tuleva höyry
kuumeutaa muutamissa
sekunneissa pään s paljon yli 100° C.
Tätä kuumentumista käytetään
alkavan vesipuutteen hälyytystä
ilmoittamaan. Putken i sisällä on
nim. 2 vahvaa, sähköjohtoon
yhdistettyä kuparilankaa k, jotka
ylhäällä päättyvät
eristystulp-paan iv0, alhaalta päähän cv sekä
kulkevat läpi pään c. Päissä c ja
cu on eristystulpat w ja u\, sekä
vielä määrättyä metallisekoitusta
olevat renkaat, jotka sulavat ja
siten, saattaen kuparilangat k
metalliseen yhteyteen keskenään,
sulkevat sähkövirran ja
aikaansaavat hälyytyksen, edellinen, kun
höyry pääsee yläpuoliseen päähän s, jälkimäinen
kun höyrypaine, ja siis myöskin veden lämpötila,
kasvaa yli määräarvon.
Paitsi edellä esitettyjä itsetoimivia h:ia on
vielä toisia, jotka on erikseen pantava
toimimaan, esim. tehtaissa käytettyjä, joiden avulla
onnettomuuden sattuessa annetaan koneen
py-säyttämismerkki, kaupungeissa käytetyt
sähkö-h:t tulipalon ilmoittamiseksi y. m. E. S-a.
Häme, Suomen maakunta, jolla nykyään on
kuitenkin vain historiallinen merkitys
maakuntana. Suom. Häme, latiuauk.
Tavastia ja ruots. Tavastland
nimien sananjohtoa ei vielä
ole tyydyttävästi selitetty.
Paikallisnimenä Häme on
todennäköisesti hyvin vanha.
Nimi Tavastland esiintyy
ensikerran (muodossa
Tafsta-land) n. 1030. Alkujaan
maakunnan alue on käsittänyt
paitsi nykyistä Hämettä
myöskin koko Satakunnan ja
Etelä-Pohjanmaan itäisen
sekä Uudenmaan pohjoisen
osan. Vanhin itäraja oli
samalla Birger jaarlin retken
jälkeen (1249) valtakunnan
itärajana kulkien Kymijoen tienoilta pohjoista
kohti Pohjanmaalle Pyhäjoen lähteiden
seutuville ja siitä pitkin mainittua jokea
Pohjanlahteen. Pitkällisiä verisiä rajariitoja
käytiin itäisten naapurien savolaisten kanssa,
jotka tunkeutuivat hämäläisten alueelle.
Hallituksenkin oli sekaannuttava asiaan ja rajaa
järjestettiin monet kerrat, — ensi kerran 1415,
viimeksi 1733 ja 1736. Viimeisten
rajankäyntien tuloksena on meidän päiviimme säilynyt
vhteenvetokartta v:lta 1749. — Nykyinen
Hämeen maakunta on 60° 30’ ja 63° 35’ välillä pohj.
lev.; läntisin paikka (Somerolla) on noin 1° 40’
länt. pit. ja itäisin (Valkealassa) n. 2° 10’ it. pit.
Helsingistä lukien. Maakunta on levein
etelässä, jossa etäisyys itä- ja länsirajan välillä on
noin 210 km. Keskiosassa maakunta
huomattavasti kapenee ja on leveys vain n. 70 km, mutta
Hämeen vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
