- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
739-740

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Häme - Hämeenkangas ... - Hämeenlinna

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

739

Hämeenkangas

.—Hämeenlinna

740

Nykyajan hämäläisiä.

uskollisuutta on yleensä pidetty erikoisesti
hämäläisinä luonteenpiirteinä, mutta tämäkin lienee
nykyään vain historiallisena muistona
mainittava. Asevelvollisuustarkastnksissa (miehistä)
saadun tilaston mukaan hämäläisissä on
dolikoke-faleja (pitkäkalloisia) 40 brakykefaleja
(lvhytkalloisia) 60 sinisilmäisiä 47 —
Häme on vuosisatojen kuluessa lahjoittanut
isänmaalle monta etevää henkilöä, joiden nimillä
historiassamme on vieläkin pysyvä sijansa. Niitä
ovat esim. kieliopin kirjoittaja Mattias
Marti-nius, suosittu hengellinen runoilija,
heränneisyys-liikkeen mies Abraham Aclirenius, mainio
lainoppinut Mathias Calonius, etevä kieltentutkija
A. J. Sjögren, innokas isänmaanystävä A. I.
Arwidsson, Jaakko Juteini, Volmar Styrbjörn
Schildt (Kilpinen), jumaluusoppinut A. F.
Granfelt, vv. 1808-09 sodasta tunnettu H. H.
Gripenberg ja hänen poikansa, Pestalozzis oppilas
Odert Henrik G., säveltäjä K. J. Moring,
maalari Hj. Munsterhjelm. Uno ja Fredrik Cygnæus,
Antti Törneroos (Tuokko), J. H. Erkko, P. E.
Cajander, historioitsija ja valtiomies J. TL
Danielsson-Kalmari, etevin näyttämötaitein jamme
Ida Aalberg ja ennen kaikkia Hämeen suurin
poika H. G. Porthan.
Kansatieteellisessä suhteessa viittaavat Etelä-Hämeen
rakennusmuodot lounaissuomalaisiin, Itä- ja
Poh-jois-Hämeen taas kaakkoisiin tyyppeihin.
Kansallispuvut, joita esim. Iitissä, Valkealassa ja
Mäntyharjussa vielä 1800-luvun keskivaiheilla
käytettiin, ovat joutuneet unhotuksiin, samoin
suureksi osaksi monet katolilaisaikuiset, jopa
usein pakanallisiakin piirteitä säilyttäneet
juhlatavat, helkavalkeat, joulupahnat, himmelit,
monenlaiset leikit y. m. Erikoisesti mainittakoon
Sääksmäen Ritvalan kylän helkajuhlat
helka-virsineen (ks. t.) ja arvattavasti katolisaikuisine
menoineen. Pukuesineistä ovat tallukka ja
mekko ehkä hämäläistä juurta, samaten sahti,
mutti, talkkuna y. m. — Hämäläisistä
murteista ks. Suomen murteet, [a. W.
Lindgren. ,.Hämeenmaa. Kuvaelmia Suomen
maakunnista" (V, 1864) ; O. M. Reuter. „Finland
i ord och bild" (1902) ; F. O. Rapola, „Häme.
Suomen maakunnat 4." (1908) ; Julius Ailio,
„Häme" („Oma maa" V, s. 446-454).]

A■ K-jaakko.

Hämeenkangas, yhteinen nimi Satakunnassa
luoteiseen kulkeville vierinkiviharjuille. Siihen
kuuluvat m. m. Vatulan-, Soinin- y. m. harjut,,
ja se ou tavallaan Kangasalan, Kalevankankaan
ja Pyynikin harjujonon jatkoa. K. 8.

Hämeenkyrö (ruots. Tavastkyro). 1.
Kunta, Turun ja Porin 1., Ikaalisten khlak.,
Hämeenkyrön-Viljakkalan nimismiesp.; kirkolle
Siuron asemalta kesäisin laivaliike; jäitse 20 km,
maanteitse 27 km; 486,e km2, joista viljeltyä
maata 8,793 ha (1901) ; 19 V3 manttaalia,
talonsavuja 258, torpansavuja 391 ja muita savuja
1,991; 8,545 as. (1907), suomenkielisiä; 1,173
hevosta, 3,626 nautaa, 4,258 lammasta (1908). —
Kansakouluja 9 (opett. 13). — Kunnanlääkäri.
Apteekki. Teollisuuslaitoksia: Kyröskosken
paperitehdas (omist. Harumarén ja K:i). — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Turun
arkki-hiippak., Tyrvään rovastik.; itsen, khrakunta jo
1300-luvulla (ennen Kyrö). Siihen kuuluu
Kärjen rukoushuonekunta sekä Viljakkalan kappeli.
Kirkko puinen (rak. 1782). [Yrjö Koskinen,
„Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä" (Suomi
1851) ; Juhana Lehtinen, „Muinaisjäännöksiä
Ikalisten kihlakunnassa, Hämeenkyrö" (Suomen
muinaism.-yhd. aikak. VI).] K. S.

Hämeenlinna 1. Kaupunki (ruots.
Tavastehus), Hämeenläänissä, 60° 59’ 46,s" pohj.
lev. ja 24° 28’ 05" it. pit.
Greenw., sijaitsee
Nie-mentaustan niemellä, tältä
kohtaa kapean
Vanajave-den länsirannalla; 6,034 as.
(1910) (sitä paitsi
venäläistä sotaväkeä).
Pinta-ala ou 68,728 ha, joiden
lisäksi tulevat kaupungin
maat sen lähimmässä
ympäristössä sekä torpat ja
metsämaat Rengon
pitäjässä. Asemakaavaan
kuuluu vanhempi
kantakaupunki ja nuorempia alueita:
yhteensä 6 kaupunginosaa

(Myllymäki y. m.). Taloja oli 1908 275,
asumuksia 1,295 ja asuinhuoneita 3,432. —
Rakennuksista ovat mainittavat kirkko, lyseo,
(viii. 1888), kuvernöörinvirkatalo, raatihuone,
lääninsairaala y. m. Yleisiä puistoja; erittäin
luonnonihana Kaupunginpuisto (25 ha),
Tähti-puisto ja Kirkkopuisto. Toreja: Kauppatori
ja Rantatori. Uusi silta vie yli Vanajaveder»
rautatien puoleiselle rannalle. Kaupungin
rannasta lähtee laivoja pohjoisille reiteille.

Kaupungin tulo- ja menoarvio v:lle 1909 nousi
Smk 364,632:69, taksoitus Smk 94,465:10,
an-niskeluyhtiönvoittovarat Smk 131,849:37.
Huomattavimmat menoerät ovat (1909) : hallinto
ja lainkäyttö Smk 49,730:99, koulutoimi 49,433:73,
terveydenhoito 24,839:98, palosammutustoimi
10,266:80, majoitusmaksu 38,628:60,
katuvalaistus 9,552:71, rakennuksia, yleisiä töitä y. m.
483,420:20 j. n. e. Kaupungin hoidettavina
olevista rahastoista olivat (1909) suurimmat:
Hämeen museorahasto (10,600 mk), Walheimin
stipendirahasto köyhien koulul. avustamiseksi
(23,109:26), Walheimin sairashoitorahasto
(18,028:83), Sairashuoneen rahastot (yhteensä
202,329:55), Sähkövalaistusrahasto katuvalais-

Hiimeenlitnian
vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0404.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free