- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
745-746

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hämeenlinna - Hämeen linnalääni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

745

Hämeen linnalääni—Hämekoski

746

Sekä ison- että pikkuvihan aikana venäläiset
saivat taistelutta linnan haltuunsa. V. 1836
muodostettiin linna nykyiseen tarkoitukseensa,
rankaisu- ja työvankilaksi. [J. Ailio, „Hämeen
linna, sen vaiheet ja rakennukset"
(Hämäläis-osakunnan "VI albumi).] J. A-io.

Hämeen linnalääni ks. Hämeenlääni.

Hämeenlinnan maaseurakunta. 1. Kunta,
Hämeen 1., Hauhon khlak.,
Hattulan-Tyrvännön-Hämeenlinnan maaseurak. nimismiesp.; 97,s kma,
joista viljeltyä maata 1,809 ha (1901) ; 19,60«
manttaalia, talonsavuja 18, torpansavuja 31 ja
muita savuja 205; 1,879 as. (1907) ; 141 hevosta,
460 nautaa, 91 lammasta (1908). —
Kansakouluja 4. — Seurakunta yhd. Hämeenlinnan
kaupunki- ja maaseurakunta (ks.
Hämeenlinna). K. S.

Hämeenlinnan rovastikunta käsittää
Tammelan, Ypäjän, Jokioisten, Humppilan,
Hämeenlinnan ja Vanajan, Rengon, Janakkalan,
Hausjärven, Someron ja Somerniemen seurakunnat.
Porvoon hiippakuntaa. K. S.

Hämeenlinnan verkatehdas Hämeenlinnassa
(omistaja H. v. osakeyhtiö, osakepääoma
350,000 mk, vararahastot 110,000 mk)
perustettu 1895, valmistus: miesten puku- ja
palttoo-kankaita sekä villalankoja (arvo 1910: 425,000
mk). Työväkeä n. 60 (1910). E. E. K.

Hämeenlääni (ruots. Tavastehus Iän),
alkuaan ollut Hämeen linnalääni, joka Turun ja
Viipurin linnaläänien ohella on vanhimpia. Se
oli ainakin jo 1400-luvulla jaettu Sääksmäen,
Hattulan ja Hollolan (1. Hauhon) kihlakuntiin.
V. 1635 yhdistettiin Hämeenmaa ja Uusimaa
yhdeksi lääniksi, jotka vuoden 1775 uudessa
linna-järjestyksessä nimitettiin „Uudenmaan ja
Hämeenlinnan lääniksi". V. 1831 H. erotettiin
itsenäiseksi. K. 8.

Hämeen läänin maanviljelysseura
perustettiin 1894, kun nim. katsottiin että aikaisemmin
perustettu Uudenmaan ja Hämeen läänien
maanviljelysseura, jonka keskus oli Helsingissä asti
ja jonka johto oli ruotsinkielinen, ei enää voinut
tyydyttävästi toimia maatalouden kohottamiseksi
Hämeen läänissä. Uusi seura, jonka
toimihenkilöistä on erityisesti mainittava kunnallisneuvos
Kustaa Kiipula (sihteerinä ja
puheenjohtajana) sekä lehtori K. G ö ö s (puheenjohtajana),
kehittyi maanviljelijäin kannattamana verrattain
nopeasti. Erikoisuutena on mainittava, että seura
ryhtyi ensimäisenä Suomen maanviljelysseuroista
toimituttamaan neuvojillaan kiertojärjestelyjä,
mikä toiminta on jo sangen laajaksi kehittynyt.
Seuralla on myöskin oma kalansiitoslaitos lähellä
Hämeenlinnaa. Paikallisten harrastusten
elvyttämiseksi perustettiin maanviljelysseuran alueelle
aluksi useampia kuntia käsittäviä
„paikallisseu-roja", mutta myöhemmin ovat pienempialueiset
„maamiesseurat" saavuttaneet yhä enemmän
jalansijaa. — Etäisen asemansa vuoksi erkanivat
1906 seuran alueesta läänin itäiset kunnat,
liittyen 11 ä-H ämeen
maanviljelysseuraan, jonka keskuksena on Lahti. Myös läänin
pohjoisosaan perustettiin 1909 oma
maanviljelysseura, jonka alueeseen tuli lisäksi kuulumaan
rajoittavia osia Turun ja Porin läänistä. Tämän
H ä m e e n-S atakunnan
maanviljelysseuran keskuksena on Tampere. J. E. 8.

