- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
743-744

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hämeenlinna

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

741

Hämeenlinna

743

Rautatienasema.

Kun kuitenkin kaupungin asema oli liian ahdas
ja linna oli tulipalojen tähden vaarassa — suurin
osa kaupunkia paloi v. 1713 ja 1739 — oli kauan
vireillä kysymys sen siirtämisestä toiseen
paikkaan, kunnes 1777 Kustaa III määräsi
kaupungin muutettavaksi nykyiselle paikalle, Saaristen
sotilaspuustellin maalle, joka lahjoitettiin
kaupungille. Uutta kaupunkia alettiin perustaa
1779. Sitä ennen eli alkupuolella vuotta 1776
siirrettiin Hämeen-Uudenmaan läänin hallinto
Helsingistä H:aan. Tulipalo hävitti 3/<
kaupunkia 1831. — Vaikkakin H. on kulkureitin
varrella, ei se kuitenkaan ole voinut saada
suurempaa teollisuus- tahi kauppakaupungin merkitystä.
Jo v:sta 1779 tuli H:lle vaaralliseksi kilpailijaksi
Tampere parempine luonnonetuineen. H:n
merkitys kasvoi 1862, jolloin
Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui, mutta väheni taas, kun radan
rakentamista jatkettiin. — H:n historiaan
liittyy myös tärkeitä lehtiä maamme koulujen
historiassa. Jo v. 1639 Pietari Brahen toimesta
perustettiin tänne lastenkoulu, joka sitten 1690
muutettiin neliluokkaiseksi triviaalikouluksi
(myöhemmin vain 3-luokkaisena, kunnes 1817
taas neliluokkainen). Viimemainittu koulu oli
toimessaan sitten aina v:een 1842, jolloin siitä
tuli yli-alkeiskoulu (alkoi 1844). Sittenkuin
si-viilikymnaasi, joka oli perustettu 1857, lakkasi
1872, muutettiin yli-alkeiskoulu 7-luokkaiseksi
alkeisopistoksi vi^en 1879, jolloin sekin
lakkautettiin. V. 1873 sijoitettiin tänne suomalainen
normaalilyseo (v:een 1887). Viimemainitun
jatkona on klassillinen lyseo v:sta 1887. H:ssa ovat
koulusivistyksen saaneet Fredrik ja Uno
Cyg-næus sekä Agathon Meurman y. m. — H:n
kauppala kuului seurakunnallisesti Vanajan
seurakuntaan, jonka pappi kävi saarnaamassa
linnan rukoushuoneessa. V. 1652 rakennettiin en-

Luterilainen kirkko.

simäinen kirkko kaupunkiin, joka oli
perustamisensa jälkeen tullut omaksi seurakunnaksi.
Nykyinen kirkko on Kustaa III:n ehdottamain
piirustusten mukaan laitettu 1798, mutta uudistettu
v. 1892. ,,H:n kaupunki- ja maaseurakuntaan"
liitettiin 1803 Vanajan seurakunta, joka Sen.
päätöksellä (M/u 1904) tulee uudelleen
erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi.

K. 8.

2. Linna (Tavastehus 1. Kronoborg)
sijaitsee kaupungin pohjoispuolella, Vanajaveden
länsirannalla, n. 12 m:n korkuisella
mäenharjan-teella, jota muillakin tahoilla linnan alkuaikana
on rajoittanut vesi tai ainakin hyvin vesiperäinen
suo. Linna mainitaan historiallisissa lähteissä
ensi kerran 1308, ja osaksi tästä syystä sitä on
pidetty Torkel Knuutinpojan rakennuttamana.
Siinä ilmenevät varhaista välitystyyliä osoittavat
rakennustaiteelliset piirteet antavat kuitenkin
Hämeen historiallisten seikkain ohella aihetta
olettaa linnaa jonkun verran varhaisemmaksi,
todennäköisesti Birger Jaarlin ristiretken
aikuiseksi. Aina 1700-luvun alkupuolelle asti linna
on verrattain hyvin säilyttänyt alkuperäisen
luonteensa. Itse linnarakennus, joka pääasiassa
vieläkin on entisen haahmoinen, on
pohja-alaltaan neliön muotoinen, alaosassaan harmaasta

Linna nykyaikana.

kivestä, ylempää tiilistä muurattu, ja sen joka
nurkalla on alkuaan kohonnut nelikulmainen
torni. Sitä on ympäröinyt vahva ja korkea,
etupäässä harmaasta kivestä tehty kehämuuri
ampumasolineen sekä portti- y. m. torneineen.
Uuden ajan alussa muodosteltiin linnaa
ruutiaseiden käyttöä varten, ja silloin rakennettiin
m. m. kehämuurin kolkkiin vahvat pyöreät
ka-nuunatornit, joista vielä yksi on jäljellä, sekä
kehämuurin ulkopuolelle luotiin suorat maavallit
ja vallihaudat. Pikkuvihan edellä tehtiin
viimemainittujen ulkopuolelle laajemmat, polvikkaat
maavarustukset, n. s. tenaljivailit, ja pari
vuosikymmentä jälkeenpäin tehtiin näiden
ulkopuolelle vielä laajemmat samantapaiset vallit —
ainoat ulkovarustukset, jotka ovat suurimmaksi
osaksi säilyneet meidän päiviimme saakka. —
Linnaan ei tiettävästi liity mitään Suomen
historiaan ratkaisevasti vaikuttaneita tapahtumia.
Se on keskiajalla ollut Ruotsin vallan
tukikohtana Suomen sisämaassa ja kuulunut useiden
mahtimiesten läänityksiin. Uudella ajalla se on
ollut 1700-luvun lopulle asti erittäinkin
asehuoneena ja maa-armeijan varastopaikkana tärkeä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0406.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free