- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
733-734

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Häme

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

731

Häme

733

Päijänteeseen lisäksi Äijälän salmea myöten
useiden Jyväsjärveen kerääntyneiden pienien
järvien vedet, lännestä tuovat vettä
Muuramen-joki Muuramenjärvestä, Satakunnasta alkava
Jämsänjoki, joka muodostaa m. m. Petäjäveden
y. m. järviä, Harmoistenjoki Lummenejärvestä
ja Padasjoki Vesijakaasta. Etelästä laskee
Vääksynjoki Vesijärvestä, idästä Rutajoki
Ruta-järvestä ja vesirikas Savosta alkava Sysmän
reitti (Suontienjärvi, Jääsjärvi, Rautavesi).
Päijänteen kaakkoiskulmasta vedet Kalkkisten
kosken, Ruotsalaisen järven, Jyrängön virran,
Konneveden (johon Yli- ja Ali-Rievelin järvistä
tulee lisävettä), Vuolenkosken ja tästä alkavan
Kymijoen kautta laskevat Suomenlahteen.
Pyhäjärvessä yhtyy Kymijokeen vesirikas
Mäntyharjun reitti, jossa Vuojärvi. Salpausselän
eteläpuolelta juoksee useita jokia Suomenlahteen esim.
Porvoon- eli Isojoki. — Kokemäenjoen alueen
vedet ovat suurimmaksi osaksi maakunnan
rajojen ulkopuolella. Vain Hauhon, (Kuohijärvi,
Kukkia. Iso-Roinevesi) ja Vanajan
(Vanajan-selkä, Rautunselkä) sekä osaksi Längelmäen
(Längelmävesi, Roine, Pälkänevesi, Mallasvesi)
reitit ovat Hämeessä. — Eri ryhmän
muodostavat verrattain korkealla olevat Tammelan ylängön
vedet (joukko suurempia ja pienempiä järviä
harvaanasutussa metsäisessä seudussa), jotka
laskevat osaksi pohjoiseen, osaksi etelään tai
länteen.

Hämeen luonto lukuisine saarekkaine,
lehti-rantaisine järvineen ja metsäisine harjuineen on
vaihteleva ja kaunis. Pohjois-Häme on yleensä
jylhempää ja suurpiirteisempää kuin Etelä-Häme.
Vuoret ovat jyrkemmät, metsät
koskemattomam-mat, järvet laajemmat. Etelä-Häme on vanhaa
viljelysaluetta ja sieltä on inhimillinen
toimeliaisuus karkoittanut erämaan rauhan. —
Ilmasto 011 eri seuduilla eriävä, —
Pohjois-Hämeessä keskilämpö pienempi kuin etelässä.
Tampereen tienoilla oli lUUt> vuoden keskilämpö
-f- 4°. A. K-jaakko.

Kasvistollisesti Häme käsittää kaksi
sangen erilaista aluetta: Etelä-H., joka ulottuu
n. 62 leveysasteen (Korpilahden) tienoille, on
kasvistoltaan runsaslajisempi kuin samalla
leveysasteella olevat naapurimaakunnat; Pohjois-H.
taas on naapurimaakuntiaan köyhempi.
Edellisestä osasta tunnettiin 1889 635
putkilokasvila-jia, jälkimäisestä 475. Harvinaisemmista
puulajeistamme lehmus on Etelä-H:ssä jotenkin
yleinen, Pohjois-H:ssä monessa pitäjässä tuntematon.
Vaahtera, vuorijalava ja omenapuukin kasvavat
Etelä-H:n pohjoisrajoille asti, mutta kaksi
jälkimäistä ainoastaan muutamassa harvassa
paikassa. Etelä-II:n eteläosissa kasvaa monin
paikoin pähkinäpensas, harvoin kynäjalava ja
saarni. Tammi tunnetaan ainoastaan Kalvolasta
ja on sielläkin mahdollisesti vain metsistynyt.
— Viljeltyinä omena- ja kirsikkapuu menestyvät
jotakuinkin Etelä-H:n pohjoisrajoille
saakka.’Tämän alueen eteläosissa kypsyvät puutarhoissa
säännöllisesti myöskin päärynät, paikoin
kriikunat ja luumutkin. — Melkein koko II:ssä on
kaikenlaista metsää kotitarpeiksi. Suurimmat
metsät ovat Pohjois-H:ssä. Heinolan vesien
varsilta rakennuspuut alkavat olla lopussa.