Hämeenmaa, asiakirjoissa tavallisesti ,,he-

mema", laivannimitys yhdelle niistä
laiva-tyypeistä, joita Chapman (ks. t.) 1760-luvulla
rupesi Suomessa saaristolaivastoa varten
rakentamaan, toisia olivat „turunmaa", „pohjanmaa"
ja „uudenmaa". Luultavasti oli Ehrensvärd
näiden suomenkielisten nimitysten keksijä. [Hist.
arkisto V, VI.] K. G.

Hämeen museo, Tampereella sijaitseva
paikallismuseo, joka perustettiin Hämäläisosakunnan
ja etenkin J. Ailion toimesta 1904. Hankkeen
toteuttamiseksi osakunta lähetti lukuisia
stipendiaatteja maakunnan kansatieteellisiä ja
kult-tuurimuistoja keräämään, hommattuaan
arpajai-silla ja juhlilla tarvittavat varat. Jonkun
verran ovat kokoelmat myös karttuneet yksityisillä
lahjoituksilla. Hämeen museolla on Tampereella
käytettävänään erikoinen rakennus („Näsilinna"),
jonka kaupunki on sille luovuttanut. Siinä on nyt
13 huonetta, mitkä etupäässä sisältävät Hämeen
maakunnan muistoja. Esihistoriallisia
kokoelmia on pääasiassa kiviaseita, keskiaikuisista ja
myöhemmistä kirkoista on joukoittain
alkuperäisiä esineitä ja lukuisia piirroksia sekä
maalauksia, mitkä osakunnan stipendiaatit ovat tehneet.
Pääasiallisin osa on kuitenkin uudemman ajan
vaihtelevia muistoja. Numeroluku v:n 1909
lopulla teki 10,290. Museon johtaja on taiteilija
Gabr. Engberg, ja sen etunenässä on „Hämeen
museoseura" ja erikoinen johtokunta, johon
Tampereen kaupungin valtuusmiehet valitsevat
kaksi ja Hämäläisosakunta yhden jäsenen. [J.
Ailio, „Hämeen museon alkuvaiheet" („Kaikuja
Hämeestä", VII).] A. M. T.

Hämeen pataljoona ks. Suomen
sotaväki.

Hämeen rykmentti. V:n 1634 Hallitusmuodon
mukaan oli 9:s jalkaväen rykmentti oleva H. r.,
joka oli Hämeestä täydennettävä. Seur. v. sen
lukumäärä oli 1,065 sotaan vietyä ja 450 kotiin
jäänyttä miestä; sotaan viety osa oli
majoitettuna Pommerissa. V. 1808 se oli jaettuna 8
komppaniaan ja sen suuruus 1,119 taistelijaa.
Sodista, joihin H. r. otti osaa, ovat mainittavat:
Puolan sota 1655; suuri Pohjan sota, jolloin oli
Viipurin linnueena ja 1710 kaupungin
antaumuksessa joutui vangiksi; Venäjän sota 1741-43
(Lappeenranta) ; 1788-90 vuosien sota (Savossa:
Pirttimäki, Savitaipale) ; 1808-09 vuosien sota,
jolloin H. H. Gripenberg oli sen komentaja
(Siikajoki, Karstula, Salmi). Seivisten 1.
Kainuun antaumuksessa sen tähteet hajosivat ja
H. r. lakkasi olemasta. [Mankeli, „Anteckningar
rör. Finska arméens och Finlands krigshistoria".]

K. G.

Hämeenselkä, käsite, joka samoinkuin
Kai-nuunselkä y. m. on joutunut käytäntöön, syystä
että vanhoissa kartoissa Suomen vedenjakajat
virheellisesti merkittiin ympäröivää seutua
huomattavasti korkeammiksi vuoriselänteiksi.

Hämekoski 1. J a n a n u s, Läskelänjoen ylin
ja voimakkain koski 3 km Jänisjärvestä. „Ei ole
Vuoksen voittanutta, Jananuksen jaksanutta,
yli-käynyttä Imatran" — kuuluukin runotoisinto.
Put.-koVk. 13,8 m; hevosv. 11,100. Mainitun
kosken rannalle rakennutti eräs suuri yhtiö 1899
karbiditehtaan, jossa oli aikomus Karjalan
kalkista ja puuhiilestä valmistaa uutta
valaistusai-netta (kalsium-karbidia), mutta tämä teollisuus
ei kannattanut ja tehdas on sitten muutettu H ä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0407.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free