- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
737-738

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Häme

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

731

Häme

737

linnan hiippakunnan perustamisen jälkeen
muutettiin Kuopion piispanistuin Ouluun.)

Elinkeinoista on vanhoista ajoista
tärkein maanviljelys ja sen sivuelinkeinot
karjanhoito, metsänhoito y. m. Aikoinaan yleistä
kaskiviljelystäkin harjoitetaan Pohjois- ja
Itä-Hämeessä; vielä 1890 teki kaskimaista saatu
sato Joutsassa 20-25 % ja Mäntyharjussa 30-35 %
koko vuodentulosta. V. 1901 sai Hämeen läänin
57,370 ruokakunnasta 32,763 ruokakuntaa eli
57,i% toimeentulonsa maanviljelyksestä ja 10,195
(17,8 %) tehdas-* ja käsiteollisuudesta.
Maata-omistavia ruokakuntia oli 11 %, vuokraviljelijöitä
40 %, ilman viljelmiä 49 %. Viljeltyä maata on
läänissä n. 6 % koko pinta-alasta. Enin
viljellään kauraa, josta sato läänissä v. 1908 teki
938,999 hl, sitten ruista (sato 553,066 hl) ja ohraa
(sato 120,179 hl). Vehnää viljellään vähän
Etelä- ja Lounais-Hämeessä, tattaria vielä
vähemmän maakunnan itäosissa. Lisäksi viljellään
sekaviljaa, herneitä ja papuja, perunoita (sato
1908 587,464 hl), nauriita y. m. juurikasveja.
Pellavanviljelyksestään Häme on vanhastaan
tunnettu maamme ensimäiseksi maakunnaksi.
Paraat pellavaseudut ovat Etelä-Hämeessä
(Längelmäen, Lammin, Kosken, Tuuloksen,
Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen pitäjät). Pellavan
ja hampun sato 1908 oli Hämeen läänissä 3,551
desitonnia; vv. 1896-1905 oli keskisato 6,216
desit., joten tuotanto on tuntuvasti vähentynyt.
Läänin 89 meijeriä tuottivat kyseessä olevana
vuonna 1,456,952 kg voita ja 258,951 kg juustoa.

— Teollisuuslaitoksia oli 980, niistä 63 sahaa,
jotka sahasivat lähes 3 ’/, milj. tukkia (tuotannon
bruttoarvo 9,912,300 mk), kivilouhoksia ja
-hakkimoita 10, tiilitehtaita 34, savenvalimoita
7, lasitehtaita 3, värjäämöjä 7, nahkurintehtaita
81, villatehtaita 7 (tuot. bruttoarvo yli 8l/2inilj.),
peilavatehtaita 1, puuvillatehtaita 3 (tuot.
bruttoarvo yli 22 milj.), puuhiomoja 9, paperitehtaita
7 j. n. e. — Kalastus on etenkin Polijois-Hämeessä
sangen tuottava (esimerkkinä mainittakoon,
että vuotuinen muikunsaanti Keiteleestä on n.
50,000 kg.). Kotiteollisuus on vähenemään päin,
mainittakoon kuitenkin Urjalan keinutuolit,
Humppilan ajokalut sekä Tuuloksen reet ja
rattaat. Kulkuneuvoihin katsoen Häme on
maamme kehittyneimpien seutujen tasalla. Paitsi
tiheää maantieverkkoa, joka ulottuu
syrjäisim-piinkin seutuihin, tarjoavat avarat vesistöt hyviä
kulkuteitä. Liikenteen helpottamiseksi on
rakennettu Vesijärven (Vääksyn), Kalkkisten,
Lempoisten ja Valkeakosken kanavat. Maamme
ensimäinen rautatie (avattu liikenteelle 1862)
päättyi Hämeenlinnaan ja senjälkeen on useita
uusia ratoja rakennettu ja toisia suunnitellaan.