K. n. n.

Eläinkunta on yleensä samanlainen kuin

muualla Keski-Suomessa. Karhu oli vielä sata
vuotta sitten jotenkin yleinen, mutta on jo
muutamia vuosikymmeniä sitten hävitetty
sukupuuttoon, 1877-82 niitä tapettiin yhteensä 8. Susi on
myös hävinnyt, vaikka vielä 1877-82 susia
tapettiin Hämeen läänissä 423. Ilveksiä on vähän,
kettuja runsaasti: tapporahoja maksettiin 1900-1905
5 ilveksestä, 1900 369 ketusta, 1901 oli vastaava
luku 497, 1902 oli luku 603, seur. v. 554.
Saukkoja, näätiä (1900-1905 ammuttiin 141 näätää)
ja kärppiä on niinkuin muualla keskiosissa
Suomea. Hirvi on yleinen. Metsäkanalintuja ja
sorsia on verrattain runsaasti. Pikkulinnuista
hemp-ponen on yleinen, satakieli harvinainen,
kuhan-keittäjän sanotaan 1870-luvun jälkeen alkanéen
yhä useammin ilmestyä etelässä ja kaakossa.
Kalastossa suurin merkillisyys on säkiä 1. monni,
joka ennen on tavattu Vanajavedessä Hattulan
ja Sääksmäen pitäjässä sekä lveruaalan järvessä
Janakkalassa, mistä viimeinen saatu 1860-luvulla.
Yleisimmät lohikalat ovat muikku ja kuore, joita
kalastetaan edellistä etenkin Keiteleestä, yhteensä
n. 60,000-100,000 kg vuosittain, ja siika (v. 1903
1,260 kg). Kuoreen poikasia n. s. siniäisiä myös
kalastetaan. Lohta ja taimenta saadaan vain vähä_
Vanajanselän kuhaa viedään Pietariinkin. Yleisiä
ovat muuten made, ahven, hauki, kiiski, salakka,
sulkava (paikoitellen), säyne, särki ja lahna.
Hollolan Vesijärvestä saatiin ennen 1821, jolloin
järvi laskettiin 2’l2 m, lihavuudestaan kuuluisaa
lahnaa („Paimelan lahna"). — Rapu on hyvin
yleinen etelä- ja länsiosissa. K. M. L.

Asuttuja näyttävät Hämeenlinnan ja
Tampereen välisten järvien rannat sekä Tammelan
seudut olleen jo kivikauden loppupuolella lähes
3000 vuotta e. Kr. Täällä tehdyt löydöt
osoittavat asukkaiden, kuten Lounais-öuoinessakin, oi
leen kosketuksissa Skandinaavian kulttuurin
kanssa. Myöskin Pohjois-IIämeessä
(Pihtiputaalla ja Kivijärvellä) tuntuu olleen verrattain
vahva kivikautinen asutus, mutta täällä tehdyt
löydöt viittaavat itäänpäin. Myöhemmällä
rautakaudella oli kiinteä asutus Etelä-Hämeessä jo
lälitävästi verrattain vahva: siitä ovat todistuk
sena lukuisat löydöt ja muinaislinnat
(Tuuloksessa esiin. 5 linnaa yhdessä ryhmässä
Pyhäjärven ja Suolijärven välisellä kannaksella, joita
puolustustarkoituksessa rakennettiin tavallisesti
korkeille kukkuloille vesien rannoille).
Todennäköisesti on asutus levinnyt vesistöjä pitkin
yleensä suunnassa lännestä itään Kokemäenjoen
varsilta Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille.
Tyydyttävää vastausta emme vielä voi saada
kysymykseen, mitä teitä asukkaita Päijänteen
tienoille on siirtynyt. Koko Pohjois-Häme oli
Jämsästä lähtien uudelle ajalle asti
suunnattomien metsien peittämää erämaata, jossa
lappalaiset kuljeskelivat. Etelämpänä asuvat pitivät
näitä maita takamainaan, minne kesäisin
säännöllisesti lähdettiin metsästelemään,
kalastelemaan ja lappalaisia verottamaan, — kaadettiinpa
väliin kaskikin sopivaan paikkaan ja yksi tai
toinen saattoi täällä asettua taloksikin.
Erä-iniesten tieltä lappalaisten tävtvi väistyä vliä
kauemmas pohjoiseen. 1400-luvulla Hämeen
voudit Valdemar Djekn ja Olavi Tavast koettivat
toimittaa tänne uutisviljelijöitä etelästä, mutta
vasta Kustaa Vaasan toimesta alkaa siirtyä
enemmän väkeä Etelä-Hämeestä ja olletikin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0401.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free