— Kansanvalistus on maakunnassa
verrattain korkealla kannalla. Ensimäinen
maalaiskoulu perustettiin jo 1801 Vanajaan pormestari
O. Johnin testamenttivaroilla. V. 1846
perustettiin Hausjärven kirkonkylään kansakoulu ja
1857 yliopiston varakanslerina tunnetun
kenraali J. R. Munckin toimesta toinen samaan
pitäjään Erkkylän kartanon alueelle. Hämeen
läänin maalaiskunnissa oli lukuvuonna 1907-08
kaikkiaan 335 kansakoulua ja niissä 15,095
oppilasta, joka vastasi noin puolta kouluikäisten
lasten lukumäärästä. Lisäksi on Lahdessa,
Sääksmäessä, Laukaassa, Hartolassa ja Jämsässä

III. ■ Painettu »/i H-

kansanopisto — Keski-Hämeen kansanopisto
siirrettiin 1910 Luhangasta Orivedelle — sekä
Orimattilassa emäntäkoulu. Onpa maaseudulle
perustettu oppikoulujakin nim. yhteiskoulut
Akaa-seen (Toijalaan), Forssaan, Jämsään, Kouvolaan,
Riihimäelle ja Viitasaarelle. Maakunnan
kussakin kaupungissa Heinolassa, Hämeenlinnassa,
Jyväskylässä ja Lahdessa on jokaisessa kansa- ja
oppikoulunsa; maamme ensimäinen
suomenkielinen oppikoulu avattiin 1858 Jyväskylässä, jossa
myös Suomen ensimäinen
kansakoulunopettaja-seminaari on (avattu 1863). Heinolassa on
nais-opettajaseminaari (avattu 1899) ja
Hämeenlinnassa kiertokoulunopettajien valmistuslaitos
(1890). Lisäksi on maakunnassa erinäisiä
ammatti- y. m. kouluja ja opistoja;
mainittakoon tässä Mustialan maanviljelys- ja Evon
(Lammilla) metsänhoito-opisto, jotka molemmat
ovat alallaan ensimäiset maassamme, mutta ovat
paljon menettäneet merkitystään korkeamman
sekä maanviljelys- että metsänhoito-opetuksen
tultua Yliopistoon siirretyksi. Sanomalehtiä
ilmestyy jokaisessa maakunnan kaupungissa —
toisissa useampiakin — ja lisäksi Forssassa.
Ainakin yksi kansankirjasto on joka kunnassa.

Maakunnan väkiluku oli v:n 1903 lopussa
382,636 henkeä, joista yli 95 % asui maaseudulla
ja vajaa 5 % kaupungeissa. Tihein on asutus
vanhoilla viljelysseuduilla Hämeenlinnan ja
Tampereen välillä sekä Tammelan ja Hollolan
puolella. Suurin väentiheys on Akaassa (31,«
henkeä neliökilometrillä) ja Sääksmäessä (noin 26
henkeä neliökilom.), pienin Pohjois-Hämeessä
(Pihtiputaalla ja Kivijärvellä noin 4,« ja 4,i
henkeä neliökilom.). Asutuksen keskimääräinen
tiheys maakunnassa on 12,? henkeä
neliökilometrillä. — Huomattavimmat liike- ja
teollisuuskeskukset maakunnan neljää jo mainittua
kaupunkia lukuunottamatta ovat Forssa,
Tervakoski, Äännekoski, Jämsä, Kuusankoski, Kymi
(molemmat Valkealassa), Valkeakoski,
Riihimäki, Kouvola ja Toijala.

Antropologisesti hämäläiset yleensä
edustavat, sikäli kuin asiaa on tutkittu,
välittävää ihmismuotoa lounaissuomalaisten ja
koillisten naapuriensa kesken, eikä mistään varmoista
rotutuntomerkeistä voi puhua. Juroutta,
hiljaisuutta, hitautta, epäluuloisuutta ja
vanhoillisuutta, samoinkuin kestävyyttä, rehellisyyttä ja

Nykyajan hämäläisiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0403.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free